4-vuotias ei ala nukkumaan, mikä neuvoksi?

Ei ole tarkoitus ihan alkuun arvostella, mutta onko kyseessä todellakin 4-vuotias? Siksi kysyn, kun käy potalla? Eikö sen ikäiset käy jo ihan pöntöllä...

Ne "pelottaa" yms jutut ovat luultavasti myös vain huomion hakua, koska muutenkin käytös on sellaista. Älkää puuttuko mihinkään, mitä poika huutelee. Ei mihinkään, jos ei ole hengen hätä. Ekalla kerralla kun nousee ylös, vie rauhallisesti takaisin, ja sano että nyt on nukkumisaika. Sen jälkeen kun nousee, vaikka nousisi tuhat kertaa, viekää vain hyvin rauhallisesti takaisin, älkääkä sanoko enää mitään. Ei mitään. Ja vaikka kuinka meinaa hermot mennä, niin rauhallisesti hiljaa poika takaisin sänkyyn...

Jos jaksatte tätä vajaan viikon, niin poika alkaa nukkua ihan rauhassa.:)

Jos lapsi sanoo, että häntä pelottaa, niin itse uskon, että häntä pelottaa. Iltarutiininne kuulostaa vähän hätäisiltä ja iltapala 4-vuotiaalle aika suurelta. En itsekään syö puuroa kuin max. 2dl kerrallaan, leipää en ikinä ota kahta palaa. Liian tuhti iltapala saa minut näkemään painajaisia. :)

Kohtuullinen aika lukea iltasatua olisi noin 15-20 minuuttia, siinä ajassa lapsi saattaa jo nukahtaa kesken sadun, jos satu ei ole liian mielenkiintoinen tai ainakin hän rentoutuu. "Tylsällä äänellä" 3-4 minuutin lukeminen saa lapsen luulemaan, että vanhempi ei välitä, vaan haluaa päästä hommasta nopeasti eroon. :(

Lapsesta ei ole varmaankaan kovin levollista nukahtaa enää, jos viimeisenä korvissa kaikuu vanhempien vihainen ääni. Vaikka olisikin väsynyt, niin pitäisi yrittää pysyä rauhallisena.

Jotenkin en yhtään ihmettele, miksei poika nukahda. Meillä on kaksi univaikeuksista kärsivää lasta, suurin ongelma juuri nukahtaminen (pienemmällä myös unessa pysyminen), joten jotain tässä on väkisinkin opittu vuosien varrella.

Iltapala kuulostaa todella raskaalta. Tarvitseeko 4-vuotias oikeasti noin paljon ruokaa ennen unta? Meidän esikoinen on juuri täyttänyt 5 ja syö illalla ehkä yhden leivän, hedelmän tai jogurtin. Niiden kanssa lasi vettä. Joskus teemme koko perheelle smoothia ja saa lasillisen sitä, mutta silloin ei yleensä paljoa muuta syödä.

Rutiinit teillä taisi olla aika tarkat ja niistä on hyvä pitää kiinni, koska ne ovat kaikkein tärkeimmät. Jotkut lapset kuitenkin tarvitsevat aikaa sopeutua vallitsevaan hetken ja tilanteiden muuttumiseen. Illlallahan tilanteet muuttuvat nopsaan: ruokailua, hampaiden pesua, pissalla käymistä, sänkyyn ja silmät kiinni. Ei niitä voi heittää hirveällä vauhdilla pienen lapsen eteen.

Ruoan jälkeen meillä pestään hampaat, kädet ja kasvot, poika käy pissalla ja laittaa yövaatteet. Sen jälkeen hän saa leikkiä rauhallisia leikkejä n. 30-40 minuuttia. Jos lapsen on vaikea lopettaa leikki (meillä oli ainakin vielä 2-3-vuotiaaksi asti), kannattaa hyvissä ajoin kertoa, mitä tapahtuu seuraavaksi. "Kohta täytyy lopetella. Vielä saa leikkiä vähän aikaa, Nyt aletaan lopettaa. Kerätään lelut yhdessä ja siivotaan huone." Sen jälkeen sänkyyn.

