Humanistisesta lääkikseen

kummastelija-

Mieleeni jäi joskus pari vuotta sitten kummittelemaan, kun muuan tuttu harmitteli, ettei mennyt humanistisen sijasta lääketieteelliseen.

Jäi mietityttämään, miksi hän harmitteli asiaa ja jatkoi humanistisessa hakematta lääketieteelliseen. Eikö humanistisessa opiskeleva voi hakea lääketieteelliseen yleisen valintakokeen kautta niin kuin kuka tahansa muukin? Onko mitään syytä, miksi hän ei olisi voinut näin tehdä? Vai oliko tässä kyse saamattomuudesta?

12

1036

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ttt44

      Toistaiseksi humanistiesssa tai missä muussa tahansa tiedekunnassa opiskeleva voi hakea lääketieteelliseen valintakokeen kautta.
      Tähän saattaa tulla muutos 2015 korkeakouluhaku-uudistuksen myötä.

      Toisen alan täyspäiväiseltä opiskelulta ei välttämättä jää riittävästi aikaa lääkiksen valintakokeeseen valmistautumiseen. Monethan keskittyvät hakukeväänään pelkästään valintakoevalmistautumisen ja saattavat silti jäädä vaille lääkispaikkaa.

      • lkjklhjgj

        uudistus tapahtuu 2014


      • ttttt4444
        lkjklhjgj kirjoitti:

        uudistus tapahtuu 2014

        Korkeakoulujen haku-uudistus vaikuttaa käytännössä lääkiksen opiskelijavalintoihin todennäköisesti vasta vuonna 2015 kolmesta syystä:

        1.Yliopistot saavat itse päättää kiintiöiden koosta vielä 2014.
        Lääketieteelliset tiedekunnat eivät ole uudistuksesta innoissaan, eivätkä todennäköisesti käytä laajaa kiintiöntiä v. 2014, sillä ne haluavat valita parhaat opiskelijat hakijan aiemmasta tutkinnosta/opiskelijapaikasta riippumatta.

        2. jos kiintiöt ovat lääkishaussa käytössä 2014,valintakriteerit ovat molemmissa kiintiöissä käytännössä samat, sillä aikataulu on liian tiukka kahden erilaisen pääsykokeen ja kriteeristön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

        3. mahdollinen kiintiöinti 2014 koskee vain aniharvoja, sillä kaikki paitsi samana keväänä jo yhden opiskelupaikan vastaanottaneet hakevat ensikertalaisten kiintiössä. (Lakiesityksen mukaan ensikertalaisia myös henkilöt, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulu-opiskelupaikan keväällä 2014 tai sitä ennen.)


      • Miten 2014 jälkeen?

        Tuo pääsykokeiden uudistuspolitiikka hieman kummastuttaa. Ymmärrän, että yleisesti on pyrkimys, tieteenalasta riippumatta, että opiskelemaan pääsisivät uudet ylioppilaat vanhempien kustannuksella. Ilmeisesti parin vuoden päästä ainoastaan tuoreet ylioppilaat (ja sellaiset, jotka eivät ole vielä opiskelupaikkaa saaneet) voivat hakea yhteishaussa.

        Nyt on annettu ymmärtää, että samanaikaisesti yliopistot luovat uusia väyliä tiedekunnan/tutkinnon vaihtamiseen yliopiston sisällä, jotta jo opintopaikan saaneilla olisi mahdolisuus vaihtaa opintosuuntaansa. Näitä mahdollisuuksia onkin jo onkin olemassa. Mikäli on suorittanut jonkun muun alan opintoja riittävästi (perusopinnot, aineopinnot) ja omaa esimerkiksi jo alemman tutkinnon, voi päästä uuden aineen pääaineopiskelijaksi.

        Lääketieteen kannalta tarkasteltuna ei tällaista yliopiston sisäistä mahdollisuutta ole ollut, vaan kaikki ovat joutuneet hakemaan yhteisvalinnan kautta. Ehkä joku ulkomaalainen kehitysmaista tullut hakija on voitu ottaa erikoistapauksena oilman pääsykokeita. Miten tämä ongelma aiotaan ratkaista?
        Tuntuisi täysin kohtuuttomalta ja melkein jo perustuslain vastaiselta toiminnalta, että lääkäriksi ei tulevaisuudessa pääsisi, jos on joskus aloittanut jonkun muun aineen opinnot yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tms. oppilaitoksessa. Näinhän ei todellakaan voi olla.

        Eli onko tietoa, miten yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin ollaan suunnittelemassa väylää muille kuin uusille ylioppilaille (tai jonkun muun aineen opiskelijoille), kun pääsykoeuudistus toteutuu.


