Sen jälkeen kun muutin yhteen mieheni kanssa muutama vuosi sitten, olen sairastanut enemmän kuin koskaan. Syynä siihen ovat miehen 2 ala-asteikäistä lasta, joita ei kiinnosta käsihygienia pätkän vertaa.
Vuoden 2012 aikana lapset toivat kotiimme 7 kertaa vatsataudin (sekä ripuli- että oksennustautia, vakavampia noroviruksia), usemman angiinan, influenssaa ja perusflunssaa ihan non-stoppina. Varsinkin epidemia-aikoina olemme miehen kanssa toitottaneet jatkuvasti, kuinka tärkeää on pestä kädet kun tulee ulkoa, kaupasta, koulusta, harkoista, ja varsinkin kaverin luota jossa on vasta sairastettu, mutta ei mene jakeluun. Saattavat pari kertaa sen tehdä, ja heti kun isän silmä välttää, annetaan olla. Olen myös nähnyt, kuinka salaa käytetään vain hanaa päällä muttei pestä käsiä, ja isälle sitten valehdellaan päin naamaa, että pesin, ja vielä saippualla.
Lasten kanssa vuoroviikoin elettyäni olen sairastanut elämäni ensimmäisen influenssan, joutunut 4 kertaa sairaalahoitoon noroviruksen takia (kahdesti raskaana ja kahdesti ns. riskiryhmään kuulumattomana!), syönyt parin vuoden sisällä antibioottikuureja enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Samaten mieheni ja minun yhteinen taapero on sairaana jatkuvasti, ja sairastuu aina silloin kun miehen lapset ovat täällä olleet. Nyt olen raskaana, ja sairastin juuri tämän vuoden ensimmäisen noroviruksen (saapa nähdä, meneekö viime vuoden saldo rikki). Miehen lapsi oli ollut kaverin luona, jossa oli koko porukka ollut noroviruksessa, ja oli ollut vasta yksi päivä takana jolloin kukaan ei ollut oksentanut! Lapsi siis meni kaverinsa luo kielloistamme huolimatta, ei pessyt käsiään kun tuli sieltä, sairastui itse ensimmäisenä ja sitten me kaikki muut. Minä jouduin sairaalaan nesteytykseen, samoin taaperomme.
Muutenkin on mielestäni todella vastenmielistä, että ei niistetä nenää vaan ryystetään räkä sisään, pyyhitään ulos valuvat kämmeneen tai hihan suuhun, yskitään ruokapöydässä suoraan muiden lautasille, ei pestä käsiä koskaan ja samoilla käsillä lämitään leipiä ja ruokia keittiössä, ei pestä käsiä edes p****lla käynnin jälkeen! Monesti olen joutunut jättämään ruokani syömättä, kun olen ihan konkreettisesti nähnyt pisaroiden lentävän ruokalautaselleni.
Mielestäni ensisijainen kasvatusvastuu on aina lapsen vanhemmilla. Minäkin olen aikani asiasta jaksanut mainita, mutta en aio alkaa räyhäämään siitä. Mielestäni se on mieheni tehtävä pitää huoli siitä, että opettaa lapsilleen siisteyskasvatusta. Taaperommekin pesee kätensä aina ulkoa tullessa, ruokapöytään mentäessä ja vessassa käydessä, mutta ei raukka pysy siltikään terveenä (tai edes hieman terveempänä, ainahan lapsiperheissä sairastellaan, mutta kyllä tämä meidän tilanteemme on jo aikamoinen ääripää, josta kyllä neuvolassa ja päivystyksessäkin on mainittu), kun toiset tuovat taudit kotiimme.
En ole mikään pakkomielteisen tai neuroottisen bakteerikammoinen ihminen, mutta kyllä tämä alkaa jo pikkuhiljaa tympiä. Olen harkinnut poismuuttoakin, jos muutosta ei tule. En jaksa enää sairastaa ja katsoa kun taaperokin sairastaa, olen kyllästynyt viettämään aikaani sairaalassa, päivystyksissä, apteekissa, neuvolassa, pesemään loputtomasti lakanapyykkiä ja parhaani mukaan desinfioimaan kotiani kun miehen lapset tulevat ja lähtevät.