Olen myös syvästi järkyttynyt siitä, että luette tylsällä äänellä ja vain muutaman minuutin. Eihän siinä ole mitään iloa. Tiedän, että meillä on vähän eri tilanne kuin monella muulla, koska olen lukenut todella paljon lapselle ihan vauva-ajoista asti, mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että iltasatu on koko nukahtamisessa se tärkein asia. Nyt olemme lukeneet Astrid Lindgrenin tuotantoa, yleensä luvun tai kaksi kerralla. Lukemiseen menee noin 30 min ja se on minulle ja pojalle yhteinen tärkeä hetki. Jos tekstissä on jotain vaikeaa tai kenties pelottavaa, käsittelemme sen siinä samalla.

Älä missään nimessä ala uhkailla lasta nukkumaan mennessä! Aiheutat sillä vain stressiä ja pelkoa, jolloin uni ei varmasti tule. Parempi olla puhumatta aamusta mitään ellei sitten kyse ole positiivisesta asiasta, koska ei lapsi ymmärrä tai muista enää aamulla, mitä hän on yöllä tehnyt väärin.

Iltasadun jälkeen, uhkailun sijaan, yleensä halaan ja suukottelen lastani ja toivotan hyvät yöt. Katsotaan, että peitto on päällä, unilelu kainalossa ja yövalo lähellä. Sen jälkeen laitan uni-CD:n soimaan. Aikaisemmin, jolloin nukahtaminen oli todella vaikeaa, laitoin aina saman CD:n, jossa oli klassista musiikkia. Se oli sen verran tylsää kuunneltavaa, että lapsi nukahti siihen. Nykyään vaihtelemme vähän, joskus laitan satu-CD:n, joskus rauhallista musiikkia. 5-10 min ja poika sammuu kuin saunalyhty.

Jos lapsi itkeskelee ja pelkää ja haluaa huomiota yöllä, miksei sitä hänelle suoda? Miksi pitää jättää lapsi yksin itkemään pimeään? Tämä on jotain, mitä en vain pysty ymmärtämään. Tuskin lapsi mitään sirkustemppuja kaipaa vaan juuri sitä tietoa siitä, että lähellä on joku, joka välittää, ja että hänen on turvallista nukahtaa. Joskus on istuttava siinä vieressä ja odotettava, että lapsi nukahtaa. Itse istuin yhden vuoden, parhaimmillaan 4 tuntia pimeässä huoneessa, jolloin kuppi kaatui minultakin ja lähdin ovet paukkuen, kun lapsi ei silti nukkunut. Siinä vaiheessa aloin pikkuhiljaa tajuta, ettei se vika ehkä olekaan lapsessa vaan minussa.

Nukuttajan täytyy olla ehdottoman rauhallinen. Jos alkaa kiukku kihistä ja hermot poksahdella, ei kannata edes unelmoida siitä, että lapsi nukahtaisi sellaiseen tilanteeseen. Pitää pysyä tyynenä ja rauhallisena ja jos on itse niin väsynyt, ettei pysty hallitsemaan tilannetta: lapsi kainaloon ja nukkukaa yhdessä. Mikään ei ole nukuttavampaa kuin se, että ainoa seura nukkuu vieressä. Niin, ja jos kerran päästää lapsen viereen sehän nukkuu aina siinä. Tai sitten ei. Nukutin surutta pojan perhepedissä 2-vuotiaaksi, jonka jälkeen hän itse vaati päästä omaan sänkyyn. Ja joskus, jos tilanne on todella hankala, se on paras mahdollinen tapa saada lapsi nukkumaan.

Unirutiineista kannattaa tehdä hauskoja ja keveitä, yhteisiä mukavia hetkiä, joihin ei kuulu lainkaan stressiä. Iloisella mielellä on kaikkien kiva nukahtaa. Olen vuosien varrella kokeillut vaikka mitä, kuunnellut muiden neuvoa ja katsonut katkerana, kun muiden lapset nukahtavat pelkästään siitä, että nille sanoo "nuku". Ei siitä kuitenkaan kannata tehdä itselleen riippakiveä. Tehdään siitä mieluummin jotain kivaa.