      • rrrgs
        Miten 2014 jälkeen? kirjoitti:

        Tuo pääsykokeiden uudistuspolitiikka hieman kummastuttaa. Ymmärrän, että yleisesti on pyrkimys, tieteenalasta riippumatta, että opiskelemaan pääsisivät uudet ylioppilaat vanhempien kustannuksella. Ilmeisesti parin vuoden päästä ainoastaan tuoreet ylioppilaat (ja sellaiset, jotka eivät ole vielä opiskelupaikkaa saaneet) voivat hakea yhteishaussa.

        Nyt on annettu ymmärtää, että samanaikaisesti yliopistot luovat uusia väyliä tiedekunnan/tutkinnon vaihtamiseen yliopiston sisällä, jotta jo opintopaikan saaneilla olisi mahdolisuus vaihtaa opintosuuntaansa. Näitä mahdollisuuksia onkin jo onkin olemassa. Mikäli on suorittanut jonkun muun alan opintoja riittävästi (perusopinnot, aineopinnot) ja omaa esimerkiksi jo alemman tutkinnon, voi päästä uuden aineen pääaineopiskelijaksi.

        Lääketieteen kannalta tarkasteltuna ei tällaista yliopiston sisäistä mahdollisuutta ole ollut, vaan kaikki ovat joutuneet hakemaan yhteisvalinnan kautta. Ehkä joku ulkomaalainen kehitysmaista tullut hakija on voitu ottaa erikoistapauksena oilman pääsykokeita. Miten tämä ongelma aiotaan ratkaista?
        Tuntuisi täysin kohtuuttomalta ja melkein jo perustuslain vastaiselta toiminnalta, että lääkäriksi ei tulevaisuudessa pääsisi, jos on joskus aloittanut jonkun muun aineen opinnot yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tms. oppilaitoksessa. Näinhän ei todellakaan voi olla.

        Eli onko tietoa, miten yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin ollaan suunnittelemassa väylää muille kuin uusille ylioppilaille (tai jonkun muun aineen opiskelijoille), kun pääsykoeuudistus toteutuu.

        Lääketieteellisiin tiedekuntiin ei erillisväyliä jole ole, eikä niitä todennäköisesti avata 2014 jälkeenkään, Poikkeuksena valmiiden hammaslääketieteen lisensiaattien mahdollisuus hakea LL-koulutukseen erillisvalinnassa ja päinvastoin.


      • Corpus callosum
        rrrgs kirjoitti:

        Lääketieteellisiin tiedekuntiin ei erillisväyliä jole ole, eikä niitä todennäköisesti avata 2014 jälkeenkään, Poikkeuksena valmiiden hammaslääketieteen lisensiaattien mahdollisuus hakea LL-koulutukseen erillisvalinnassa ja päinvastoin.

        Siis, jos 18 vuotias lapsi on joskus erehtynyt pyrkimään ja pääsemään vaikka opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja huomaakin vuoden-parin päästä, 19-20 vuotiaana, että haluaisikin todellisuudessa lastenlääkäriksi, niin tie onkin ikuisesti tukossa!

        Luulen, että uudistuksesta vastaavat tahot (Opetusministeriö?) eivät ole älynneet ottaa huomioon tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pyrkimys on nimenomaan uudistuksen yhteydessä luoda yliopiston sisäisiä väyliä opintosuunnan vaihtamiseen. Lääketieteen puolella näitä ei ole luonnollisestikaan haluttu luoda.

        Ainoa mahdollisuus on, että lääkiksessä pysyttäydytään esim. mallissa, jossa 60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/jo jotain opiskelevia, ja 40% muita.

        Kannattaa informoida Opetusministeriötä näistä epäkohdista. Oikeustiedehän on ollut toinen suljettu piiri, mutta nythän sinnekin on mahdollista päästä avoimen yliopiston kautta.


      • Corp.call.
        Corpus callosum kirjoitti:

        Siis, jos 18 vuotias lapsi on joskus erehtynyt pyrkimään ja pääsemään vaikka opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja huomaakin vuoden-parin päästä, 19-20 vuotiaana, että haluaisikin todellisuudessa lastenlääkäriksi, niin tie onkin ikuisesti tukossa!

        Luulen, että uudistuksesta vastaavat tahot (Opetusministeriö?) eivät ole älynneet ottaa huomioon tällaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pyrkimys on nimenomaan uudistuksen yhteydessä luoda yliopiston sisäisiä väyliä opintosuunnan vaihtamiseen. Lääketieteen puolella näitä ei ole luonnollisestikaan haluttu luoda.

        Ainoa mahdollisuus on, että lääkiksessä pysyttäydytään esim. mallissa, jossa 60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/jo jotain opiskelevia, ja 40% muita.

        Kannattaa informoida Opetusministeriötä näistä epäkohdista. Oikeustiedehän on ollut toinen suljettu piiri, mutta nythän sinnekin on mahdollista päästä avoimen yliopiston kautta.

