Mitä on tapahtumassa? Heittävätkö kenttäkepulaiset Matti Vanhasen pois puolueen johdosta? Eikös Timo T.A.Ristimäki ole hiemen enenmmänkin kuin tavallinen kenttäkepulainen, puoluekokousedustaja ainakin. Kommentoikaa nyt Oiva Härköset ja muut "sisäpiiriläiset" tuota Timon avausta (linkki alla). Ja Timo itsekin voisit vähän selittää. Toivoisin ihan vakavasti otettavia mielipiteitä! ("Keskusta on paras"-tyyppisten ei tarvitse vaivautua).
Jos niin käy, että Matti saa kenkää puolueen johdosta, se tietysti merkitsee myös hallituksen kaatumista, kenties uusia vaaleja. Onko Keskusta niihin valmis? Menisikö se vaaleina yhtenä puolueena vai kahtena? Onko nyt Lipponen saanut aikaan kepulle sen, minkä Kekkonen SDP:lle lähes puoli vuosisataa sitten, eli jakautuuko kepu kahtia?
Olipa niin tai näin pitemmällä tähtäyksellä, mutta miten aiotte tästä yli mennä? Kysyn ihan ilman sarvia ja hampaita niiltä kepulaisilta, joilla on edellytyksiä vastata, tietoa tai ainakin uskottava käsitys. Kertokaa, Oiva H, Jorma L, Timo T.A.R. ja Keskustaporvari mielipiteenne, olkaa hyvät!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004316525
Jos niin käy, että Matti saa kenkää puolueen johdosta, se tietysti merkitsee myös hallituksen kaatumista, kenties uusia vaaleja. Onko Keskusta niihin valmis? Menisikö se vaaleina yhtenä puolueena vai kahtena? Onko nyt Lipponen saanut aikaan kepulle sen, minkä Kekkonen SDP:lle lähes puoli vuosisataa sitten, eli jakautuuko kepu kahtia?
Olipa niin tai näin pitemmällä tähtäyksellä, mutta miten aiotte tästä yli mennä? Kysyn ihan ilman sarvia ja hampaita niiltä kepulaisilta, joilla on edellytyksiä vastata, tietoa tai ainakin uskottava käsitys. Kertokaa, Oiva H, Jorma L, Timo T.A.R. ja Keskustaporvari mielipiteenne, olkaa hyvät!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004316525
Vastaukset 56
Vanhimmat
sinulla on nyt näköharha. ei nämämielipiteet
TÄÄLLÄ
edusta tai kerro yhtään mitään
muutamien ääliöiden herjanheittoa
katsoitko Pekkarisen naamaa TV:ssä tänään
pälyilevät silmät ja takelteleva puhe -
ei tahtonut löytää ajatusta ja sanoja
ajatukselle
luuleeko joku, että sellainen pelle
voisi päihittää asiallisen Vanhasen,
joka luultavasti tuleeerinomaisesti
toimeen Paavon ja Erkinkin kanssa
Kepu vain vahvistuu ja Matti Vanhasen kansansuosio kasvaa 97%, mikä on sattumoisin sama kuin suomalaisten keskimääräinen ÄO. Viimeiset 3% edustavat Korhosia ja Wiljameita.
Hajalle menee ja varmasti jos Vanhanen ei pyörrä puheitaan kansanäänestyksen torppaamisesta.
Vitsit on vähissä.
Kyseessä on Suomen olemassaolo ja tulevaisuus.
...rinnallani seisoo 800 000 muuta kepulaista.
ps. Minä olen äänestänyt sellaista kansanedustajaa, joka pystyy puolestani päättämään EU:n perustuslakiuudistuksesta.
Tuo oli Sinulta ala-arvoinen heitto, jolla madalsit jo ihan huonoa hieman paremmaksi kasvanutta käsitystäni itsestäsi. Minähän olen ollut jo pitkään, täälläkin, Matti Vanhasen kannattaja. Minä mielihyvin kannatan kannatukseni arvoiseksi näkemiäni ihmisiä, vaikka en heidän puoluettaan kannattaisikaan. Pidin kovasti myös Johannes Virolaisesta ja arvostin hänessä kaikkea sitä, mikä niin suuresti poikkesi Urho Kekkosesta ja kepun K-linjalaisista. Samaa hyvää näen myös Matti Vanhasessa.
Kepun kannatusta hänen henkilökohtainen kannatuksensa ei pysty nostamaan, koska ajattelukykyiset ihmiset laillani tekevät selvän eron henkilön ja puolueen välillä. Silti toivon, että Vanhanen pystyisi muuttamaan puoluettaan enemmän näköisekseen, mutta niin suuri siinä on työ, että kateeksi häntä ei käy!
ihmisistä ei ajattele ja siksipuolue henkilöityy
kepun kannatus riippuu olennaisesti Vanhasen
persoonasta, mikä on suomalaisia miellyttävä
se näyttää kyllä aivan varmasti väärin. Vai onko hermot niin pinnassa että käsi klikkaa näpyköillä:))
"Kepun kannatusta hänen henkilökohtainen kannatuksensa ei pysty nostamaan, koska ajattelukykyiset ihmiset laillani tekevät selvän eron henkilön ja puolueen välillä. Silti toivon, että Vanhanen pystyisi muuttamaan puoluettaan enemmän näköisekseen, mutta niin suuri siinä on työ, että kateeksi häntä ei käy!"
----------------------------------
Historia on osoittanut, että puolueen puheenjohtajan imago ja hänen henkilökohtainen panos joko lisää puolueen kannatusta tai vähentää sitä. Tästä hyvä esimerkki oli Anneli Jäätteenmäen rooli kepun vaalimenestyksessä 2003.
Lipposen kohdalla tulos oli toisen suuntainen.
jk. Sinulla on kummallinen käsitys ihmisten ajattelukyvystä: Vain laillasi ajattelevat ovat yleensä ajattelukykyisiä! Melkoisen matalamielistä, varsinkin kun ottaa huomioon, että suurin osa ihmisistä ei ajattele laillasi.
...se 800 000 oli oma veikkaukseni kepun äänimäärästä ensi kunnallisvaaleissa.
että pysyäkseen pinnalla - entä sitten kun sukelletaan?
Juu. Laskin melkolailla kohdallaan.
> Historia on osoittanut, että puolueen puheenjohtajan imago ja hänen henkilökohtainen panos joko lisää puolueen kannatusta tai vähentää sitä. Tästä hyvä esimerkki oli Anneli Jäätteenmäen rooli kepun vaalimenestyksessä 2003. Lipposen kohdalla tulos oli toisen suuntainen.<
Olisin Sinuna sen verran häveliäs, että en kehtaisi palautella mieliin surullisen hahmon ritari Annelin "voittoa", kun se oli Pyrrhoksen voitto hänelle itselleen ja olisi ollut sitä kepullekin, ellette olisi heittäneet Annelia tunkiolle. Tosin siihenkin te tarvitsitte Lipposen apua, eikä tuo Annelin sivuun sysääminen ja Matin tilalle nostaminen taida kepua pitkälle pelastaa, vaikka Matti on sentään kelpo ihminen Anneliin verrattuna.
Sinullakin on tarve Oiva Härkösen tavoin tarrautua jo ammoin katkenneeseern oljenkorteen, että "Lipposta ei kuuntele enää kukaan". Mistähän se kertoo? No, varmaan myös siitä, että hyvin tiedätte mm. Matti Vanhasen kuunnelleen tarkalla korvalla Paavoa ja omaksuneen kaikki nykyiset, aikaisemmista tyystin poikkeavat mielipiteet häneltä.
EU:n komission uusi puheenjohtaja Barrosokin on kuunneelut Paavo Lipposta. Siitä kertoo Uutispäivä Demari, joka kiittelee EU:n uuden komission kokoonpanoa:
”EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barrosi toimi juuri niin kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen aikanaan esitti. Ruotsalaisesta sosialidemokraatista Margot Wahlströmistä tuli Barroson ykkössijainen. Lipponenhan esitti, että pohjoismaat olisivat yhdessä voineet tukea Wahlströmiä komission huipputehtävään. Muistetaan myös, miten happamasti Ruotsin pääministeri Göran Persson suhtautui Lipposen kaavailuihin.
Odotusten mukaisesti muutkin demarikomissaarit pääsivät Barroson komissiossa avainpaikoille. Barrosoa voikin onnitella tasapainoisesta esityksestä”, lehti kirjoittaa.
"Olisin Sinuna sen verran häveliäs, että en kehtaisi palautella mieliin surullisen hahmon ritari Annelin "voittoa", kun se oli Pyrrhoksen voitto hänelle itselleen ja olisi ollut sitä kepullekin, ellette olisi heittäneet Annelia tunkiolle. Tosin siihenkin te tarvitsitte Lipposen apua, eikä tuo Annelin sivuun sysääminen ja Matin tilalle nostaminen taida kepua pitkälle pelastaa, vaikka Matti on sentään kelpo ihminen Anneliin verrattuna."
------------------------------------
...päin vastoin, voin olla ylpeä Anneli Jäätteenmäen uhrautuvasta toiminnasta. Kun demarit tekivät pääministerin erosta hallituskysymyksen, uhkaamalla erota hallituksesta, jos pääministeri ei eroa. Kokoomus odotti kieli pitkällä, että Anneli Jäätteenmäki ei eroaisi, jolloin kokoomus pääsisi taas demarien apupojaksi hallitukseen. Anneli Jäätteenmäki erosi omasta tahdostaan ja pyynnöstään, kun näki mihin toinen vaihtoehto johtaisi. Jäätteenmäki uhrasi itsensä puolueensa hyväksi. Voiko puolueen puheenjohtaja enempää tehdä puolueensa hyväksi. Tästä me kepulaiset voimme olla ylpeitä ja kulkea pää pystyssa uuden puheenjohtajan joukossa.
