Kuka järjestäsi viestinnän nettikursseja, kohderyhmänä mm

Niin kohdryhmänä kaikki halukkaat, työttömät ja syrjäytyneet...
Jatkuu...

Minä olen jo näkevinäni kuinka tätä "hommaa" voitaisiin sitten hyödyntää noissa projekteissa, joissa yritetään hoitaa sellaisia asoita kuin "Yhdessä yli yksinäisyyden" (Aamulehti) ja sitten koko homma, jonka voisi laittaa otsikon "Hoitakaa itse vanhuksenne, syrjäytyneenne ja vammaisenne"! Oliskohan ihan kansallisen kampanjan aloittaminen kyseessä??? Nyt on vaan niin, että kaikenlainen kirjoittaminen on siinä tärkeää kaikkien kohdalla, että saadaan infoa kaikkialle ja kaikesta. Kuvat taas kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Kun oikeastaan kaikki tärkeä "puhe" joudutaan kirjoittamaan, niin kirjoitustaito ja selkokielen osaaminen ovat erittäin tärkeitä. On pysyttävä nuoren teinin, jonkun 12 vee tasolla teksteissä, jotta koko kansa ymmärtää.

Voisimme myös alkaa toimittaa paperilehteä, joka on suunnattu 80 plus veeläisille. Se olisi selkokielinen lehti, jossa hyviä otsikoita ja referoitaisiin tärkeimmät asiat, jotka ovat tulleet muiden tietoisuuteen netin välityksellä. On väärin luulla, että 80 veet enää pystyisivät itse käyttämään tietokoneita - monella on jo toimimattomat kädet ja liikaa muuta ongelmaa. Mutta hänelle toimitettu paperilehti (ilmainen tai tosi halpa) kertoisi pari kerttaa viikossa tärkeimmät otsikot sekä heitä itseään koskevat asiat. Mistä vapaaehtoiset tekemään tämmöistä lehteä? Nämä vapaaehtoiset voisivat olla nuoria jonkun vanhemman johtamana.

Nuoriso voisi toimia tiedonvälittäjänä kaikenlaisten yksinäisten kanssa ja kirjoittaa näidenkin asioista nähtyään ensin, että miten näillä elämä hurisee. Paikanpäällä nähdään tarpeet ja lehden kautta voidaan sitten infota, että miten niitä ehdotetaan hoidettavaksi. Samalla he oppisivat paljon kaikenlaista elämään liittyvää, mutta myös, että miten heidän omille vanhemmilleen pitäisi asiat järjestää ja sitten lopulta heille itselleen.

Jospa Suomesta tulisikin maailman paras maa jossakin vähän muussa kuin pelkässä kouluasiassa. Itse asiassa tämmöisen voisi yhdistää koulun arkeen, mutta nyt on kyllä parasta, että tuota maailman parasta koulua ei enää yhdistetä yhtään mihinkään - eläkööt ihan omaa elämäänsä omassa politiikka- ja bisnesmaailmassaan.

Ja kukaan ei myöskään ole tullut ajatelleeksi, että voisimme laittaa kaikkien sairaiden ja vammaisten yms kodit viihtyisiksi yhteisvoimin. Kaikilla ei ole ollut siihen kykyä, voimia eikä rahaa. Voisimme käydä läpi itse kukin, mitä meillä on sellaista, jota emme tarvitse ja jota joku toinen voisi tarvita. Mutta vain siis jos asukas haluaa ja itse osallistuu laittaisimme hänen kotinsa viihtyisäksi ja myös toimivaksi. Sellaiseen kotiin on sitten ulkopuolistenkin kiva mennä. On mahdollista, että tästä syntyisi esim syrjäytyneille ja toimettomillekin jotakin tekemistä - pitäisi tehdä ehkä pikku remppaa, maalata tai pestä jotakin... Kaikenlaista tekemistä.

Ja yhdessä tekemisestä se yhteishenki syntyy. Siitä sitten syntyy myös toisista huolehtimisen tarve myös sen vuoksi, että tuntee ihmisen. Kukaan ei välitä jostain anonyymeistä. Nyt etsitään vain sitä ainoaa ja suurta rakkautta ja sen suhteen pitäisi siis olla se kantava ihmissuhde ihmiselle. Mutta eihän se sillä tavalla voi mennä. Perheen perustaminen kuuluu ikäänkuin ryhmän sisälle, mutta sitä ennen on joku ryhmä, johon kuuluu ja jolla on tavoitteita - vaikka yhdessä hengissä pysyminen - joita kaikki pyrkivät toteuttamaan. Perhe on sitten sen ryhmän sisällä ja ryhmä on kansan sisällä. Nyt ei ole mitään tämmöistä näköjään ollut enää vuosikymmeniin ja pahemmaksi menee eli ihan tuntuu siltä, että kansa ei ole ainoastaan hajoamassa useampaan osaa vaan ihan kokonaisuudessaan.

