Humanistisesta lääkikseen

kummastelija-

Mieleeni jäi joskus pari vuotta sitten kummittelemaan, kun muuan tuttu harmitteli, ettei mennyt humanistisen sijasta lääketieteelliseen.

Jäi mietityttämään, miksi hän harmitteli asiaa ja jatkoi humanistisessa hakematta lääketieteelliseen. Eikö humanistisessa opiskeleva voi hakea lääketieteelliseen yleisen valintakokeen kautta niin kuin kuka tahansa muukin? Onko mitään syytä, miksi hän ei olisi voinut näin tehdä? Vai oliko tässä kyse saamattomuudesta?

12

1123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ttt44

      Toistaiseksi humanistiesssa tai missä muussa tahansa tiedekunnassa opiskeleva voi hakea lääketieteelliseen valintakokeen kautta.
      Tähän saattaa tulla muutos 2015 korkeakouluhaku-uudistuksen myötä.

      Toisen alan täyspäiväiseltä opiskelulta ei välttämättä jää riittävästi aikaa lääkiksen valintakokeeseen valmistautumiseen. Monethan keskittyvät hakukeväänään pelkästään valintakoevalmistautumisen ja saattavat silti jäädä vaille lääkispaikkaa.

      • lkjklhjgj

        uudistus tapahtuu 2014


      • ttttt4444
        lkjklhjgj kirjoitti:

        uudistus tapahtuu 2014

        Korkeakoulujen haku-uudistus vaikuttaa käytännössä lääkiksen opiskelijavalintoihin todennäköisesti vasta vuonna 2015 kolmesta syystä:

        1.Yliopistot saavat itse päättää kiintiöiden koosta vielä 2014.
        Lääketieteelliset tiedekunnat eivät ole uudistuksesta innoissaan, eivätkä todennäköisesti käytä laajaa kiintiöntiä v. 2014, sillä ne haluavat valita parhaat opiskelijat hakijan aiemmasta tutkinnosta/opiskelijapaikasta riippumatta.

        2. jos kiintiöt ovat lääkishaussa käytössä 2014,valintakriteerit ovat molemmissa kiintiöissä käytännössä samat, sillä aikataulu on liian tiukka kahden erilaisen pääsykokeen ja kriteeristön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

        3. mahdollinen kiintiöinti 2014 koskee vain aniharvoja, sillä kaikki paitsi samana keväänä jo yhden opiskelupaikan vastaanottaneet hakevat ensikertalaisten kiintiössä. (Lakiesityksen mukaan ensikertalaisia myös henkilöt, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulu-opiskelupaikan keväällä 2014 tai sitä ennen.)


      • Miten 2014 jälkeen?

        Tuo pääsykokeiden uudistuspolitiikka hieman kummastuttaa. Ymmärrän, että yleisesti on pyrkimys, tieteenalasta riippumatta, että opiskelemaan pääsisivät uudet ylioppilaat vanhempien kustannuksella. Ilmeisesti parin vuoden päästä ainoastaan tuoreet ylioppilaat (ja sellaiset, jotka eivät ole vielä opiskelupaikkaa saaneet) voivat hakea yhteishaussa.

        Nyt on annettu ymmärtää, että samanaikaisesti yliopistot luovat uusia väyliä tiedekunnan/tutkinnon vaihtamiseen yliopiston sisällä, jotta jo opintopaikan saaneilla olisi mahdolisuus vaihtaa opintosuuntaansa. Näitä mahdollisuuksia onkin jo onkin olemassa. Mikäli on suorittanut jonkun muun alan opintoja riittävästi (perusopinnot, aineopinnot) ja omaa esimerkiksi jo alemman tutkinnon, voi päästä uuden aineen pääaineopiskelijaksi.

        Lääketieteen kannalta tarkasteltuna ei tällaista yliopiston sisäistä mahdollisuutta ole ollut, vaan kaikki ovat joutuneet hakemaan yhteisvalinnan kautta. Ehkä joku ulkomaalainen kehitysmaista tullut hakija on voitu ottaa erikoistapauksena oilman pääsykokeita. Miten tämä ongelma aiotaan ratkaista?
        Tuntuisi täysin kohtuuttomalta ja melkein jo perustuslain vastaiselta toiminnalta, että lääkäriksi ei tulevaisuudessa pääsisi, jos on joskus aloittanut jonkun muun aineen opinnot yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tms. oppilaitoksessa. Näinhän ei todellakaan voi olla.

        Eli onko tietoa, miten yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin ollaan suunnittelemassa väylää muille kuin uusille ylioppilaille (tai jonkun muun aineen opiskelijoille), kun pääsykoeuudistus toteutuu.