Lipponen tosiaan avusti Jäätteenmäen erossa pääministerin tehtävistä ja taisi olla itse sylttytehdas koko jupakassa. Lipposen motiivi oli kostaa Jäätteenmäelle kärsitty pääministeripelin tappio ja demarien putoaminen kepua pienemmäksi puolueeksi. Voidaan sanoa, että Lipponen uhrasi puolueensa omille pyrkimyksilleen. Voiko puolueen puheenjohtaja puolueelleen katalammin tehdä.
"Sinullakin on tarve Oiva Härkösen tavoin tarrautua jo ammoin katkenneeseern oljenkorteen, että "Lipposta ei kuuntele enää kukaan". Mistähän se kertoo? No, varmaan myös siitä, että hyvin tiedätte mm. Matti Vanhasen kuunnelleen tarkalla korvalla Paavoa ja omaksuneen kaikki nykyiset, aikaisemmista tyystin poikkeavat mielipiteet häneltä."
--------------------------------
Minulla ei ole mitään tarvetta tuota toistella, jokainen voi nähdä, että Lipponen on ajautunut sivuraiteelle ja kulkee kohti poliittista terminaaliaan. Hän tuntuu jo itsekin alistuneen tilanteeseensa.
Samoin jokainen voi nähdä Matti Vanhasen kulkevan omaa tietänsä suvereenina pääministerinä, eikä häntä tunnu haittaavan muitten neuvot, jotka ovat useimmiten ketun häntä kainalossa annetut.
"EU:n komission uusi puheenjohtaja Barrosokin on kuunneelut Paavo Lipposta. Siitä kertoo Uutispäivä Demari, joka kiittelee EU:n uuden komission kokoonpanoa:"
------------------------------
No sehän on hyvä jos joku vielä kuuntelee Lipposta, ettei hän vallan masennu, minä vain en usko Barroson tarvinneen Lipposen neuvoja.
"”EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barrosi toimi juuri niin kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen aikanaan esitti. Ruotsalaisesta sosialidemokraatista Margot Wahlströmistä tuli Barroson ykkössijainen. Lipponenhan esitti, että pohjoismaat olisivat yhdessä voineet tukea Wahlströmiä komission huipputehtävään."
--------------------------------------
Minä en kyllä muista.
"Muistetaan myös, miten happamasti Ruotsin pääministeri Göran Persson suhtautui Lipposen kaavailuihin."
--------------------------------
Muistaakseni Göran Persson suhtautui happamesti Lipposen omiin kaavailuihin komission puheenjohtajapelissä.
"”EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barrosi toimi juuri niin kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen aikanaan esitti. Ruotsalaisesta sosialidemokraatista Margot Wahlströmistä tuli Barroson ykkössijainen. Lipponenhan esitti, että pohjoismaat olisivat yhdessä voineet tukea Wahlströmiä komission huipputehtävään."
--------------------------------------
>>Minä en kyllä muista.
"Muistetaan myös, miten happamasti Ruotsin pääministeri Göran Persson suhtautui Lipposen kaavailuihin."
--------------------------------
Muistaakseni Göran Persson suhtautui happamesti Lipposen omiin kaavailuihin komission puheenjohtajapelissä.
Vastauksistasi kuvastuu kuinka rajoittunutta ja sisäänpän lämpiäävää (pelti sulkeutunut) keskustelu taitosi on.
Rajoittuneisuutesi(niin kuin dementiakin) on katselijan "tauti".
Näköalana poliittiseen arkitodellisuuteen on yksi pieni ikkuna ja sekin K.K.K:la pienenee pienenemistään.
Avaus otsikko jo kuvastaa missä harha todellisuudessa kyselijän ajatukset liikkuu.
Ja tietoa kopioi kirjallisuudesta.
Monista kirjoitusvirheistäsi ja kurjasta esitystaidostasi huolimatta sain lopulta sen verran tolkkua tuosta yritelmästäsi, että voin todeta sen olevan myös asian puolesta samaa tasoa kuin esitystaidollisestikin.
Vastaisen varalle huomioosi:
> keskustelu taitosi < pitää olla keskustelutaitosi
> Rajoittuneisuutesi(niin kuin dementiakin) on katselijan "tauti". <
Tuossa ei ole päätä eikä häntää, eli en siis ymmärä, mitä yrität sanoa.
> Avaus otsikko < pitää olla avausotsikko
> harha todellisuudessa < pitää olla harhatodellisuudessa
> ajatukset liikkuu.< Jos subjekti on monikossa pitää predikaatinkin olla monikossa, siis ajatukset liikkuvat.
Pilkkuvirheitäsi en viitsi korjata. Lienet jättänyt peruskoulusi kahden ensimmäisen luokan jälkeen; kun menet kolmannelle luokalle, siellä ne tulevat opetusohjelmaan.
> Ja tietoa kopioi kirjallisuudesta. <
Juuri noin minä teen. Kirjoista ne tietonsa ovat hankkineet kaikki muutkin lukeneistoon ja sivistyneistöön kuuluvat. Kepulaiselle kirjojen lukeminen ja muukin tietojen hankkiminen on varmaan vaarallisena kiellettyä. Silloinhan paljastuisi, mikä Kekkonen oli miehiään ja mitä oikeasti on tapahtunut ja tapahtuu, ja myös se, mitä kepulaisuus itse asiassa on.
Tuo vastaukseni Sinulle jäi vähän vajaaksi. Vielä haluan tähdentää, että lainaviisauteen minä joudun turvautumaan monessa asiassa, enkä sitä häpeä, vaan luen edelleen paljon oppiakseni yhä lisää.
Joku Galilei, Newton, Einstein ja moni muukin on voinut kehitellä nerokkaita tähtitieteellisiä ja matemaattisia teorioitaan ihan omassa päässään, mutta esim. historian suhteen sellainen on mahdotonta. Samoin on laita melkein missä tahansa yleistiedossa, myös politiikassa. Maailman ja elämän seuraamista ja myös lukemista se edellyttää; vasta siltä pohjalta voi syntyä ajattelu ja sen perusteella ymmärryskin, jos se on syntyäkseen - ei sitä kaikille tapahdu. Mutta eihän kaikilla ole siihen pyrkimystäkään, sillä tieto lisää myös tuskaa.
Tähänkin yhteyteen sopii tämä:
Tiedon puussa asuu kyy.
Joka sitä lähestyy,
ikuisesti onneton
epäilyksen uhri on.
Autuas, ken omin päin
elää, kuolee lailla täin!
Lainaviisautta tämäkin, Lauri Viitaa.
Kyllä se on huomattu, että vaikeaa se ymmärtäminen kohdallasi on.
Niin kuin sekin, että rajoittuneisuus(myöskin dementia) on katselijan "sairaus."
Rajoittunut(myöskin dementikko) on sokea tilanteelleen.Ei hän sitä tiedosta.
"Katselija", toinen henkilö sen havaitsee.
Tämän takia asiantuntijat käyttävät termiä katselijan sairaus.
Yhtenä oireiluna se näkyy kohdallasi ns. pilkunnussimisena.
Lyöntivirheitä tulee ja menee, eikä niihin terve takerru, jos itse väittelyssä ei pärjää.
"Joku Galilei, Newton, Einstein ja moni muukin on voinut kehitellä nerokkaita tähtitieteellisiä ja matemaattisia teorioitaan ihan omassa päässään, mutta esim. historian suhteen sellainen on mahdotonta."
--------------------------------
Sinä olet kyllä onnistunut mahdottomassakin! Olet kirjoittanut "historiaa" ihan omasta päästäsi, sinun historiasi on fiktiota.
jk.
fiktion määritelmä on: keinotekoinen, todellisuuteen perustumaton oletus, kuvitelma.
toinen määritelmä: fiction (engl.) sepite, kirjallisuudessa kaunokirjallisuus.
>> eikä niihin terve takerru, jos itse väittelyssä ei pärjää.
No olet sinä aika änkkä. Eivät nuo historiantutkijat ole fiktiivisiä kirjoitelleet, vaan kyllä he noissa kirjoissaan monin lähdeviittein osoittavat tukeutuvansa ihan koviin faktoihin. Eikä heidän asiantuntemustaan ja haluaan rehelliseen historiantutkimukseen ole mitään syytä epäillä.
Pitääkö minun kantaa eteesi kaikki nuo kirjat ja näyttää niistä a.o. kohdat, joita kirjoituksessani siteerailen, että uskoisit, että en puhu omiani. Vaikka ei kai kunnon kepulainen usko edes omia silmiään, jos ne näkevät toista kuin mitä uskonkappaleet sanovat.
Äläkä yritä opettaa minulle sivistyssanojen merkityksiä, sillä olen niissä aika hyvä, ja minulla on yli 2000 niteen kotikirjasto, jossa on myös hyvät sivistyssanakirjat!
"No olet sinä aika änkkä. Eivät nuo historiantutkijat ole fiktiivisiä kirjoitelleet, vaan kyllä he noissa kirjoissaan monin lähdeviittein osoittavat tukeutuvansa ihan koviin faktoihin. Eikä heidän asiantuntemustaan ja haluaan rehelliseen historiantutkimukseen ole mitään syytä epäillä.