Tarttis ihan laittaa tehtävälista, että mitä kaikkea tarttis nyt kaikenikäisten porukoiden tehdä ihan yhdessä ja ilman, että kukaan oikeastaan ajattelee mitään palkkiota (paitsi yksi halpa ja toimiva kännykkä, jos sellaista ei ole... sen voi saada....ottakaa vaikka rahaa niistä kirkon yhteisvastuukeräyksistä...tai muista tai laittakaa oma keräys pystyy...)

Jos teillä on jotain toteutettavissa olevia, konkreettisia ideoita ja haluatte kirjoittaa niistä jollekin, niin ainakin mulle voi kirjoittaa - olet minkä ikäinen tahansa. Kannattaa ajatella, että oma idea olisi sellainen, että sitä voisi itse ja lähikavereiden kanssa lähistöllä toteuttaa ja testata eli ei semmoista, että vaan ehdottaa, että joku muu taas tekisi jotain. Kannattaa myös miettiä, että mitä maksaisi tuon idean toteuttaminen (esim. joku vois tarvita bussirahaa, kahvitusrahaa jos pitää jonkun "ideointikokouksen" yms ja nyt tarttee olla rehellinen, ei mitään sellaista rahaa joka menee johonkin muuhun kuin mihin pyydetty eli kusetusta).

Laittakaa vaikka tänne palstalle info, jos joku on kiinnostunut ja jos sellaisia ilmestyy, niin mä laitain sitten jonkun sähköpostiosoitteen tänne, josta mut tavoittaa. Mä en ole mikään anonyymi taho, mulla on kyllä nimikin, mutta en nyt laita sitä tähän kun te kuitenkin vaan nauratte mun jutulle.

Eiköhän Palmenia tai Oriveden Opiston Etäopisto tai moni muukin kansanopisto tarjoa kirjoittamisen etäkursseja myös viestinnässä. Myös: en tiedä, en ole aivan täysin varma, onko sillä sanottavammin merkitystä onko kirjoittajakurssilainen mamu tai syrjäytynyt, mutta mietin kurssisi sisältöä eli olisiko se rakentunut lähijaksoista ja etäjaksoista vai pelkästään etäjaksoihin rajoittuva kurssikokonaisuus? Liittyisikö kurssin sisältö ja opettajat ammattikorkeakoulun, taidekorkeakoulun tai yliopiston tutkintovaatimuksiin vai olisiko se kokonaan vapaata sivistystyötä vai vapaaehtoisjärjetöjen toimintaa? Viestisi loppuosa vaikuttaa kuitenkin suuntautuvan enemmän kollektiiviseen vapaaehtoistyöhön, mikä on varmasti ihan ok, mutta kurssilla varmaan olisi paikkansa myös koulutusta tarjoavien järjestöjen viestintätarjottimessa.

En pysynyt mukana loppukaneetissa todettuun nauramiseen, oletko siis aiemmin ollut tällä palstalla ja kokenut negaa?

Mikä nauraminen - en löydä sitä tekstistä? No ei väliä...

Ei, nyt ei ole tarkoitus lisätä minkään koulutuspaikan tarjontaa ja työmahdollisuuksia ja tukimahdollisuuksia heille, ei todellakaan. Eikä taida olla kenelläkään mitään valmista kurssia. Ei mitään "opettajia" eikä mitään kytkentöjä siis yhtään mihinkään. Nyt se olemme me kun pidämme "kurssin": sinä ja minä ja kaikki, jotka ilmestyisivät kartalle. Mutta jotta saisimme homman pyörimään, niin meidän täytyy osata viestiä kirjoittamalla yms.

Ei mitään suunniteltuja lähijaksoja, kaikki vaan etänä - jokainen siellä missä asuu ja oleskelee.

Eikä tämä ole mikään "vapaaehtoistyö" vaan yhteinen juttu, jossa kaikki ovat vapaaehtoisia osallistujia ja jokainen antaa oman panoksensa sillä mihin pystyy. Opitaan toinen toisiltamme.

