Lähtöasetelma: Jo iäkkäillä vanhemmilla on kaksi naimisissa olevaa lasta, joista toisella on omia lapsia ja toisella ei ole eikä tule olemaankaan. Molemmat lapset perivät aikanaan saman verran.
Voivatko vanhemmat määrätä lapsettomalle jälkeläiselleen jättämästään perinnöstä tämän lapsen kuoleman jälkeen siten, että lapsettoman lapsen vanhemmiltaan saama perintö siirtyy heti tämän kuoltua sisaruksen lapsille?
- vaikka lapsettoman niin ikään lapseton vaimo/mies olisi yhä elossa?
Eli, jos puolison saama perintö onkin ns. 'korvamerkittyä' uskaltaako sitä käyttää mihinkään yhteiseen kiinteään omaisuuteen, esim. asunnon hankkimiseen tai korjaamiseen jos lapsettoman leskellä on edessä pakkomyynti edesmenneen puolison sisaruksen lasten vaatiessa osuuttaan?
Mitä korvamerkityllä (jos siis tällaisen ehdon voi tehdä) yleensä voi ja uskaltaa tehdä ettei jäljellejäänyt puoliso joutuisi pulaan leskeksi jäätyään?
Ja toisaalta, jos hänellä on hallintaoikeus kuolemaansa saakka, niin ilmeisesti ei saa myydä omaisuuttaan ilman näiden puolison sisaruksen lasten suostumusta...vai?
Saikohan tästä tolkkua ja jollei niin yritän täsmentää tarvittaessa. Jos joku osaisi sanoa jotain niin kiitokset!
Voivatko vanhemmat määrätä lapsettomalle jälkeläiselleen jättämästään perinnöstä tämän lapsen kuoleman jälkeen siten, että lapsettoman lapsen vanhemmiltaan saama perintö siirtyy heti tämän kuoltua sisaruksen lapsille?
- vaikka lapsettoman niin ikään lapseton vaimo/mies olisi yhä elossa?
Eli, jos puolison saama perintö onkin ns. 'korvamerkittyä' uskaltaako sitä käyttää mihinkään yhteiseen kiinteään omaisuuteen, esim. asunnon hankkimiseen tai korjaamiseen jos lapsettoman leskellä on edessä pakkomyynti edesmenneen puolison sisaruksen lasten vaatiessa osuuttaan?
Mitä korvamerkityllä (jos siis tällaisen ehdon voi tehdä) yleensä voi ja uskaltaa tehdä ettei jäljellejäänyt puoliso joutuisi pulaan leskeksi jäätyään?
Ja toisaalta, jos hänellä on hallintaoikeus kuolemaansa saakka, niin ilmeisesti ei saa myydä omaisuuttaan ilman näiden puolison sisaruksen lasten suostumusta...vai?
Saikohan tästä tolkkua ja jollei niin yritän täsmentää tarvittaessa. Jos joku osaisi sanoa jotain niin kiitokset!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Testamenttiin on mahdollista ottaa mainitsemasi kaltainen toissijaismääräys. Jos halutaan varmistua siitä, ettei omaisuutta siirry osituksessa tasinkona leskelle, tulee testamentissa olla myös määräys siitä, että puoliso ei saa omaisuuteen avio-oikeutta.
Käytännössä voi lapsen kuoltua olla vaikeaa eritellä, mikä on tätä perintönä tullutta omaisuutta juuri tuollaisessa tilanteessa, että se on sekoittunut muuhun omaisuutee.
Jos omaisuus on asunnon muodossa (=puolisoiden yhteinen koti), niin leski saanee siihen tässäkin tilanteessa PK 12 luvun mukaisen käyttöoikeuden. Käyttöoikeuden haltija ei voi myydä omaisuutta vaan myyjänä on aina omistaja. Käyttöoikeuden haltijalta tulee kuitenkin saada suostumus omaisuuden myyntiin.
Vähän täydennystä:
>>Jos halutaan varmistua siitä, ettei omaisuutta siirry osituksessa tasinkona leskelle, tulee testamentissa olla myös määräys siitä, että puoliso ei saa omaisuuteen avio-oikeutta.>Testamenttiin on mahdollista ottaa mainitsemasi kaltainen toissijaismääräys.