Pitääkö minun kantaa eteesi kaikki nuo kirjat ja näyttää niistä a.o. kohdat, joita kirjoituksessani siteerailen, että uskoisit, että en puhu omiani. Vaikka ei kai kunnon kepulainen usko edes omia silmiään, jos ne näkevät toista kuin mitä uskonkappaleet sanovat."
-------------------------------------
Pitäisihän sinun historian harrastajana tietää ja ymmärtää, että jokainen historian kirja sisältää sekä faktaa, että fiktiota, sinä vain olet onnistunut poimimaan niistä enimmäkseen fiktiota ja siihen sitten vielä lisännyt omat fiktiosi.
Lopputuloksena on sitten esim. "tutkielmasi" Kekkosesta.
"Äläkä yritä opettaa minulle sivistyssanojen merkityksiä, sillä olen niissä aika hyvä, ja minulla on yli 2000 niteen kotikirjasto, jossa on myös hyvät sivistyssanakirjat"
-------------------------------
Sorry, en ollut varma, että olisit ymmärtänyt.
kun kohdellaan kansalaisia ylimielisesti. Siinä Vanhanen teki virhe tempun että lähti hännystelemään Lipposta ja eväsi kansanäänestyksen.
Siitä ei selviä seuraamuksitta...
Mutta jos puolue on tarkoitus alasajaa - niin menköön vain maatalouden vanavedessä alas sekin. Perustetaan uusi Keskusta.
Mutta kansanäänestysvaateista ei luovuta koskaan.
maa- ja karjatilojen lukumäärä puolittuu vielä
mutta ei Suomi siihen kuole
huonosti käy, ellei nuori sukupolvi keksi ja
kehittele uusia bisneksiä, tuotantomenetelmiä,
tuotteita, markkinoinnin osaamista, suhteita
muihin EU-maihin jne
minä uskon
että uudet sukupolvet pystyvät siihen
en ole ikäloppu totisesti, mutta tajuaahan tämän pieni sikakin että nyt on menty metsään.
Jos ei kelkka käänny - kaheks menee Kepu tässä rytäkässä jos sillä selviääkään.
Mutta jos sen kansanäänestyksen sais järjestettyä, ehkä ihmiset rauhoittuisivat ja jotenkin päästäisi eteenpäin.
Vanhasen olisi syytä pyytä eroa.
saa pitää "mielipiteensä"
kansanäänestyksen. Siitä ei nyt luovuta millään.
minä haluan emäntää
Hyvä rpu.
Vaikka en mikään puolueaktiivi olekaan, niin voin sanoa, että eipä hajoa. Ei sinne päinkään.
Vaikka tuo Vanhasen perustuslakilinja ei puolueen kenttäväen enemmistön kantaa vastaakkaan, nii pientä tämä on siihen verrattuna mitä nähtiin noin 10 vuotta sitten.
Tarkoitan tietysti Ahon EU-projektin läpivientiä.
Uusi perustuslaillinen sopimus on paremminkin tekninen tapahtuma: kootaan yhteen moninaiset unionin toimintaa säätelevät sopimukset. Tässä yhteydessä ei puututa unionin asemaan niin, että sen luonne olleellisesti muuttuisi. Ei siis tarvita uutta kansanäänestystä.
Mikä Maurin rooli mielestäsi on tässä Keskustan hajaannuksessa? Kepun ruohonjuuritaso vaatii kansanäänestystä, se kai nyt on fakta.
Vanhanen ei voi olla väärässä, kun häntä sekä Paavo Lipponen että Oiva Härkönen kannattavat. Olen muuten samaa mieltä.
siis jos kolme herraa
Paavo Lipponen
Oiva Härkönen ja
Obs1 ovat samaa mieltä kuin Vanhanen
hänen on pakko olla oikeassa
olenko ymmärtänyt oikein?-:)
Herrat ajattelevat mitä ilmeisimmin olla ehdokkaana vielä tulevissakin vaaleissa. Heidän vaalipiireissään vanhasmainen kanta EU-kansanäänestykseen olisi sama kuin poliittinen itsemurha.
Nuorempia innokkaita pyrkijöitä on jonossa kyttäämässä tilaisuutta kaataa konkarit.
Kolme ensimmäistä riittää. Neljäs oli vain lisäinformaatiota. Saattaapa olla, että jopa kaksi ensimmäistä riittää.
Kerrankin olen kanssasi samaa mieltä itse asiasta, eli perustuslaillisen sopimuksen luonteesta ja kansanäänestyksen tarpeesta.
Mutta tuon otsikkosi paikkansa pitävyydestä en olisi varma. Kyllä kai jotakin vaikutusta täytyy olla sillä kepun kentän kuohunnalla, mikä nähdään mm. tällä saitilla. Saavatkohan Perussuomalaiset seuraavissa eduskuntavaaleissa samanlaisen äänivyöryn kuin SMP sai aikoinaan?
Laitan Sinulle osan tuosta vastineestani Jorma Laitiselle, kun se hieman sivuaa tätäkin asiaa:
---------------------------------------------
Sinullakin on tarve Oiva Härkösen tavoin tarrautua jo ammoin katkenneeseern oljenkorteen, että "Lipposta ei kuuntele enää kukaan". Mistähän se kertoo? No, varmaan myös siitä, että hyvin tiedätte mm. Matti Vanhasen kuunnelleen tarkalla korvalla Paavoa ja omaksuneen kaikki nykyiset, aikaisemmista tyystin poikkeavat mielipiteet häneltä.
EU:n komission uusi puheenjohtaja Barrosokin on kuunneelut Paavo Lipposta. Siitä kertoo Uutispäivä Demari, joka kiittelee EU:n uuden komission kokoonpanoa:
”EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barrosi toimi juuri niin kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen aikanaan esitti. Ruotsalaisesta sosialidemokraatista Margot Wahlströmistä tuli Barroson ykkössijainen. Lipponenhan esitti, että pohjoismaat olisivat yhdessä voineet tukea Wahlströmiä komission huipputehtävään. Muistetaan myös, miten happamasti Ruotsin pääministeri Göran Persson suhtautui Lipposen kaavailuihin.
Odotusten mukaisesti muutkin demarikomissaarit pääsivät Barroson komissiossa avainpaikoille. Barrosoa voikin onnitella tasapainoisesta esityksestä”, lehti kirjoittaa.
Haukkuvat joksikin pelleksi Lipposta.
Ai Perssonin vallassako se olikin se pääkomissaarin valinta. Niinkö paljon kunnioitat ruotsalaisia, että kirjoitat kansallisuuden isolla kirjaimella? Kyllä olet tomppeli, typerys.
Kun Vanhanen on Paavo Lipposen kanssa samaa mieltä ja Oiva sanoo Vanhasen olevan Jäätteenmäkeäkin parempi kepupääministeri, niin Oiva myöntää, että Paavo Lipponen on hänenkin mielestään se, joka määrittää Vanhasen päälinjat pääministerinä!
Ja samalla hän myöntää Jäätteenmäen olleen surkimus pääministerinä, kun Oivan mielestä Jäätteenmäki siis oli huonompi pääministeri kuin Vanhanen!
Kepu hajoaa varmasti. Osa meistä on päättänyt kansanäänestyksen vaatimisesta ja siitä kannasta ei livetä. Jätämme diktaattorit ja otamme ohjat omiin käsiimme.
Maatalous on ajettu alas, varuskunnat lakkautettu ja pohjois-ja Itä-Suomi tyhjennetty ja nyt Vanhanen & Lipponen meinaa viedä Suomen perustuslainkin, vieläpä ilman kansanäänestystä.
EI KÄY. NYT EI TODELLAKAAN KÄY!
Rivimiehet jättävät Kepun ennekuin Suomen.
Olet tosi fiksu kun pystyt tällaisen kysymyksenasettelun tekemään. Huomaa että et ole ensikertaa asialla. Tällaiseen haasteeseen on pakko vastata.
Ensinnäkin jos katsotaan kaikkia puolueita tässä asiassa.Demareissa menee jako myös ministereiden välillä, hyvin merkittävien ministereiden, kansanäänetyksen puolesta ja vastaan. Oppositio on jo sen vuoksi eri mieltä pääministerin kanssa koska ne ovat oppositiossa. Poikkeuksena Kokoomus, jossa kenttä on lammaslauma joka menee vaikka kaivoon johtajansa perässä. Se suuri johtaja on mahtisanansa sanonut ja Kokoomuslaiset seisovat johtajansa sanojen takana vaikka hukka perisi.