Juu, aika sekava toi teksti. Eihän siitä oikein saa selvää, mitä tarkoitetaan. Ei se mitään, jokainen ymmärtäkööt tavallaan. Tavoitteena olisi siis yhdistää kaikki ja eri-ikäiset porukat jokaisen omalla kylällä, jotta kenenkään ei tarttis olla yksin ja yksinäinen. Samalla hoidetaan kaikenlaista, mitä ihmisille tarttee hoitaa ja järjestää, jotta hyvä yhteiskunta toimii.

Minkäikäinen sä olet - mitä sä voisit tehdä? Mulla on tässä semmoinen esimerkki, mikä ei nyt kuitenkaan ehkä ole ihan hyvä (en oo testannu). Jos ajattelet kaupunkisi kerrostaloja, varsinkin yli kolme kerrosta, niin siellä on luultavasti yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät saa roskapussiaan vietyä ulos - ovat ikäänkuin loukussa. Nyt tarttis selvittää miessä he ovat ja keitä. Sitten vois talon teinit tai alueen koululaiset käydä vaikka kerran viikossa heittään niiden roskapussin ulos ja moikata samalla vähän. Ehkä mummo tai vaari tarjoaa nuorille vaikka kahvit. Tämmöisellä oppii tuntemaan toisia ja yksinäiset eivät enää ole niin yksinäisiä kun pääsevät porukoihin mukaan. Tietysti voisi harkita, että tommoisesta roskatehtävästä annettaisiin joku korvauskin. Mutta nyt olisi tärkeää saada kaikki ihmiset suomalaisten verkostoon. Ei se riitä, että Nokia sanoo, että Nokia is connecting people. Mitä niillä pelkillä numeroilla tekisi, jos ei tunne ihmisiä numeroiden takana. Eli "kylän" ihmiset tutuiksi kaikille. Kun tunnetaan toisemme, niin emme sitten enää jätä toisiamme heitteillekään. Ymmärsitkö nyt jotain paremmin?

Mitähän tuo alun:

"Kysely opistolle"

tarkoittaa tai kenelle opistolle se on suunnattu?

Onko tämä paikallinen vai valtakunnallinen tapahtuma ja tapahtuuko tämän ensimmäiset opetusjaksot netin puitteissa global village -tyyliin ja myöhemmin on paikallisia tapaamisia?

Miten roskien vieminen ja yleinen auttaminen (ihan mukava ajatus) liittyy luovaan kirjoittamiseen, kirjailijuuteen (joka lienee tämän palstan ykkösjuttu) tai ylipäätään viestintään?

Kysymyksessä lienee sosiaalinen projektia. Itse en ehdi, on riittävästi työtä perheen ja päivätyön sekä esikoiskirjan hiomisen kanssa. Mulla on vahvat epäilyni, että voiko tuo idea toimia tuntemattomien henkilöiden kautta, ehkä olisi helpompi käyttää valmiita järjestelmiä. Ainahan kaikkea voi testata.

Aloittajan väite ei kenties täysin pidä paikkaansa:

"En olekaan aikaisemmin törmännyt keneenkään, joka antaisi viestintä (kirjallinen kuva) alan koulutusta netin välityksellä Suomesta suomenkielisille."

Olen itse opiskelijana Helsingin yliopistossa ja olen sivuaineena opiskellut tällä laitoksella:

http://www.helsinki.fi/viestinta/

Lisää löytyy:

http://viesverk.uta.fi/johdviest/tutkalueet/viestintatieteet.html

Ja osa meidän opetuksestamme on netissä.

Myös kunnat järjestävät kansalaisille ilmaista viestintäkoulutusta verkon, sosiaalisen median yms. parissa.

Sorry, mutta ei teidän vastaukset taida olla ollenkaan samasta maailmasta tai mistälie samasta tasosta edes...

Ykkösasia olisi kyllä, että yrittäisi opetella ymmärtään niitä, jotka käyttävät samaa kieltä.

Okei, jos kommunikaatioyhteys löytyy, mitä seuraavaksi tapahtuu? Tarkoitan, kaiketi jokainen, joka haluaa irti syrjäytymisestään löytää jonkun väylän ja helpoin lienee puhelin, sitten netti.

Mutta onhan ajatus toki kannatettava, en vain pääse sisälle sen toteuttamisen alkumetreille.