Vuoden 2012 aikana lapset toivat kotiimme 7 kertaa vatsataudin (sekä ripuli- että oksennustautia, vakavampia noroviruksia), usemman angiinan, influenssaa ja perusflunssaa ihan non-stoppina. Varsinkin epidemia-aikoina olemme miehen kanssa toitottaneet jatkuvasti, kuinka tärkeää on pestä kädet kun tulee ulkoa, kaupasta, koulusta, harkoista, ja varsinkin kaverin luota jossa on vasta sairastettu, mutta ei mene jakeluun. Saattavat pari kertaa sen tehdä, ja heti kun isän silmä välttää, annetaan olla. Olen myös nähnyt, kuinka salaa käytetään vain hanaa päällä muttei pestä käsiä, ja isälle sitten valehdellaan päin naamaa, että pesin, ja vielä saippualla.
Lasten kanssa vuoroviikoin elettyäni olen sairastanut elämäni ensimmäisen influenssan, joutunut 4 kertaa sairaalahoitoon noroviruksen takia (kahdesti raskaana ja kahdesti ns. riskiryhmään kuulumattomana!), syönyt parin vuoden sisällä antibioottikuureja enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Samaten mieheni ja minun yhteinen taapero on sairaana jatkuvasti, ja sairastuu aina silloin kun miehen lapset ovat täällä olleet. Nyt olen raskaana, ja sairastin juuri tämän vuoden ensimmäisen noroviruksen (saapa nähdä, meneekö viime vuoden saldo rikki). Miehen lapsi oli ollut kaverin luona, jossa oli koko porukka ollut noroviruksessa, ja oli ollut vasta yksi päivä takana jolloin kukaan ei ollut oksentanut! Lapsi siis meni kaverinsa luo kielloistamme huolimatta, ei pessyt käsiään kun tuli sieltä, sairastui itse ensimmäisenä ja sitten me kaikki muut. Minä jouduin sairaalaan nesteytykseen, samoin taaperomme.
Muutenkin on mielestäni todella vastenmielistä, että ei niistetä nenää vaan ryystetään räkä sisään, pyyhitään ulos valuvat kämmeneen tai hihan suuhun, yskitään ruokapöydässä suoraan muiden lautasille, ei pestä käsiä koskaan ja samoilla käsillä lämitään leipiä ja ruokia keittiössä, ei pestä käsiä edes p****lla käynnin jälkeen! Monesti olen joutunut jättämään ruokani syömättä, kun olen ihan konkreettisesti nähnyt pisaroiden lentävän ruokalautaselleni.
Mielestäni ensisijainen kasvatusvastuu on aina lapsen vanhemmilla. Minäkin olen aikani asiasta jaksanut mainita, mutta en aio alkaa räyhäämään siitä. Mielestäni se on mieheni tehtävä pitää huoli siitä, että opettaa lapsilleen siisteyskasvatusta. Taaperommekin pesee kätensä aina ulkoa tullessa, ruokapöytään mentäessä ja vessassa käydessä, mutta ei raukka pysy siltikään terveenä (tai edes hieman terveempänä, ainahan lapsiperheissä sairastellaan, mutta kyllä tämä meidän tilanteemme on jo aikamoinen ääripää, josta kyllä neuvolassa ja päivystyksessäkin on mainittu), kun toiset tuovat taudit kotiimme.
En ole mikään pakkomielteisen tai neuroottisen bakteerikammoinen ihminen, mutta kyllä tämä alkaa jo pikkuhiljaa tympiä. Olen harkinnut poismuuttoakin, jos muutosta ei tule. En jaksa enää sairastaa ja katsoa kun taaperokin sairastaa, olen kyllästynyt viettämään aikaani sairaalassa, päivystyksissä, apteekissa, neuvolassa, pesemään loputtomasti lakanapyykkiä ja parhaani mukaan desinfioimaan kotiani kun miehen lapset tulevat ja lähtevät.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuullostaapa tutulta...meillä aika samanlainen tilanne...
onkohan se sitten jotain erovanhempien omantunnon kolkuttelua, erolapsille hyvittämistä ja tien silottelua, että katsotaan vähän niinkuin sormien läpi tuollaisia normaaliin kasvatukseen kuuluvia asioita? Ajatellaan, että ovat jo eron vuoksi niin kamalasti kärsineet, ei viitsitä vaatia enempää? En tosiaan tiedä...