Otsikossa on että kysymyksen asettelu on liian aikaisin. Tämä pitää paikkansa, koska nyt on vasta avattu keskustelu asiasta. Tällä sinun fiksulla avauksella on ainoastaan tarkoitus saada tällä palstalla kirjoittavat puhumaan itsensä pussiin. Heitit kyllä sellaisen haasteen että siihen on suuri mahdollisuus olemassa. Jätit tahallasi huomiotta sen että tämä puolueen välinen kahtiajako on lähes joka puolueessa. Hajoaako siis kaikki muut puolueet kuin Kokoomus tämän asian vuoksi. Sanoisin että tuskin.
vielä monta mielipidekyselyä teemasta, joista
selviää, mitä mieltä suomalaiset ovat aiheesta
eikä vain muutamien suomi24 saitille kirjoit-
tavien mielen ilmaisut
otetaan rauhallisesti
eivät puolueet tähän hajoa
puolueiden sisällä in mielipidehajontaa
ja niin pitääkin olla
Keskustahan on aina sietänyt sisäistä urputusta lähes loputtomiin, mutta kun on tullut todellisten päätösten aika, ollaan oltu pragmaattisia. "Sotamiesneuvostoille" on näytetty niiden todellinen paikka. 1970-luvulla puolue sai tästä pragmaattisuudestaan maksaa SMP:n nousuna keskisarjaan; SMP:n äänethän tulivat suurimmaksi perinteisesti keskustaa äänestäneiltä. Nyt tuotakaan vaaraa ei ole, oikeastaan mitään vakavasti otettavaa vaihtoehtopuoluetta ei keskustalainen löytäne, korkeintaan ehkä nukkuvien puolueen.
Kysymyksen asettelu täysin retorinen.
Kuuluu samaan sarjaan kysymyksiä kuin esim: "vieläkö lyöt vaimoasi." Tai,"hajoaako avioliittosi."
Asiasta senverran että:
Puolueen avoin sisäinen keskustelu eteen tulevista ratkaisuista on kansanvallan edellytys ja sinänsä merkki puolueen elinvoimaisuudesta ja terveydestä.
Lipponen olisi jo lynkännyt erimieltä puolueessa olijan.
Kapi Korhonen taas siellä hölmöillä lausunnoillaan yrittää kiihoittaa demareita repimään kaikkea.
Kyllä totuus on,että demarit tuhoaa kaiken. Demareihin ei voi luottaa.
Tuossako kaikki, mitä asiasta ymmärrät? Katsopa tuolta ylempää, niin näet, että kepulaisissakin on sentään monia jotka hieman ymmärtävät asiastakin ja pystyvät puhumaan siitä. He ehkä nyt häpeävät Sinua.
Mene pois täältä häiriköimästä, ole hyvä, ja palaa vasta sitten kun pääsi on vähän selvinnyt (vai onko se syntymähumalaa?)
Kapi Korhosen tunnustus.
Kapi Korhonen on rasistinen kun luokittelee ihmisiä.
Minulle on sama kuka häpeää kuka ei. Mutta sinä et osaa hävetä. No sekin kuuluu sinun taudinkuvaan. Vieläkö sinä tulet, vaikka olet jo monesti jättänyt jäähyväiset.
Toisaalta roistot palaavat välillä rikospaikalle.
Eipä nuo kapi Korhosenkaan kirjoitukset häikäise kun ei ole kopiotavissa kirjoitukset.
K.K.Korhonen näkyy käyneen kysymyksille! Tokko Suomen Keskusta rp. siihen repeää, että sen johtajaksi ikään kuin sattumaylikersanttina nousseella Matti Taneli Vanhasella on varsin lyhyt muisti. (Onhan hänellä valkoisen miehen geeniperimänä tiemmä sitten ainakin "älyä" vaikka muille jakaa?!?)
Hän tuntuu muun muassa unohtaneen sen, että Keskustan Hämeenlinnan puoluekokouksessa kesäkuussa 2002 hän sai puheenjohtajavaalissa vain 120 ääntä, Paavo Väyrysenkin saadessa muistaakseni 189 ääntä ja Olli Rehnin yli 700 ääntä. Puhumattakaan siitä, että Anneli Jäätteenmäki sai ensimmäisellä kierroksella yli 1400 ääntä ja tuli tuolloin valituksi Keskustan puheenjohtajaksi.
Matti Vanhanen oli tuolloisesta äänestystuloksesta niin lyöty, että oli jättämässä saman tien koko puoluejohdon. Vasta maanittelujen jälkeen hän suostui ehdolle varapuheenjohtajavaaliin ja tuli luonnollisesti siinä valituksi keskustan varapuheenjohtajaksi.
Sen jälkeen tilanteet ovatkin kehittyneet tavalla, josta kannattaa lukea vaikkapa 6.8.2004 ilmestyneestä Journalistista.
Linkki: http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lyhy/Muut129040.htm
Linkki: http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/
Lokakuun alussa 2003 Matti Vanhanen huudatutti - vain muutamin soraäänin - itsensä Keskustan puheenjohtajaksi Helsingin Jäähallissa tilanteessa, jossa keskustan kentän sijasta tuntui päätösvaltaa käyttäneen - kaiketi K.K.Korhosen vihjailemallakin tavalla - nimenomaan sdp:n ja sen puheenjohtaja Paavo Lipponen. (Asiantilasta tuolloin antamani lyhyt arvio saattaa vieläkin löytyä YLE TV1:n uutisarkistosta kyseiseltä illalta - arvioni Matti Vanhasesta oli jo tuolloin lyhyt ja ytimekäs!)
Vastaavanlainen oli tilanne myös Tampereella kesäkuussa 2004, jolloin Matti Vanhanen sai keskustan kenttäväeltä jatkopestin keskustan puheenjohtajaksi.
Soraääniä oli kenttäväen parissa jo paljon enemmän kuin Helsingin Jäähallissa, vaikka kritiikki ei juuri moniltakaan osin julkisuuteen päässytkään.
Tarkkana poikana K.K.Korhonen kuuluu huomanneen, että tämän kirjoittaja oli - jälleen - esittämässä varsin tiukkaa kritiikkiä Matti Vanhasen opportunistista ja tahdonta politiikkaa kohtaan.
Muistaakseni niin Aamulehti kuin jotkut muutkin lehdet kirjoittivat epäilyni Vanhasen suhteen jotenkin seuraavasti: "Pitkään aikaan ei ole ollut kovin helppoa erottaa, mistä Matti Lipponen alkaa ja mihin Paavo Vanhanen päättyy..."
Viimeisimmät tapahtumat vahvistavat näkemykseni: parivaljakko Lipponen & Vanhanen laukkaavat nyt EU-kansanäänestyskannanotollaan rintarinnan kansanvaltaa vastaan.
Matti Vanhanen on tarvinnut todella pitkät perustelut (Suomenmaa 17.8.2004) sille, että hän lyhyen ajan sisällä on kääntänyt kelkkansa ja pyörtänyt sanansa monessakin keskeisessä kysymyksessä.
Vanhasen kannattaisi tutustua vaikkapa kansleri Kauko Sipposen ja euroedustaja Esko Seppäsen kuin myös siis Jacob Södermanin näkemyksiin EU-perustuslaista.
Minä ajan puutteen vuoksi heitän kaikkien lukijoiden ajateltavaksi vain yhden linkin:
Linkki: http://www.kansanaanestys.fi/index.php?page=kymmenen&color=CCCC99
Annan tunnustusta periaatteellisuudellesi, eli sille, että pysyt aikaisemmin esittämissäsi näkemyksissäsi toisin kuin esim. kaiken tuulen mukaan parhain päin kääntävä Oiva Härkönen. Pysyt kannassasi huolimatta siitä, että toiveesi toteutuessaan johtaisivat hallituksen hajoamiseen ja kenties kepun kahtiajakautumiseen, rökälemäiseen vaalitappioon ainakin. Periaatteen miehenä arvostan kyllä toisen periaatteellisuutta; en minäkään demareita kannattaisi, jos puolue luopuisi Paavo Lipposen viitoittamalta tannerilaiselta, eurooppalais-isänmaalliselta sosialidemokratian tieltä.
Mutta kuten olen jo sanonut, minun mielestäni Keskustan viisas ratkaisu oli sysätä Jäätteenmäki syrjään ja nostaa Vanhanen tilalle. Sehän tapahtui juuri siten kuin Ervasti "Irak-gate"-kirjassaan kertoo, itse asiassa ihan kepun omin voimin, mitä nyt demarit vähän helpottivat ratkaisua. Ja Vanhanen on ehdottomasti fiksuin ja yli puoluerajojen suosittu kepulainen poliitikko. Jos hänet heitätte ulos, niin voidaan V.M.Puriskevitsia mukaellen huudahtaa: "finis keskustaie!"
Mikä on tuon journalistiliiton ja journalistilehden tausta? Siellä taitavat äärivasemmistolaiset vielä jyllätä? Tai keskustan syrjäytyneet voimat, minkä näkemyksen puolesta puhuisi tuo pikku-pikku-serkkuni Keijo Korhonen esiintyminen (minulla ja Keijo Terolla on yhteinen isoisän isoisä, siis yhteiset juuret neljän sukupulven takaa!).
Jos minä olisin yhtä kiihkeä demari kuin esim. Oiva Härkönen ja kenties Sinäkin keskustalainen, toivottaisin vain onnea ajamallesi asialle eli näkemystesi pääsystä voitolle Keskustassa. Mutta kun en ole, vaan olen enemmän isänmaan kuin minkään puolueen asialla, niin kyllä minä ainakin vielä tässä vaiheessa olisin Matti Vanhasen puolella. En ole tämän hallituksen saavutuksiin kovin tyytyväinen, mutta mielestäni parempaan suuntaan mennään koko ajan, paljolti kiitos Matti Vanhasen realismin tajun ja hänen kasvamisensa tehtävänsä myötä.
Vanhanenhan saa pitää mahdollisuutensa aivan riippumatta siitä, mitä K.K.Korhonen tai minä asiasta ajattelemme.
Vaikka olenkin aistivinani K.K.Korhosen huudahduksessa ja tekstissä ironian ja vaihingonilon häivähdyksiä, kohteliaana miehenä vastaan parilla sanalla, tosin jo aiemmin muuanne kirjoittamillani.
