Yrittäjän toimeentulotuki paperit

"""Onko käytännössä siis mahdollista aloittaa yrittäjyyttä siten että alkuvaikeuksissa saisi sossusta toimeentulotukea? """


Ei ole, eikä yrittäjä muutenkaan saa.

Toki laissa on tommoinen mahdollisuus, mutta edelleenkään sossun tehtävä ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa...

Eihän fattassa ole ketään semmoista duunissa joka osaisi tulkita yrityksen papereita, välillä tavallisen vuokrasopimuksen ja tiliotteen kanssa on vaikeuksia.

Tämä asia on Suomen suurimpia puutteita. Siksi kannattaa käydä allekirjoittamassa aloite kansalaisen perupalkasta. Sen ohella voi sitten tehdä työtä tai opiskella, oman päätöksensä mukaan. Se olisi ihmisarvoista elämää. Ja yrityksen voisi perustaa ilman, että jää puille paljaille ja se olisi tuottoisa toimenpide itselle ja yhteiskunnalle. Nythän toiminimen perustaminen on suurinpiirtein rikos ja yrittäjä ajetaan niin ahtaalle, että hän luovuttaa ja pahimmassa tapauksessa jää vielä velkaakin -verotoimistolle ja eläkelaitokselle!

"Ei yrittäjä ole ihminen, hän on porvaririistäjä, virastoduunareiden silmissä!"

Ikävä kyllä näin tuntuu olevan...

Yrittäjän esittämä selvitys yrityksensä myyntituloista ja yrityskuluista osoitti, että kyseisenä aikana toiminta oli ollut kannattamatonta. Näin ollen yrittäjä ei ollut voinut saada toimeentuloaan yrittäjätoiminnallaan. Hänellä oli sen vuoksi oikeus saada toimeentulotukea.

Yrittäjä oli itse toistuvasti ilmoittanut, että hän ei nähnyt itsellään olevan mahdollisuuksia työn saantiin, vaan liikkeen harjoittaminen oli hänelle hänen ikänsä, terveydentilansa ja ammattitaitonsa huomioon ottaen ainoa tapa elättää itsensä.

Yrittäjän menettely voitiin rinnastaa siihen, että hän oli laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ollut voitu tarjota hänelle. Näin ollen hänen perusosaansa oli voitu alentaa 20 prosentilla toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n perusteella.

Mitä jos yrittäjyys on kausiluonteista, niin onko mahdollista että osan vuodesta saa sossusta tttukea jotta pääsee pahimman hiljaisen kauden yli?

Kuinka ne sossussa jaksottaa tuloja?

Toimeentulotukilain 15 §:ssä säädetään toimeentulotuen määräytymisajasta ja siitä,
miten tulot otetaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä.

Sen mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jolta tukea myönnetään, mutta tulo voidaan jakaa myös eriin ja ottaa huomioon useampana kuukautena.

Jakamisen perusteena voi olla tulon kertaluonteisuus, saamisen peruste tai käyttötarkoitus.

Lisäksi 15 §:n 3 momentissa säädetään, että ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukea myönnettäessä tiedossa, voidaan jaksottaa päätöstä seuraavien kahden kuukauden aikana.

Jälkikäteinen tulon huomioiminen voidaan tehdä, mikäli se ei ole kohtuutonta. Taannehtivan tulon huomioimisesta tulee myös ilmoittaa hakijalle etukäteen.

Tulo voidaan jakaa eriin ja ottaa nämä erät kuukausittain tulona huomioon. Tällöin asiakkaalle saattaa satunnaisista ylimääräisistä menoista riippuen joinain kuukausina tulla oikeus toimeentulotukeen jaksotetusta tulosta huolimatta.

Toisaalta tulo voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon yhtenä kuukautena
ja siirtää laskelman normiylijäämä aina seuraavan kuun tuloksi. Tällöin jaksotusta
jatkettaisiin siihen asti kunnes jaksotettava tulo olisi käytetty ”loppuun” toimeentulotuessa hyväksyttäviin menoihin.

Jaksotus perustuu siis siihen, että jonkin asiakkaan saaman tulon voidaan katsoa kattavan hänen elatuksensa normaalia yhtä kuukautta pidemmän ajan.

Jaksottamisen yleisimpänä ja ehkä selkeimpänä muotona voidaan pitää työttömyysturvan jaksottamista.

Toimeentulotuessa jaksotetaan myös monia muitakin tuloja kuin työttömyysturvaa. Näiden joukosta löytyy huomattavan kirjavia käytäntöjä erityisesti viranhaltijoiden päätöksissä.

Eli ei voi yhtään tietää jaksotetaanko jotain vai ei?

Lain väljä muotoilu aiheuttaa kuitenkin sen, että normiylijäämän siirto tuottaa ongelmia toimeentulotuen myöntämisessä.