      • rrrgs
        Miten 2014 jälkeen? kirjoitti:

        Tuo pääsykokeiden uudistuspolitiikka hieman kummastuttaa. Ymmärrän, että yleisesti on pyrkimys, tieteenalasta riippumatta, että opiskelemaan pääsisivät uudet ylioppilaat vanhempien kustannuksella. Ilmeisesti parin vuoden päästä ainoastaan tuoreet ylioppilaat (ja sellaiset, jotka eivät ole vielä opiskelupaikkaa saaneet) voivat hakea yhteishaussa.

        Nyt on annettu ymmärtää, että samanaikaisesti yliopistot luovat uusia väyliä tiedekunnan/tutkinnon vaihtamiseen yliopiston sisällä, jotta jo opintopaikan saaneilla olisi mahdolisuus vaihtaa opintosuuntaansa. Näitä mahdollisuuksia onkin jo onkin olemassa. Mikäli on suorittanut jonkun muun alan opintoja riittävästi (perusopinnot, aineopinnot) ja omaa esimerkiksi jo alemman tutkinnon, voi päästä uuden aineen pääaineopiskelijaksi.

        Lääketieteen kannalta tarkasteltuna ei tällaista yliopiston sisäistä mahdollisuutta ole ollut, vaan kaikki ovat joutuneet hakemaan yhteisvalinnan kautta. Ehkä joku ulkomaalainen kehitysmaista tullut hakija on voitu ottaa erikoistapauksena oilman pääsykokeita. Miten tämä ongelma aiotaan ratkaista?
        Tuntuisi täysin kohtuuttomalta ja melkein jo perustuslain vastaiselta toiminnalta, että lääkäriksi ei tulevaisuudessa pääsisi, jos on joskus aloittanut jonkun muun aineen opinnot yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tms. oppilaitoksessa. Näinhän ei todellakaan voi olla.

        Eli onko tietoa, miten yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin ollaan suunnittelemassa väylää muille kuin uusille ylioppilaille (tai jonkun muun aineen opiskelijoille), kun pääsykoeuudistus toteutuu.

        Lääketieteellisiin tiedekuntiin ei erillisväyliä jole ole, eikä niitä todennäköisesti avata 2014 jälkeenkään, Poikkeuksena valmiiden hammaslääketieteen lisensiaattien mahdollisuus hakea LL-koulutukseen erillisvalinnassa ja päinvastoin.


      • Corpus callosum
        rrrgs kirjoitti:

        Lääketieteellisiin tiedekuntiin ei erillisväyliä jole ole, eikä niitä todennäköisesti avata 2014 jälkeenkään, Poikkeuksena valmiiden hammaslääketieteen lisensiaattien mahdollisuus hakea LL-koulutukseen erillisvalinnassa ja päinvastoin.

        Siis, jos 18 vuotias lapsi on joskus erehtynyt pyrkimään ja pääsemään vaikka opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja huomaakin vuoden-parin päästä, 19-20 vuotiaana, että haluaisikin todellisuudessa lastenlääkäriksi, niin tie onkin ikuisesti tukossa!

        Luulen, että uudistuksesta vastaavat tahot (Opetusministeriö?) eivät ole älynneet ottaa huomioon tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pyrkimys on nimenomaan uudistuksen yhteydessä luoda yliopiston sisäisiä väyliä opintosuunnan vaihtamiseen. Lääketieteen puolella näitä ei ole luonnollisestikaan haluttu luoda.

        Ainoa mahdollisuus on, että lääkiksessä pysyttäydytään esim. mallissa, jossa 60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/jo jotain opiskelevia, ja 40% muita.

        Kannattaa informoida Opetusministeriötä näistä epäkohdista. Oikeustiedehän on ollut toinen suljettu piiri, mutta nythän sinnekin on mahdollista päästä avoimen yliopiston kautta.


      • Corp.call.
        Corpus callosum kirjoitti:

        Siis, jos 18 vuotias lapsi on joskus erehtynyt pyrkimään ja pääsemään vaikka opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja huomaakin vuoden-parin päästä, 19-20 vuotiaana, että haluaisikin todellisuudessa lastenlääkäriksi, niin tie onkin ikuisesti tukossa!

        Luulen, että uudistuksesta vastaavat tahot (Opetusministeriö?) eivät ole älynneet ottaa huomioon tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pyrkimys on nimenomaan uudistuksen yhteydessä luoda yliopiston sisäisiä väyliä opintosuunnan vaihtamiseen. Lääketieteen puolella näitä ei ole luonnollisestikaan haluttu luoda.

        Ainoa mahdollisuus on, että lääkiksessä pysyttäydytään esim. mallissa, jossa 60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/jo jotain opiskelevia, ja 40% muita.