Ensi alkuun saa luvan kelvata seuraava kirjoitukseni, joka pitää sisällään jo heinäkuun alussa 2003 kirjoittamani arvion "keskustan miehistä":
Jotkut toiset ehkäpä eivät?
Kirjoittanut: Timo T A Ristimäki, 17.8.2004 klo 17.54
"Olet oikeilla jäljillä" nimimerkki ei sitä sitten juuri olekaan. Kaikki alkoi toki mennä pieleen jo ennen hallitusneuvotteluja eli siinä vaiheessa, kun keskustan pienet ja suuret miehet (akselilla Pekkarinen - Vanhanen) seisoivat kuin hoomoilaset siinä vaiheessa, kun heidän ylivertaisia tietojaan (?) olisi tarvittu ajankohtaisissa väittelyissä sisä- ja ulkopolitiikan suunnasta.
Ja hallitusneuvotteluissa tapahtui virhe siinä vaiheessa, kun Jäätteenmäki uskoi ja luotti nimenomaisesti juuri noihin pariin veijariin, joiden jäljiltä - Jäätteenmäen luottoneuvottelijoina - hallitusohjelmasta tuli kuin vaaleanpunainen toisinto demarien jo muutenkin vaaleanpunaisesta ohjelmasta.
Jotta keskustelun taso pysyisi korkeana, siteeraan mahdollisimman usein itseäni.
Tuolla tavalla kaskuiltiin UKK:n taannoin vierittäneen puheenpartta eteenpäin.
Niinpä teen minäkin. Keskustan ylimääräisen puoluvaltuuston kesäkuisen (2003) kokouksen jälkimainingeissa kirjoitin jokuseenkin printti- kuin myös www-mediaan seuraavan jutun, jossa arvioin joita kuita keskustan miehiä.
Edelleenkään ei ole minulle tullut tarvetta tarkistaa näkemyksiäni keskustan ainoastakaan johtavasta miespoliitikosta. Muuta kuin ehkä viime päivien valossa siltä osin, että jos Pekkarinen nyt on EU-perustuslakikysymyksessä nousemassa kansanvallan kannattajaksi Vanhasen-Lipposen akselin kansanvallan häpäisyä vastaan, pääministeri Vanhasella ei ole Hämeenlinnan puoluekokouksen 120 kannattajastaan jäljellä enää kuin 119...
Ja sitten 7.7.2003 - eli pitkälti yli vuosi sitten - kirjoittamaani arvioon, lähinnä Markku Laukkasesta, jonka Kouvolan Sanomissa ilmestyneen haastattelun johdosta seuraavan tekstin kirjoitin:
"Keskustan pienillä suurilla miehillä näyttää olevan meneillään
omanarvontunnonkohotusviikot: Markku Laukkanen heittäytyy (Kouvolan
Sanomat 6.7.2003) niin sanotusti toisessa aallossa peliin, kun ensin on
muitten munallisten mallien tapaan saanut Anneli Jäätteenmäen myötä
keskustan saavuttaman vaalimenestyksen ansiosta tilaisuuden olla
raivaamssa "omaa tietään" tunkion päälle. Mauri Pekkarinenhan näkyy
Ilta-Sanomien (7.7.2003) Pihtiputaan keihäskarnevaalien yhteydessä
herkistyneen kertoilemaan, että hän jo viimekesäisen keskustan
puoluekokouksen yhteydessä olikin Matti Vanhasen tukimiehiä - siis kaiketi
yksi niistä 120:stä. (Anneli Jäättenmäellähän heitä taisi olla liki
puolitoisttuhatta.) Varsinaisia Pietareita, molemmat veijarit!
Sillä kovin halpahintaista, tekopyhää ja myös totuudenvastaista, Hyvä
Markku Laukkanen, on väitteesi siitä, että muka "Jäätteenmäki oli
ulkopuolisten projekti".
Olin paikalla helmikuussa 2002 Ostrobotnialla, kun Markku Laukkasen
mainostama Olli Rehn avasi puheenjohtajataistokampanjaansa. Havaitsin
toki, että myös Markku Laukkanen oli läsnä, kuten oli kovin moni muukin
keskustan silloisen eduskuntaryhmän jäsen. Oikeastaan siitä syystä
meikäläinenkin, 60-luvun pienviljelijänpoika ja vanha pieru, aktivoitui
vielä kerran puoluetoimintaan: vanha (Laukkasen kaltaisten miesten)
valta oli keskustassa murrettava, jotta koko tasavallan ja Euroopan ja
jopa maailmanmitassa jyllännyt sinipunavalta voitaisiin saada nurin.
Rinkelinmäen sikakatsomon edessähän se sitten tapahtuikin - nyt
julkilausutusti vastoin niin Pekkarisen kuin Laukkasenkin nimenomaissta
tahtoa.
Vaan kysynpä vain, Olli Rehnin - vaiko vaikkapa Matti Vanhasen - johdolla
olisi eduskuntavaalitaistossa sinipuna ollut kaadettavissa. Heidän
johdollaanko vaalitaisteluun mennen istuisivat nyt minkäänvärisessä
hallituksessa herrat Pekkarinen, Vanhanen, Korkeaoja ja Kääriäinen?
Rohkenenpa epäillä. Laukkanen - kuten myös Vanhanen ja jopa Pekkarinen ja
Kääriäinekin - tietää aivan hyvin, että keskustalla ei olisi ollut
pienintäkään saumaa hallitustunnustelujen ensimmäistä kierrosta
pitemmälle, ellei se olisi puolueena saavuttanut niin hyvää vaalitulosta
kuin sen Anneli Jäätteenmäen johdolla sai.
Laukkanen tietää myös varsin hyvin, ettei Anneli Jäätteenmäen nousu
keskustan puheenjohtajaksi ollut mikään "ulkopuolisten" projekti, vaan
keskustan kenttäväen ja aktiivien reipas ponnistus sen puolesta, että Esko
Ahon komennossa kopeaksi ja korskeaksi ja myös ummehtuneen
oikeistolaiseksi leimautunut keskusta tarvitsi keulakuvakseen henkilön,
jolla oli aidosti sosiaali-radikaaleja alkiolais-kekkoslaisia näkemyksiä
sisäpolitiikassa ja aktiiviseen rauhantahtoiseen
liittoutumattomuuspolitiikkaan ja kestävään ihmisoikeuspolitiikkaan
toimintansa perustavia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Itse
median - Ajankohtaisen kakkosen - kautta tapahtuneen imagonkohotuksen
avituksella politiikkaan nousseella Laukkasella uskoisi olevan kovin vähän
kanttia analysoida kansanedustajakollegansa poliittisia ansioita ja
painoarvoja.
Jäätteenmäen kohtaloksi nousivat pikemminkin liiat näkemykselliset
linjaukset kuin Laukkasen niin kovasti tyrkyttämät imagokysymykset.
Jäätteenmäki oli edustanut koko siihenastisen poliitikonuransa ajan
selkeää yhteiskunnallista tasa-arvolinjaa, niin yhteiskuntapolitiikassa
yleensä kuin eritoten miesten ja naisten suhteen. Jäätteenmäen tiedetään
olleen keskustan eduskuntaryhmän keskeisin asiantuntija ja vaikuttaja, kun
valtakuntaan oltiin värkkäämässä uutta perustuslakia, missä myös niin
sanotut tss-oikeudet (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
oikeudet) nostettiin entisten vapaus- ja omistusoikeuksien rinnalle.
Missäkähän Markku Laukkanen tuolloin oli korostamassa sisältö- ja
poliittisen osaamisen kysymyksiään, Karjalan kunnailla vai ties missä?
"Kokeilut on nyt tehty, ja on aika palata sisältölähtöiseen politiikkaan
ja vakaaseen linjaan. - - Laukkasen mielestä politiikka ei voi koskaan
perustua siihen, että missio on henkilö itse, vaan henkilöllä on oltava
jokin linja." Voi, miten vastenmielistä isottelua, tekopyhyyttä ja
valhetta, Hyvä Markku Laukkanen!
Ollaan Takkulasta muista ajattelemattomista juudaista keskustassa mitä
mieltä tahansa, Anneli Jäätteenmäen mukanaan tuoman - sisällyksettömänkö
muka - vaalivoiton myötä myös ikuiseen kakkosketjuun kuuluvalle
Laukkasellekin näyttää avautuvan mahdollisuuksia nousta politiikan
parrasvaloihin. Monella muullakin - niin miehellä kuin naisellakin - on
paljosta kiittäminen Anneli Jäätteenmäkeä siitä, että tilipussi ja
tulevaisuudennäkymät kummasti kohentuivat maalisvaalien jälkeen!
Energiapolitiikassa Laukkanen lienee jo vuosia sitten lyönyt hynttyyt
yhteen Irak-vuotojupakan yhden primus motorin eli Metalliliiton
viestintäpäällikkö Matti Putkosen (sd.) kanssa: ydinvoima oli jo tuolloin
miehiä yhdistävä tekijä - ja keskustassa Laukkasen ikioma "ulkopuolisten
tukema projekti"! Nyt näyttää onni ja auvo koittavan tälle keskustan
revansistille Putkosen ekspertiisiin kuuluvan naistenkaadon myötä
toistamiseen. Ties vaikka varapuheenjohtajuuden kautta vielä vaikka
ministerintuoli? Ainakaan demarien nuoleskelulla ei nyt tunnu olevan äärtä
eikä rajaa.