Meillä kyllä "nukutetaan" vielä 4v ja siinä samassa 6v myös. Iltatoimien jälkeen lapset menevät omiin sänkyihinsä ja isä tai äiti lukee iltasatua ja siunaa. Sitten isä tai äiti jää siihen lastenhuoneen lattialle loikoilemaan lukien omaa kirjaa, kuunnellen äänikirjaa tai surffailleen tietsikalla. Meidän 6v nukahtaa nopeasti ja helposti 4v ei niinkään. Varsinkin jos on päiväkodissa nukkunut päiväunet, on nukahtaminen tosi työlästä. Välillä silittelen lasta, että rauhoittuu.

Teetä? Älä anna tuon ikäiselle teetä, varsinkaan iltaisin, siinähän on kofeiinia ja se virkistää ja voi aiheuttaa levottomuutta.

Muutenkin aika ison iltapalan syö, jos on puuroa, niin sitten ei mielestäni tarvitse enää leipää. Anna vaikka hedelmää puuron lisäksi, omppupaloja tms.

Peittelyn yhteydessä jättäisin nuo uhkailut pois ja puhelisin, miten mukava päivä oli ja mitäs mukavaa huomenna tehdään. Silloin lapselle jää hyvä mieli päivästä, ja on kiva alkaa nukkumaan, kun huomennakin on mukavaa tiedossa. Jos minua kiellettäisin liikkumasta yms. olisi aika ahdistavaa alkaa nukkumaan. Lukisin pidemmän iltasadun ja koettaisin saada rennon ilmapiirin.

Monelta menette nukkumaan?

Moikka! Tässä vähän vastauksia edellisiin:)

öjhkjnhd: Kyllä, hän täyttää tässä kuussa 4v. Kyllä jo 4-vuotiaat käyvät pöntöllä, mutta meidän muksumme ei käy koska emme omaa sellaista. Tarkoitus on opettaa/opetella siirtymään tekemään tarpeensa huussiin, joka sijaitsee talomme takana jonne ei ole näkyväisyyttä kunnolla, talomme ikkunoista. Siinä syy miksi potan käyttö, koska on aivan liian pieni käymään yksin huussissa. Mutta sitä suunnitellaan tänä kesänä.
Juu, ajattelinkin, ettei kuulu puhua kun sänkyyn kiikutetaan takaisin. Noh, onneksi tuota ei kuitenkaan ’’vielä’’ ole tapahtunut.


Nukkumatti: Jostain luin, että iltasatuun ei kannata eläytyä ’’mielenkiintoisesti’’ vaan rauhallisella ja tylsällä äänellä, siksi sillä tavalla lukenut. Olen myös lukenut 45-60minuutin kestävää satua ja eläytyneesti, mutta lopputuloksena tulee ’’lue se uudestaan’’ ja siinä vaiheessa tulee sellainen olo että ’’plaah’’, ei sitä jaksa 2h lukea jos muutenkin väsyttää. Joskus muksu leikkii ja ikään kuin häiritsee minua kun luen, en tiedä onko normaalia. Välillä olen joutunut sanomaan ’’koita olla hiljaa, jos et ole hiljaa laitan kirjan pois’’, no yleensä on sitten hiljaa, mutta alkaa pyörimään sängyssä, heiluttelemaan peittoja yms. Sitä en tiedä miten, siis millä tavalla olisi hyvä lukea iltasatu. Olen istunut penkillä tai omassa sängyssäni lukemassa, en koskaan lapsen vieressä pitäen kainalossa tai sylissä.