Meillä mies sanoo, ettei kehtaa jankuttaa ja pakottaa. Siis ajatella, ei kehtaa! Ei kehtaa kasvattaa, antaa olla, kun pitäisi tehdä töitä sen eteen eikä lapset tee kertasanomisella. Mielestäni siinä tekee jo aikamoisen karhunpalveluksen lapselle itselleen, kun ei viitsitä eikä kehdata olla johdonmukaisia kasvattajia.
uskomatonta...
me ostettiin semmoista voimakkaan ruusutuoksuistA saippuaa. Helppo tarkistaa käsiä haistamalla onko pesty. Meillä joutuu vahtimaan joka pesun. Mutta eipä ole enää tauteja niin paljon.
No tutulta kuullostaa, samanlaisia on munkin miehen lapset.
Ihmettelevät aina mun omia lapsia, kun ne ovat niin siitejä ja hyväkäytöksisiä, mutta eivät osaa ottaa oppia heistä.
On kurjaa jos lapsmme ottaisi miehen lapsista oppia, se olisi katastrofi meillä.
Onneksi omat lapset ovat erittäin hyväkäytöksisiä, osaavat kaiken ja eivät piittaa noista mieheni lapsista tytyn vertaa, kaikkia ei ole siunattu järjellä. Meitä hävettää olla heidän seurassa, mutta pakko sietää, mies on niin ihana, mutta lapset ja exä ei.
Isukki vahtimaan käsien pesun, johan se valehtelu on ilmiselvä asia.
Valitettavasti kun niitä lapsukaisia väsää pitää niistä ottaa se vastuukin, ihan ao.itse,... raakaa, joo, elämä on.
Kelle se kasvatus sitten ajateltiin nakittaa? Kirjaston tädille?
lol, ei kukaan sairasta noin paljon oikeesti. Norovirukseenkin tulee immuniteetti vähintänä 6 kuukaudeksi ;). Summa summarum: sinä haluat että miehesi entiset lapset eivät tule teidän kotiinne enää ja voitte elää ns. ydinperheenä. Suosittelen että tosiaan muutat pois, ei tuo mihinkään muutu kun ei ole tähän mennessäkään muuttunut. Miksi teit uusia lapsia, kun tiesit millaista miehen lasten kanssa on?
Norovirus muuntautuu alati ja sen takia sille ei synny viruksen sairastamisen jälkeen vastustuskykyä. Virukseen kehitellään rokotetta.
Jos rokote saadaan kehitettyä, on sitä muokattava vuosittain.
On hyvinkin mahdollista sairastaa aloittajan kertoman määrän mukaan. 7 vatsatautia vuodessa ei ole mitenkään mahdotonta, sillä vatsataudin aiheuttavia viruksia on valtavat määrät.
Sama juttu, mun oli jäätävä pois töistä kun olin aina sairas, myös henkisesti otti koville. Miehen lapset varasti, sotki paikkoja ja rellestivät kotonani. En jaksanut enää olla töissä vaan jäin kotiin pitämään järjestystä yllä ja aloin täysillä kasvattamaan näitä pikkupeikkoja! Heidän äiti on ollut pihalla jo vuosia, ja kaikki jäi nyt minun vastuulle. Uskon että he päästävät äitinsä myös penkomaan minun alusvaatevarastojani joka on varsin kattava.
Mies oli sitä mieltä että olen liian tiukka, mutta koti on minun enkä siedä epäjärjestystä. Nyt ovat kersat koulutettu mutta ei näytä mikään pysyvän päässä.
Kiitosta ei saa, pelkkiä haukkuja ja huonoa käytöstä.Ei paljon vaadi pestä käsiä ja vaihtaa puhtaat vaatteet, mutta ei osata ilman että kehoitan niin tekemään. On rankkaa ja toivoisin että joskus tämä loppuu ja pian, tai laitan porttikiellon meille. Kaikkeen sitä ryhtyy kun äitipuoleksi, mutta miehenhän minä halusin en koko perhettä exineen ja sukuineen. Raha ratkasee ei lapset.