Vaikka en jaksa Takkulallekaan enää enempiä siunauksia toivotella, toivon
todella sydämestäni, että ainakin keskustan ahkerat naiset - ja fiksuimmat
miehetkin - muistaisivat tulevassa ylimääräisessä puoluekokouksessa
äitiensä opetukset: ei kannata munaa munaan vaihtaa..."
Pääministeri Vanhasesta näyn ajatelleeni 18.3.2004 seuraavasti:
"Pääministeri Vanhanen vaarallisilla vesillä
Vara-Mooses Vanhanenkin näkyy käyneen sitten sanalle. Nyt tuo "Pappilan
hätävaraksikin" luonnehtimani keskustan kalvakka valakka näkyy Kalevan
verkkosivuilta (18.3.2004)silmiin sattuneen uutispätkän mukaan ryhtyneen
analysoimaan Madridin pommi-iskuja ja terrorismia.
Kannanotollaan Vanhanen kykenee näköjään alittamaan epäanalyyttisyydessään
ja naiiviudessaan sekä entiset näkemyksensä globalisaatiosta (mm.
eduskuntavaalikirjassaan "Vaikeita valintoja") että myös eilisiltaisessa
A-talkissa valtiosihteerinsä Risto Volasen käsitykset terrorismin
olemuksesta, taustoista ja syistä. No, eipähän ole sosiobiologin poika
todellakaan kauas puusta pudonnut...
Jo Volasen eilisissä - hyvinkin totisissa - vuodatuksissa (A-talk
17.3.2004) särähti kovasti korvaan Volasen moneen kertaan toistama tuki
"etulinjan maille". Terrorismin vastaisessa taistelussa "etulinjaan" eivät
toki tähän mennessä ole juurikaan "joutuneet" kuin USA ja sen lähimmät
"samanhenkisten koalition" jäsenet.
Vanhasen ja Volasen näkemykset antavat selvää osviittaa siitä, että
marras-joulukuussa 2002 ja vielä helmi-maaliskuullakin 2003)
ex-pääministeri Lipposen antama etukäteishyväksyntä Bushin & Blairin
kansainvaälisen oikeuden vastaisille sotahankkeille ei taitane tuntua
keskustan nykyisen pariairokaksikon mielestä ollenkaan "väärältä
politiikalta". Kun se aikanaan sitä (= "väärää politiikkaa") myös
parivaljakko Vanhanen & Volasen vallankammareihin vaalivoitolla nostaneen
ex-puheenjohtaja ja ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäen - ja myös Suomen
kansan enemmistön mielestä - oli, Vanhasen-Volasen -akselin uusissa
linjanvedoissa alkaa olla entistäkin enemmän astianmakua...
Kun laskee vielä yhteen tiedot mm. Wärtsilän mafiaveli Berlusconin maahan
siirretyn Triesten tehtaan saamasta suurkaupasta Irakiin, Vanhasen
erinomaiset tyytyväisyyden ilmaukset kemikaaliviraston Suomeen saannista
(Lipposen lupaaman elintarvikeviraston korvikkeena)sekä suomalaisten
poliisiopetuksesta Irakin miehittäjävallan alaisille poliisivoimille,
"etulinjan maitten" lemu leviää entisestäänkin.
Summa summarum: Vanhanen näkyy - niin kuin Turun Sanomien
emeritusdemaritoveri, päätoimittaja Aimo Massinen jo heinäkuussa 2003
lehdessään totesi - todellakin olevan vain Vara-Mooses, siis lähinnä
ex-pääministeri Lipposen äänetön yhtiömies ja asiasisällöltään itse
asiassa sinipunan politiikan absoluuttinen aisankannattaja.
Hyvästikö "Valoisampi vaihtoehto" koko kansalle, kun moinen näytti
avautuneen muutamallekin keskustan herrahenkilölle?
Kaikki se, mitä pariairokaksikko Vanhanen & Volanen on viime vuorokauden
aikana ehtinyt julkisuudessa - vaikkakin vain niinkin suppeasta
asiakokonaisuudesta kuin terrorismi - esittää, antaa kyllä oivan
selityksen sille, miksi muutamiakaan Suomen ulko- ja
turvallisuuspoliittiseen selontekoon liittyviä asiakirjoja ei aiemmin ole
tohdittu julkisuuteen päästää.
Enpä usko kovinkaan paljon väärin veikkaavani, jos ennustan, että
Keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa 2004 Tampereella
sosiobiologiporukalla on edessä vielä tosi kova väännön paikka, mikäli
kuvittelevat voivansa noin vain vesittää Hämeenlinnan puoluekokouksen
(2002) sangen perustellut ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjanvedot.
Uskon niin kansan kuin keskustankin enemmistön kavahtavan nyt esille
nostettuja tuenilmauksia "etulinjan maille" siinä määrin, että Vanhasen ei
tarvinnekaan noilla lausumilla ja otteilla kovin pitkään sitten viipyä
hänen alun alkaenkin niin vastenmieliseksi leimaamissaan ´pätkätoissä`?"
Ja pääministeri Vanhasen EU-luottomiehestä Olli Rehnistä olen esittänyt arvioni mm. Etelä-Suomen Sanomien netlarissa:
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=73364&sana=
Ja ex-pääministeri Lipposesta, kuten myös ex-pääministeri Jäätteenmäestä mm. suomi24.fi:ssä 23.2.2004:
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
Ja erityisesti Irakgatesta ja siinä yhteydessä myös Anneli Jäätteenmäestä muistan kirjoittaneen Länsiväylän sivuille seuraavan tekstin:
"Kenet historia on vapauttava? 2.7. 2003 14:03 / Länsiväylän www-keskustelu
Monet lehdet kautta maan ovat pääkirjoituspalstojaan myöten kommentoineet
HS:n viimeisimmän puoluekannatusgallupin tietoja, joiden mukaan
sosiaalidemokraatit olisivat nousussa ja keskusta selvähkössä laskussa
juhannuksenalusviikon poliittisten myllerrysten seurauksena.
Irak -"jupakka" näyttääkin vaikuttaneen ja vaikuttavan puolueiden
kannatukseen - ja
kutakuinkin jupakan eli asian vierestä masinoidun mediamyllytyksen
aikaansaaneen tiedotusmafian toivomalla tavalla! Kyseisen mafian
keskeisinä toimijoinahan olivat saavutuksillaan aiemminkin (myös
naistenkaatoasioissa) kunnostautunut
- ja nyt Jäätteenmäen hallituksen kaatumisen myötä peräti seitsemän
viskipulloa vedonlyönnissä voittanut ja viimeisimmällä kaadollaan
avoimesti kerskaileva -
Metalliliiton viestintäpäällikkö Martti Putkonen primus motorina sekä
Sanoman ja Alman politiikan "toimittajat" hanslankareina, eivät siis
suinkaan minään eivätkä millään muotoa äänettöminä yhtiömiehinä.
Mutta nyt ollaankin vasta välitilinpäätöstilanteessa, sopivat "kahden
kauppa on kolmannen korvapuusti" -periaatteellaan Eerot Lankia ja
Heinäluoma pääministeri Matti Vanhasella vahvistettuna mitä tahansa.
Äänestävä kansa ei tulle tyytymään siihen, että sitä jatkossa(kin)
pyritään pitämään pimeässä kuin herkkusieniä. Ylätason ultimaatumit ja
ukaasit - kuin taannoin toveri Jeltsiniltä omittuina - siitä, että
"vaalitaistelu on nyt lopetettava" (mm. Vanhanen) ja että "kirjan
kannet
on nyt pantava kiinni" (mm. Heinäluoma) antavat viitteitä siitä, ettei
läheskään kaikki
keskeinen ja pienen, vielä sentään suhtkoht itsenäisen ja suvereenin
Suomen valtion nykyjohtoa (ml. myös tasavallan presidentti Tarja Halonen)
hermostuttava ydinaines Irak-asiasta ole tullut julki ja äänestäjien
tietoon. Ja että sen ei kaiketi halutakaan tulevan?
Vaikka presidentti Halosen "kannatus" alkaakin hipoa jo Saddamin
parhaimpia saavutuksia, ei se muuksi muuta sitä tosiasiaa, että Suomen
virallisessakin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa suhtautumisessa Bushin
ja Blairin ynnä kumppaneidensa pitkään valmistelemiin sotatoimiin
itsenäistä Irakia ja sen saddaminaikaisia vallanpitäjiä vastaan saattoi
olla kansainvälisen oikeuden normien kannalta mitä melkoisinta
sinisilmäisyyttä, ettenkö sanoisi optista harhaa. Kun on vaivautunut
läpikäymään muutaman verkossa luettavissa olevan hallituksen ulko- ja
turvallisuuspoliittisen valiokunnan (hutvan) "ei-salaiseksi leimatun"
kannanmäärittelyn Suomen suhtautumisesta Irakin kysymykseen, ei voi
välttyä ajatukselta, että Suomen valtiojohto kokonaisuudessaan oli
varomattomasti liputtamassa avoimen väkivallankäytön puolesta -
perusteluinaan kaiketi kaikki se nyttemmin vääristellyksi, valheelliseksi
eli tekaistuksi osoittautunut "todistusaineisto" Irakin
joukkotuhoaseista,
aina muka ydinaseohjelmaa myöten! Peräti omituisilta tosiasioiden - vai
onko väitettyjä "savuavia aseita" jo löytynyt tai löytymässä - valossa
vaikuttavat edellä mainitun hutvan kannanotot niin 14.2.2003 kuin 7.3.2003
eli ennen Anneli Jäätteenmäen kohtaloksi koitumaan saatua MTV3:n
eduskuntavaalitenttiä 6.3.2003 kuin myös sen jälkeen.