vuosia valvonut: Kyllä ’’kai’’ tarvitsee. Jos on saanut leivän missä kinkkua, juustoa salaatti/kurkku ja 3dl maitoa. Sitten kun on syönyt, tulee muksun suusta ’’mä haluun lisää leipää’’. Jos en anna lisää leipää/ruokaa, saattaa sängyssä hokea nälkää ja janoa. Usein kun on päässy sänkyyn asti ja sanoo haluavansa juoda, sanon että saa ainoastaan vettä. Usein kun annan vettä juonti kestää tuhottoman kauan, ja kun huomaan ettei poika edes juo, vien mukin jääkaappiin ja alkaakin huuto että olisi halunut vielä juoda.
Keittoakin tarjosin äskettain 2dl:n verran ja sen puolessa välissä jo sanoo ’’tän jälkeen tulee lisää keittoa’’.. Raivostuttaa kun syö enemmän kun me vanhemmat!
Mitä tuossa tilanteessa voi tehdä?
Muksu mielestämme sanoo sen niin, kuin haluaisi vaan seuraa ja ei halua nukkua. Minusta se on ainakin kurjaa, nousta useamman kerran vuoteesta ylös ja toteamaan ettei häntä oikeasti pelota kun alkaa hymyilemään minulle. Siinä vaiheessa sanon ettei täällä mitään pelottavaa ole, eikä sinua pelota. Ja toivotan jälleen hyvät yöt. Sitten jääkin mölyämään monenlaisia juttuja ja huokailee. Olen jäänyt istumaan lapsen viereen, usein myös on kysynyt ’’en ymmärrä miks istut siinä. mee nyt heti nukkuu.’’.

Ohhoh?: Harvoin lapsi saa teetä, mutta joskus on kivaa kun kaikki saa ’’täysin samaa’’.
Nordqvistiltä muumiteetä olen antanut. Ei siinä mainita onko kofeiinia.
Nukkumaan, siis sänkyyn mennään vähän sen mukaan monelta on päiväunet otettu. Tavoite, eli yleensä sänkyyn 20.30-21.00. Mutta jos päiväunet ovat loppuneet 16-18 tienoille, nukkumaan 22-23.
Yleensä päiväunille mennään 12-13 aikoihin, mutta ei häntä väsytä. Muksu alkaa väsymään 15-16 aikaan.
Olemme molemmat vanhemmat väsyneitä kun illat venyy puolta yötä ja muksu herää joskus 7. Kerran pomppas pystyyn klo 5 ja hoki pitkään omassa sängyssään haluavansa katsoa pikkukakkosta. Ja sitten ei halua nukkua päiväunia :(. On kurjaa kun itse tarvitsisin yö- sekä päiväunia ja kun niitä en saa, saa herätä joka aamu poskipäät ja silmäpohjat kipeinä ja päässä pientä tuiketta. En tiedä miten muut toimivat, mutta minulle ottaa kyllä lujille.

Jos meidän 4v nukahtaa esim telkkarin ääreen niin että herää vasta kuuden aikaan, voi suosiolla venyttää nukkumaanmenoa. Ei nuku lapsi ennen yhtätoista, hyvä jos puoleenyöhön mennessä nukahtaa.Minulla on monta lasta ja ihan tutulta kuulostaa sängyssä pyöriminen, jano kun pitäisi nukkua ja kaikenlainen huomionhaku ja temppuilu ettei tarttis nukkua :) Edellisiltä kirjoittajilta nostaisin tärkeäksi asiaksi positiivisen ilmapiirin: mukavat keskustelut ilman uhkailuja sekä silittelyä, haleja ja pusuja ennen nukkumista. Saako lapsi päivän mittaan tarpeeksi huomioita ja hellyyttä? Saako olla sylissä? Keskusteletko hänen kanssaan katsoen silmiin? Että tunneakku olisi illalla täynnä.

Liian pitkät päiväunet vaikuttaa siihen ettei lapsia saa nukkumaan illalla. Ei se aikuinenkaan nuku jos on pirteä, väkisin unta ei saa lapsikaan. Päiväkodit pakkonukuttaa lapsia se on yksi syy miksi illat venyy kotona. Pääseepä siellä päiväkodissa hoitajat helpommalla kun lapset nukkuu, viis kodin nukkumaanmeno ajoista.