        Kannattaa informoida Opetusministeriötä näistä epäkohdista. Oikeustiedehän on ollut toinen suljettu piiri, mutta nythän sinnekin on mahdollista päästä avoimen yliopiston kautta.

        Korjaus edelliseen:
        ...60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/ opiskelupaikkaa vailla olevia,.....


      • rfuf
        Corp.call. kirjoitti:

        Korjaus edelliseen:
        ...60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/ opiskelupaikkaa vailla olevia,.....

        Opetusministeriö on lausuntokierroksellaan saanut runsaasti palautetta uudistuksen sudenkuopista ja ongelmista, mutta ilmeisesti työurien pidentäminen alkupäästä on ministeriölle tällä hetkellä tärkeämpää kuin koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen.

        Alla linkki Aviisin eli Tampereen ylioppilaslehden tuoreeseen juttuun haku-uudistuksesta: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2013&id=c4bad00
        Melko karua luettavaa alanvaihtoa suunnittelevalle.

        Lakiesityksesä erikseen todetaan ettei joustavia opintopolkuja ohi yhteisvalinnan ole suunnitteilla aloille, jotka edellyttävät hyvin tarkkaan määriteltyjä opintoja. Oletettavasti lääkis, haammaslääkis ja eläinlääkis kuuluvat näihin.

        Lakiesityksen etenemistä voi seurata http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE 9/2013


      • Corp.call.
        rfuf kirjoitti:

        Opetusministeriö on lausuntokierroksellaan saanut runsaasti palautetta uudistuksen sudenkuopista ja ongelmista, mutta ilmeisesti työurien pidentäminen alkupäästä on ministeriölle tällä hetkellä tärkeämpää kuin koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen.

        Alla linkki Aviisin eli Tampereen ylioppilaslehden tuoreeseen juttuun haku-uudistuksesta: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2013&id=c4bad00
        Melko karua luettavaa alanvaihtoa suunnittelevalle.

        Lakiesityksesä erikseen todetaan ettei joustavia opintopolkuja ohi yhteisvalinnan ole suunnitteilla aloille, jotka edellyttävät hyvin tarkkaan määriteltyjä opintoja. Oletettavasti lääkis, haammaslääkis ja eläinlääkis kuuluvat näihin.

        Lakiesityksen etenemistä voi seurata http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE 9/2013

        Toivottavasti Jukka Gustafsson lähtee ensimmäisenä SDP:n ministereistä!

        Ovatko ylioppilaskunnat nykyään saamattomia: on mentävä ministerin puheille. Tämä koskee erityisesti Tamya, kun ministerikin on tamperelainen.

        Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun muistaakseni esitettiin että vain uudet ylioppilaat saisivat osallistua yhteisvalintaan. Silloin todettiin, että sotisi "perustuslakia" vastaan. Tuolloin yliopistot olivat vielä valtion "laitoksia". Onko irrottautuminen valtiosta nyt mahdollistamassa tällaisen epäoikeudenmukaisuuden syntymisen.....


    • asiaa tunteva

      On oikein hyvä, että saamattomat pysyy muualla kuin lääkiksessä.

      Päätös, ja sitten on tehtävä töitä.

      Usein pari vuotta yliopistossa biologiaa opiskellut joutuu pääsykokeeseen lukemaan lähes puoli vuotta 12 tuntia joka päivä. Sitten kun onnistuu ja motivaatio on korkealla. Mutta koko opiskeluajan myös tahti ja vaatimustaso on kova.
      Lääkärin tulee kestää hyvin paineita.

      Ei sinne ole tarkoituskaan kaikkien päästä.

      • kkkllkkoioieuuyueywy

        Tyhmät lukevat monia tunteja puoli vuotta päivittäin. Vähemmälläkin pääsee lääkikseen. Toki ei lukematta sisään mennä. Onneksi pääsykoevaatimukset ovat helppoja. Hallitse vaan fysiikka, kemia ja bilsa. Lukion helpoimmat aineet.


      • neljäs vuosi meneoss
        kkkllkkoioieuuyueywy kirjoitti:

        Tyhmät lukevat monia tunteja puoli vuotta päivittäin. Vähemmälläkin pääsee lääkikseen. Toki ei lukematta sisään mennä. Onneksi pääsykoevaatimukset ovat helppoja. Hallitse vaan fysiikka, kemia ja bilsa. Lukion helpoimmat aineet.

        Sinä varmaan pääset hiukan helpommalla,
        kieliasusta päätellenkin olet huippulahjakas!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4148
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      28
      3107
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2330
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1338
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      919
    6. 133
      911
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      832
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      776
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      760
    Aihe