Joka tapauksessa: ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki toi kyseisessä
vaalikeskustelussa julkisuuteen ainoastaan sen, minkä itse asiassa USA oli
jo aiemmin ilmaissut. ("Suomi on Yhdysvaltojen ja minunkin mukaan
liittynyt sellaiseen, missä minun mielestäni ei tässä vaiheessa pitäisi
olla.")
Jäätteenmäen hallituksen kaatamiseen ja keskustan puheenjohtajan paikalta
suistamiseen johtaneessa mediamyllytyksessä on sivuutettu muutamia,
itsenäisen pienen kansakunnan kannalta tärkeitä kysymyksiä.
Miten Suomi - erityisesti Bushin luona joulukuun alussa 2002 vierailleen
silloisen pääministerin eli Paavo Lipposen suulla - olikaan voinut luvata
auttaa USA:n helmikuussa 2003 koolle kutsuman "koalition"
Irak-politiikkaa? Jos Lipposen lupaukset ja ilmaukset mahtuivat Suomen
virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan raameihin, miksi ihmeessä
moiset ilmaukset ja niistä kertovat asiakirjat ylipäänsä oli merkittävä ja
merkittiin salaisiksi?
USA:han kutsui Suomen Yhdysvalloissa 28.2.2003 pidetyn "coalition
briefing" -kokoukseen, mihin mm. Helsingin Sanomien (18.6.2003) mukaan oli
kutsuttu ainoastaan maat, jotka "olivat luvanneet auttaa Irak-
kriisissä".
Suomihan tunnetusti osallistui tapaamiseen, toisin kuin esimerkiksi
Ruotsi.
Kuten muistettaneen, helmikuun lopulla 2003 Yhdysvallat ei enää
kunnioittanut eikä pitänyt arvossa YK:n päätöslauselmien - ja nekin
kenties nykytietämyksen valossa aikaansaatuja ainoastaan viekkaudella ja
vääristelyllä? - mukaista politiikkaa, vaan suuntautui avoimesti
vähintäänkin pari piirua aggressiivisempaan hyökkäys(uhka)politiikkaan.
Kutsumalla Suomen kyseiseen 28.2.2003 pidettyyn "samanhenkisten"
kokoontumiseen Yhdysvallat toi julki sen, että se - syystä tai toisesta -
uskoi Suomen nimenomaisesti olevan mukana kyseisessä koalitiossa, jonka
nyt ja oikeastaan
jo tuolloin tiedettiin syyllä millä hyvänsä hyökkäävän Irakiin, vaikkei
YK:n turvaneuvoston hyväksyntää voimatoimiin ryhtymiselle olisikaan
saatavissa.
Lipposen myöhemmät selitykset siitä, että hänen joulukuisen
Yhdysvaltojen-vierailunsa aikaiset yhteistyölupaukset ja ylistykset George
W. Bushille koskivatkin vain YK:n yksimielisen päätöslauselman ympärillä
kansainvälisen terrorismin varjolla koottua koalitiota, tuntuvat
hätäpäissä keksityiltä. World Trade
Centerin tapahtumiin oli jo tuolloin kyllä kulunut niin paljon aikaa, että
puoluetoveri Tuomiojankin puoluetoveriaan avittavat selitykset tuntuvat
varsin
epäuskottavilta. Jos Lipposen esiintyessä joulukuun alkupuolella
2002 Valkoisen Talon pihamaalla ja sisätiloissa tilanne vielä olisi voinut
- mikäli haluaa olla "hyvässä uskossa" - ollakin tuon tapainen,
helmikuun
lopulla 2003 ei suinkaan enää ollut YK:n ympärillä eikä sisällä
minkäänmoista yksimielistä koalitiota Irakin-kysymyksessä - ei edes
näköpiirissä. Kuuluisa Sokea Reettakin saattoi olla asiasta aivan varma.
Herääkin kysymys, antoiko Lipponen joulukuisen vierailunsa aikana - Suomen
virallisesti ajaman YK-vetoisen Irak-politiikan lisäksi tai sivuitse -
USA:n johdolle joko eksplisiittisesti tai ainakin implisiittisesti
muunkinlaisen lupauksen: eli lupauksen osallistua Bushin ja Blairin
vauhdikkaasti kokoamaan Irak-(sota)koalitioon ja siten siunauksen sille,
että USA saattoi niinkin letkeästi irtautua YK-johtoisesta ratkaisunhausta
Irakin-kysymykseen.
Iltapäivälehdissä jopa originaaleina julkistetussa Suomen Washingtonin
suurlähetystön "salaisessa muistiossa" kirjoitetaan ykskantaan:
"Presidentti Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti
Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja
liittymisestä koalitioon. Lipponen kertoi tasavallan presidentin ja
hallituksen päätöksestä suhtautua myönteisesti Yhdysvaltain pyyntöön olla
mukana mahdollisen konfliktin jälkeisen Irakin vakauttamisessa
humanitaarisen avun ja rauhanturvatoiminnan kautta."
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ruudinkeksijä, ellei edellä mainituista
Lippos-muistion sitaateista tajua, että niissä ei suinkaan puhuta YK:n
johtamista humanitaarisista ja rauhaa turvaavista ratkaisuista
kaavaillussa sodanjälkeisessä tilanteessa! Siksiköhän Lipponen niin perin
juurin eduskuntavaalikeskustelujen kuluessa asiasta hermostuikin:
jälleenrakentamista ei voi olla eikä tarvita ennen hyökkäystä, ja lupaus
jälleenrakentamis- ja rauhaturvatoimiin osallistumisesta "mahdollisen
konfliktin jälkeisen Irakin vakauttamisessa" on tässä katsannossa
ilmiselvä etukäteishyväksyntä kyseisenlaisen
jälleenrakentamistarvetilanteen tietoiselle synnyttämiselle.
Mitenkähän
se uuden perustuslain kirjaimen ja hengen mukaan meneekään protokolla
siitä, miten ja missä järjestyksessä pieni Suomi mahdollisesti päättää
ryhtyä sotaan jotakin toista maata vastaan? Ei siihen ainakaan
pääministerin ties mistä syystä tehdyllä vierailulla antamat lupaukset ja
ilmoitukset riitä! Mitä Valkoisessa Talossa joulukuussa 2002 ja sitten
muutamassa "coalition briefing" -happeningissä ennen Suomen
eduskuntavaaleja oikein onkaan mahtanut tapahtua? Kentieskö jotakin
sellaista, että asiat kaiken kansan tietoon eduskuntavaalikeskusteluissa
nostaneen Jäätteenmäen leimattiin syyllistyneen miltei
majesteettirikokseen ja hänestä oli siksi mitä pikimmin päästävä eroon?
Siksikö nyt veljeskunnan edustajat (?) haluavat, että "vaalitaistelu on
nyt lopetettava" ja/tai "kirjan kannet on pantava kiinni"?
Sillä jos Suomi - ja sen kulloinenkin virallinen edustaja - julkisesti
ilmoittaa Suomen julkilausutun liittoutumattoman ulko- ja
turvallisuuspoliittisen linjan mukaisesti, että Suomi on valmis olemaan
mukana YK:n toiminnassa, asiaa ei taatusti tarvitsisi eikä tarvitse
leimata "salaiseksi". Eikä siitä kyllä tarvitsisi käydä salassa
pidetyiksi aiottuja kahdenkeskisiä neuvotteluja sen enempää USA:n kuin
minkään muunkaan valtion edustajien kanssa.
Summa summarum. Tässä vaiheessa Irakin-kysymyksen heijastusvaikutukset
ovat odotusten mukaiset. Heijastusvaikutukset ovat kutakuinkin suora
seuraus siitä, käsittelytavasta, jolla etupäässä jokuset Sanoman ja Alman
mediat ja "meediot" ovat muka tutkivan journalismin nimissä
häivyttäneet
kirjoittelussaan itse pääasian, eli sen miten pienen kansakunnan olisi
viisasta suhtautua siihen, annetaanko yksinapaisen ylivaltapolitiikan
oloissa pienintäkään siunausta kansainvälisen oikeuden mitä keskeisimpien
normien kuten juuri valtiollisen suvereniteetin loukkauksille - siis ilman
YK:n turvaneuvoston etukäteistä siunausta. Kiistatonta näet on se, että
Bushin ja Blairin koalition hyökkäys Irakiin oli kansainvälisen oikeuden
kannalta lainvastainen teko niin tekohetkellään kuin maailmanhistorian
loppuunkin asti oleva. Kun kansan tietoon tulee nyt esillä olleiden
mahdollisten osatotuuksien ja sirpaletiedon lisäksi Irak-kysymyksen
keskeiset eli itsenäisen pienen liittoutumattoman maan kannalta
merkitykselliset tosiseikat tapahtumien kulusta, kannatuksen heijastukset
tullevat olemaan kokonaan toisenmoiset. Aika on näyttävä, kenet - Fidel
Castron taannoista puolustuspuheenvuoroa mukaellen - historia on
vapauttava..."