Ylijäämänä voidaan jaksottaa hyvin monenlaisia tuloja, eikä laissa varsinaisesti sanota, miten pitkälle jotain tiettyä tuloa voidaan jaksottaa.

Käytännön työssä harkintavalta asiassa on melko pitkälle yksittäisellä viranhaltijalla.

Normiylijäämän siirron perustana pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä olevan asiakkaan kohdalla voidaan pitää sitä, että vaikka henkilö jonain kuukautena saisi erilaisia tuloja yhteenlaskettuna enemmän kuin toimeentulotukilaskelmassa on hyväksyttäviä menoja, hänen ei tulisi käyttää rahaa ylimääräisiin menoihin.

Tällaiset ”ylimääräiset” rahat tulee säästää seuraavan kuun menoihin. Jonkin yksittäisen isomman tulon saatuaan henkilön tulee kattaa tästä summasta menojaan pidemmän aikaa kuin esimerkiksi yhden kuukauden.

Velvollisuuteen pitää huolta omasta elatuksestaan voidaankin siis katsoa sisältyvän myös varautumisen velvollisuus. Tiedossa oleviin tulevaisuuden menoihin tulee varautua ennakkoon.

Henkilöllä tosiasiassa olevat tulot saattavat ratkaista myönnetäänkö tukea vai ei.

Tähän on vedonnut myös eduskunta toimeentulotukilain hyväksyessään: ”eduskunta edellyttää, että toimeentulotukea koskevassa ohjeistuksessa todetaan, että huomioon otettavien tulojen osalta tulolaskelmassa huomioidaan tältä osin ainoastaan todelliset tulot”.

Siitä huolimatta sossu jatkuvasti huomio tulona itse keksimiään "tuloja" joita todellisuudessa hakijalla ei ole käytettävissään!

Se, kuinka pitkälle ajalle tuloja ja varoja voidaan jaksottaa (eli tuloylijäämää vyöryttää), on ratkaistava kohtuullisuusnäkökohdat huomioon ottaen.

Koska toimeentulotukilaki on tältä osin tulkinnanvarainen, ei oikeusasiamies ole yleensä puuttunut sosiaaliviranomaisen harkintaan.

Eräässä tapauksessa oikeusasiamies kuitenkin totesi, että toimeentulotukilain
15 §:ssä tarkoitettu tulojen jaksottaminen ei mahdollista sitä, että helmikuussa voitaisiin ottaa tulona huomioon edellisessä marraskuussa maksettu työttömyyspäiväraha!

Hallinto-oikeudet perustavat pääsääntöisesti ratkaisunsa siihen, ovatko kyseiset
varat tosiasiallisesti sinä aikana käytettävissä, jolloin ne otetaan ylijäämänä huomioon.

Lisäksi hallinto-oikeudet kiinnittävät huomioita muun muassa siihen onko jaksotettu tulo ansiotuloa, onko mahdollisesta jaksottamisesta informoitu etukäteen ja voidaanko jaksotettu tulo katsoa vähäiseksi.

Erässä tapauksessa vaikka ylijäämän siirto on periaatteessa ollut mahdollinen, käy asiakkaan esittämistä selvityksistä ilmi, ettei heinäkuussa maksettu sairauspäiväraha ollut enää syys-lokakuussa hänen käytettävissään. Tämän vuoksi hallinto-oikeus katsoo, että ylijäämää ei tule siirtää laskelmiin tuloksi.

Myöskään veronpalautuksia ei voi siirtää tammikuulle, koska rahat eivät olleet tosiasiallisesti asiakkaan käytössä enää tammikuussa.

• Selvitys yrityksen omistussuhteista = perustamisasiakirjojen kopiot tai vastaavat asiakirjat
• Tuloslaskelma ja tase viimeiseltä kuudelta kuukaudelta
• Kirjanpitäjän selvitys omaan käyttöön otetusta tulosta ja/tai palkasta viimeiseltä kuudelta kuukaudelta
• Yrityksen kirjanpito (jos yrityksen kirjanpitoa ei hoida tilitoimisto tai tilintarkastaja)
• Tositteet yrityksen ja omien tilien saldoista ja rahaliikenteestä viimeiseltä kuudelta kuukaudelta = tiliotteet
• Henkilökohtainen ennakkoverolippu kuluvalta vuodelta ja edellinen verolippu

Tampereella ainakin 18 yrittäjää saa toimeentulotukea.

Onko kenelläkään kokemusta siitä että onko onnistunut käytännössä saamaan tukea vaikka on edelleen yrittäjä eikä ole lopettanut yritystään?

http://www.sosiaalikollega.fi/verkkokonsultaatio/aikuissosiaalityo-ja-toimeentuloturva/yrittajan-toimeentulotuki

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/konsultointi/aikuissosiaalityo/kysymys-vastaus/kysymykset-ja-vastaukset-aikuissosiaalityo/yrittajan-toimeentulotuki#.USjxxR3QCdA