        Korjaus edelliseen:
        ...60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/ opiskelupaikkaa vailla olevia,.....


      • rfuf
        Corp.call. kirjoitti:

        Korjaus edelliseen:
        ...60% sisäänotosta on uusia ylioppilaita/ opiskelupaikkaa vailla olevia,.....

        Opetusministeriö on lausuntokierroksellaan saanut runsaasti palautetta uudistuksen sudenkuopista ja ongelmista, mutta ilmeisesti työurien pidentäminen alkupäästä on ministeriölle tällä hetkellä tärkeämpää kuin koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen.

        Alla linkki Aviisin eli Tampereen ylioppilaslehden tuoreeseen juttuun haku-uudistuksesta: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2013&id=c4bad00
        Melko karua luettavaa alanvaihtoa suunnittelevalle.

        Lakiesityksesä erikseen todetaan ettei joustavia opintopolkuja ohi yhteisvalinnan ole suunnitteilla aloille, jotka edellyttävät hyvin tarkkaan määriteltyjä opintoja. Oletettavasti lääkis, haammaslääkis ja eläinlääkis kuuluvat näihin.

        Lakiesityksen etenemistä voi seurata http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE 9/2013


      • Corp.call.
        rfuf kirjoitti:

        Opetusministeriö on lausuntokierroksellaan saanut runsaasti palautetta uudistuksen sudenkuopista ja ongelmista, mutta ilmeisesti työurien pidentäminen alkupäästä on ministeriölle tällä hetkellä tärkeämpää kuin koulutuksellisen tasa-arvon vaaliminen.

        Alla linkki Aviisin eli Tampereen ylioppilaslehden tuoreeseen juttuun haku-uudistuksesta: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2013&id=c4bad00
        Melko karua luettavaa alanvaihtoa suunnittelevalle.

        Lakiesityksesä erikseen todetaan ettei joustavia opintopolkuja ohi yhteisvalinnan ole suunnitteilla aloille, jotka edellyttävät hyvin tarkkaan määriteltyjä opintoja. Oletettavasti lääkis, haammaslääkis ja eläinlääkis kuuluvat näihin.

        Lakiesityksen etenemistä voi seurata http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE 9/2013

        Toivottavasti Jukka Gustafsson lähtee ensimmäisenä SDP:n ministereistä!

        Ovatko ylioppilaskunnat nykyään saamattomia: on mentävä ministerin puheille. Tämä koskee erityisesti Tamya, kun ministerikin on tamperelainen.

        Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun muistaakseni esitettiin että vain uudet ylioppilaat saisivat osallistua yhteisvalintaan. Silloin todettiin, että sotisi "perustuslakia" vastaan. Tuolloin yliopistot olivat vielä valtion "laitoksia". Onko irrottautuminen valtiosta nyt mahdollistamassa tällaisen epäoikeudenmukaisuuden syntymisen.....


    • asiaa tunteva

      On oikein hyvä, että saamattomat pysyy muualla kuin lääkiksessä.

      Päätös, ja sitten on tehtävä töitä.

      Usein pari vuotta yliopistossa biologiaa opiskellut joutuu pääsykokeeseen lukemaan lähes puoli vuotta 12 tuntia joka päivä. Sitten kun onnistuu ja motivaatio on korkealla. Mutta koko opiskeluajan myös tahti ja vaatimustaso on kova.
      Lääkärin tulee kestää hyvin paineita.

      Ei sinne ole tarkoituskaan kaikkien päästä.

      • kkkllkkoioieuuyueywy

        Tyhmät lukevat monia tunteja puoli vuotta päivittäin. Vähemmälläkin pääsee lääkikseen. Toki ei lukematta sisään mennä. Onneksi pääsykoevaatimukset ovat helppoja. Hallitse vaan fysiikka, kemia ja bilsa. Lukion helpoimmat aineet.


      • neljäs vuosi meneoss
        kkkllkkoioieuuyueywy kirjoitti:

        Tyhmät lukevat monia tunteja puoli vuotta päivittäin. Vähemmälläkin pääsee lääkikseen. Toki ei lukematta sisään mennä. Onneksi pääsykoevaatimukset ovat helppoja. Hallitse vaan fysiikka, kemia ja bilsa. Lukion helpoimmat aineet.

        Sinä varmaan pääset hiukan helpommalla,
        kieliasusta päätellenkin olet huippulahjakas!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      190
      1201
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      122
      1068
    3. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      800
    4. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      48
      794
    5. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      740
    6. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      60
      649
    7. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      33
      642
    8. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      48
      642
    9. Nainen, mitä ajattelet minusta?

      Mitä tuntemuksia saan aikaan sinussa? :/
      Ikävä
      52
      607
    10. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      50
      595
    Aihe