" Kun perillinen on lapseton, hänen kuoltuaan ei voida toimittaa omaisuuden ositusta, joten hänen leskensä ei saa puolisovainajaltaan tasinkoa."
En ymmärrä tätä kohtaa. Olemme lapseton aviopari jolla on avioehto. Meille on sanottu että avioehto kannattaisi tehdä uusiksi niin että siinä sanotaan että se ei ole voimassa avioliiton päättyessä kuolemaan.
Näin, jos rikkaampi meistä sattuu kuolemaan ensiksi, toinen saa tasinkona osan hänen omaisuudestaan, ja perii loput. Näin perintöverot jäisivät pienemmiksi.
Omaisuuksiemme arvon väinen ero on huomattava.
Eikö noin siis olekaan? Tasinkoa ei saa joka tapauksessa,vaikka ei olisikaan avioehtoa?
Kiitos, -LW ja nix_nax.
Lainaus LW:ltä;
"Käytännössä voi lapsen kuoltua olla vaikeaa eritellä, mikä on tätä perintönä tullutta omaisuutta juuri tuollaisessa tilanteessa, että se on sekoittunut muuhun omaisuutee."
^Juuri tämä eniten askarruttaa toissijaismääräyksessä. Lapsettomalla avioparilla on oma talo, 50/50 omistuksessa puolisoiden kesken, jo velaton. Kun toissijaisuusmääräyksen sisältävää rahaperintöä käytetään molempien lapsettomien puolisoiden eläessä tämän yhteisen talon vaikkapa peruskorjaamiseen, syntyykin lapsettomalle leskelle sotkuinen juttu puolisonsa, eli perineen lapsen kuoltua?
Alun perin puolison kanssa yhdessä omilla työtuloilla hankitusta talosta ei em. tapauksessa leski saisikaan enää määrätä itse?
nix_nax, minun pitikin kysyä, saako toissijaismääräyksen sisältävän perinnön ensisijainen perijä määrätä miltään osin perinnöstään, esim. testamentata haluamalleen kohteelle. Mutta tuon lakiosan siis voi vaatia tällöinkin ja toimia sen kanssa tahtonsa mukaan, käsitinkö oikein.
Kiitos.
No, noi tietäjät ehkä palaavat asiaan kun ehtivät, mutta käsittääkseni verotuksessa huomioitaisi tasinkona tuleva osa verottomana, kun avio-oikeus olisi voimassa.
Näin silti tässä testamentilla saadussa omistuksessa, vaikka lesken luovutusvoiton verovapaus tulkinta koveni (KHO2005:25) jos ositusta ei ole tehty ennen myyntiä.
Noin on - mutta vain verotuksessa. Varsinaista ositusta ei voida toimittaa, kun leski on perinyt puolisonsa, siitä on KKO:n ennakkopäätös.
Jos ositus voitaisiin toimittaa, varakkaampi leski voisi siinä kieltäytyä antamasta omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille ja siten suosia omia sukulaisiaan (jotka aikanaan perisivät yksin hänen varansa). Kun ositusta ei voida toimittaa, tämä johtaa siihen, että lesken kuoltua lesken pesä (johon sisältyy hänen puolisolta saamansa perintö) lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Jos tämä teille sopii, voitte muuttaa avioehdon teille suositellun mukaiseksi.
Toisaalta jos avioehto on voimassa myös kuolemantapauksessa, köyhempi leski perii varakkaamman puolisonsa ja joutuu maksamaan enemmän perintöveroa kuin jos hän saisi osan omaisuudesta verottomana tasinkona. Lesken kuoltua tämä johtaa siihen, että lesken pesää ei puoliteta, vaan se jaetaan muussa suhteessa (siinä, mikä varojen suhde oli ensimmäisen kuoleman ajankohtana) eli varakkaamman puolison suku saa enemmän kuin puolet lesken pesästä.
>>saako toissijaismääräyksen sisältävän perinnön ensisijainen perijä määrätä miltään osin perinnöstään, esim. testamentata haluamalleen kohteelle. Mutta tuon lakiosan siis voi vaatia tällöinkin ja toimia sen kanssa tahtonsa mukaan, käsitinkö oikein.