Itse kielsin aikanaan viimeisen lapsen päiväunet, kun yksinkertaisesti itse en jaksanut valova puoleenyöhön. Sovittiin että lapsi on päiväkodissa vuoteessa mutta saa katsella kirjaa tai piirtää, ja jos väsyttää niin saa nukahtaa, mutta pakolla ei vaadita nukkumista. Se auttoi minua ja sain lapsen ajoissa illalla nukkumaan.

Samaa mieltä kuin moni yllä. Ei mitään uhkailuja illalla. Mukava, rauhallinen ilmapiiri. Iltasatu meillä 5-vuotiaan kanssa kestää n. 15 minuuttia ja se luetaan kylä ihan eläytyen. :) Sadun jälkeen lauletaan pari iltalaulua, ja sitten mennään sänkyyn. Satu siis luetaan sohvalla, koska pikkusisko 1,5 v. nukkuu samassa huoneessa kuin 5-vuotias, ja hän menee nukkumaan aiemmin. Tyttö saatetaan ja peitellään sänkyyn, sitten halit ja pusut ja aikuinen pois huoneesta. Näin on tehty siitä asti kun tyttö oli n. 1-vuotias. (Nuorempi tosin nukutetaan vieläkin istumalla vieressä, mutta nukahtaa siihen n. 5-10 minuutissa.) Hyvin harvoin huutelee sängystään enää mitään. Yleensä pyörii hetken ja etsii hyvää asentoa, ja sitten nukahtaa n. 10 minuutissa. Päiväunia ei ole nukkunut sen jälkeen kun täytti 3 v. Jos joskus on nukkunut esim. autossa, on iltanukahtaminen kestänyt kauemmin. Teinä jättäisin kyllä ne päikkärit pois. On liian myöhä nukkua päiväunet joskus 15-18 välillä, silloin ei varmasti tulekaan illalla uni.

Kuulostat liian lempeältä. Meillä alle 2 v nostais tollasesta vanhempien käytöksestä sellasen äläkän että ei kolmeen tuntiin nukkuisi ja nauraisi räkäsesti päälle.

Vaikee tietty neuvoa kun itsel paljon nuorempi lapsi.

Meillä saatan sanoa jo heti sänkyyn ekan kerran laitettaessa (siis jos lapsi vaikuttaa jo silloin todella levottomalta) tiukalla äänellä että äiti ei sitten montaa kertaa tule katsomaan riehumista että hyvää yötä. Tämän jälkeen käyn max kaksi kertaa katsomassa lähinnä siksi että joskus tulee pissi vaippaan ja sen vaihdan kuivaksi ja joskus on ollutkin liian paksu yöpuku että on vähennetty vaatetta. Nämäkin käynnit tapahtuu viiveellä eli ei heti ekaan äännähdykseen tai vähän kuulostellen kitinän laatua ja siitä riippuen. Näiden jälkeen käynnit on todella harvoja ja en puhu mitään. Yleensä lapsi ei jaksa mahdottoman kauaa sitten enää kitistä vaan nukahtaa.

Meillä tosiaan jos liian usein rupeaa huoneessa ramppaamaan niin tuloksena on että lapsi alkaa nauraan kun ensin on ollut muka hirveä hätä vaikkei mitään todellista hätää ole ollut. Ja nauru raikuu vielä senkin jälkeen kun oven olet sulkenut ja sitten hetken päästä alkaa uusi kierros.

Mielestäni voisit tehdä enemmän niinkuin susta todella tuntuu eli jos seinän hakkaaminen suututtaa niin menet sanomaan tai huudat oven läpi tiukalla äänellä että niin ei saa tehdä enää. Liika välinpitämättömyyskään ei oo hyvä tai teeskennelty rauhallisuus. Sit jos vielä jatkaa mekkalointia niin voit uhata leujen pois otolla yms. jotka sitten oikeasti muistat toteuttaa seuraavana päivänä. Kokeilemalla eri juttuja yleensä löytää sen parhaimman.