Seison edelleen kaikkien kirjoittamieni tai sanomieni sanojen takana. Näkemykseni tämän päivän politiikasta perustuu aktiiviseen seurantaan aina 1960-luvun alkuvuosista lähtien, joten tarvetta mielipiteiden muuttamiseen edes kvartaalitalouden malliin ei ole missään vaiheessa tullut.
No oletpa melkoinen "toisinajattelija", varsinainen Saharov, vaikkakin toisella laidalla puolueessasi kuin mitä Andrei oli Neuvostoliitossa!
Toistaiseksi vain silmäilin pitkän kirjoituksesi ja vilkaisin linkit, mutta otan kaiken talteen, tutkin myöhemmin ja ehkä palaankin asiaan. Nyt haluaisin vain kysyä, että oletko Sinä ihan oikeasti tuota mieltä Anneli Jäätteenmäestä? Sitä minä en ymmärrä ollenkaan, sillä minusta hän oli vain oman pyrkynsä nostama kiipijä, aivan moraaliton ihminen toiminnassaan, ja sai ansionsa mukaan. Vai onko niin, että monissa kepulaisissa - Sinussakin - yhä herättää suurinta ihailua ja arvostusta se kekkoslainen tyyli, että tarkoitus pyhittää keinot ja tarkoitukseksi riittää vain valta ja vallankäyttöä ei saa sitoa laillisuus, moraali ja muut tuollaiset pikkuseikat.
Viljami Kalliokoski sanoi Kekkosen kuningastietä seuratessaan, että "Urho Kekkosen politiikan sisältö on Urho Kekkonen". Tuon politiikan toteuttamisessa Kekkosella oli muutamia hyviä apulaisia, kuten Kustaa Vilkuna ja Arvo Korsimo, niin, ja tietysti tärkein: Neuvostoliitto. Oliko Sinun pyrkimyksesi päästä Anneli Jäätteenmäen Korsimoksi?
Tuo allekirjoituksesi titteli "demokratian, journalismin, median ja politiikan dissidentti (emer.)" eräässä lehtijutussasi on hyvä ja varmaan melkoisen totuudenmukainen. Aika lailla eriuskolainen olet noissa kaikissa edelleen, mutta käsittääkseni vielä ihan aktiivipalveluksessa, joten tuo emeritus on tarpeeton.
Jota nimimerkki "rpukin" jaksaa tutustua siihen, mitä pelkistetysti ajattelen keskustan pienistä ja suurista johtomiehistä, otan tuossa pienen otteen 7.7.2003 kirjoittamastani jutusta.
Siitä käynee pelkistetysti ilmi vastausta myös K.K.Korhoselle siltä osin, mitä mieltä minä olen ollut ja olen Anneli Jäätteenmäestä ja siitä, miten hänen poliittinen ajattelutapansa ja toimintalinjansa poikkesi ja poikennee edelleen siitä arvo- ja muutenkinkin konservatiivisesta linjasta, mitä niin isä- kuin poika-Vanhanenkin perimmältään edustavat.
K.K.Korhonen on hyvä ja vilkaisee vilkaisee vaikkapa tänäisen Ilta-Sanomien sivulta 11 ("Keskusta hylkää ruoskivan paralmentarismin") jutun, joka paljastaa miten juuri Matti Vanhanen esikuntineen on sitä porukkaa keskustassa, jolle sopii tuo "tarkoitus pyhittää keinot" paljon paremmin kuin siihen toiminta-ajatteluun ja -malliin jota Anneli Jäätteenmäki niin puoluejohtajana kuin pääministerinäkin edusti.
Minua ihmetyttikin suuresti, miten demareille kelpasi pääministeriksi Jäätteenmäen jälkeen vain ja ainoastaan Matti Vanhanen (lue taustoitukseksi Risto Uimosen kirjoitus Kalevasta 26.5.2004).
Anneli Jäätteenmäki kun profiililtaan kun on miltei aito demari, tosin selvästi sieltä vasemmalta eli aatteellisemmalta laidalta, olisi luullut olevan nimenomaan demarien intressissä, että heidän konservatiiviseksi ja työreformistiseksi arvioivan puolueen johdossa olisi ollut edistyksellinen nainen.
Nyt kun on runsaan vuoden seurannut Matti Vanhasen toimintaa, enää ei ihmetytä.
Vanhanen on juuri se joka "torjuu ruoskivan parlamentarismin", mitä se sitten tarkoittaakin. Mutta hän tekee sen vain säilyttääkseen valta-asemansa, johon hän vain erinäisten sattumusten seurauksena pääsi. Hän on valmis vaientamaan keskustelun ja ruoskimaan niin kansanedustajia kuin kenttääkin ruotuun, jonka suoruudesta päätetään aivan muualla kuin keskustan puoluelimissä...
Ja tuossa siis ote kirjoituksestani 7.7.2003:
"Vaan kysynpä vain, Olli Rehnin - vaiko vaikkapa Matti Vanhasen - johdolla
olisi eduskuntavaalitaistossa sinipuna ollut kaadettavissa. Heidän
johdollaanko vaalitaisteluun mennen istuisivat nyt minkäänvärisessä
hallituksessa herrat Pekkarinen, Vanhanen, Korkeaoja ja Kääriäinen?
Rohkenenpa epäillä. Laukkanen - kuten myös Vanhanen ja jopa Pekkarinen ja
Kääriäinekin - tietää aivan hyvin, että keskustalla ei olisi ollut
pienintäkään saumaa hallitustunnustelujen ensimmäistä kierrosta
pitemmälle, ellei se olisi puolueena saavuttanut niin hyvää vaalitulosta
kuin sen Anneli Jäätteenmäen johdolla sai.
Laukkanen tietää myös varsin hyvin, ettei Anneli Jäätteenmäen nousu
keskustan puheenjohtajaksi ollut mikään "ulkopuolisten" projekti, vaan
keskustan kenttäväen ja aktiivien reipas ponnistus sen puolesta, että Esko
Ahon komennossa kopeaksi ja korskeaksi ja myös ummehtuneen
oikeistolaiseksi leimautunut keskusta tarvitsi keulakuvakseen henkilön,
jolla oli aidosti sosiaali-radikaaleja alkiolais-kekkoslaisia näkemyksiä
sisäpolitiikassa ja aktiiviseen rauhantahtoiseen
liittoutumattomuuspolitiikkaan ja kestävään ihmisoikeuspolitiikkaan
toimintansa perustavia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Itse
median - Ajankohtaisen kakkosen - kautta tapahtuneen imagonkohotuksen
avituksella politiikkaan nousseella Laukkasella uskoisi olevan kovin vähän
kanttia analysoida kansanedustajakollegansa poliittisia ansioita ja
painoarvoja.
Jäätteenmäen kohtaloksi nousivat pikemminkin liiat näkemykselliset
linjaukset kuin Laukkasen niin kovasti tyrkyttämät imagokysymykset.
Jäätteenmäki oli edustanut koko siihenastisen poliitikonuransa ajan
selkeää yhteiskunnallista tasa-arvolinjaa, niin yhteiskuntapolitiikassa
yleensä kuin eritoten miesten ja naisten suhteen. Jäätteenmäen tiedetään
olleen keskustan eduskuntaryhmän keskeisin asiantuntija ja vaikuttaja, kun
valtakuntaan oltiin värkkäämässä uutta perustuslakia, missä myös niin
sanotut tss-oikeudet (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset
oikeudet) nostettiin entisten vapaus- ja omistusoikeuksien rinnalle.
Missäkähän Markku Laukkanen tuolloin oli korostamassa sisältö- ja
poliittisen osaamisen kysymyksiään, Karjalan kunnailla vai ties missä?
"Kokeilut on nyt tehty, ja on aika palata sisältölähtöiseen politiikkaan
ja vakaaseen linjaan. - - Laukkasen mielestä politiikka ei voi koskaan
perustua siihen, että missio on henkilö itse, vaan henkilöllä on oltava
jokin linja." Voi, miten vastenmielistä isottelua, tekopyhyyttä ja
valhetta, Hyvä Markku Laukkanen!
Ollaan Takkulasta muista ajattelemattomista juudaista keskustassa mitä
mieltä tahansa, Anneli Jäätteenmäen mukanaan tuoman - sisällyksettömänkö
muka - vaalivoiton myötä myös ikuiseen kakkosketjuun kuuluvalle
Laukkasellekin näyttää avautuvan mahdollisuuksia nousta politiikan
parrasvaloihin. Monella muullakin - niin miehellä kuin naisellakin - on
paljosta kiittäminen Anneli Jäätteenmäkeä siitä, että tilipussi ja
tulevaisuudennäkymät kummasti kohentuivat maalisvaalien jälkeen!
Energiapolitiikassa Laukkanen lienee jo vuosia sitten lyönyt hynttyyt
yhteen Irak-vuotojupakan yhden primus motorin eli Metalliliiton
viestintäpäällikkö Matti Putkosen (sd.) kanssa: ydinvoima oli jo tuolloin
miehiä yhdistävä tekijä - ja keskustassa Laukkasen ikioma "ulkopuolisten
tukema projekti"! Nyt näyttää onni ja auvo koittavan tälle keskustan
revansistille Putkosen ekspertiisiin kuuluvan naistenkaadon myötä
toistamiseen. Ties vaikka varapuheenjohtajuuden kautta vielä vaikka
ministerintuoli? Ainakaan demarien nuoleskelulla ei nyt tunnu olevan äärtä
eikä rajaa."
Ja Leif Salmen saa puolestani jatkaa samasta asiasta oivalla kolumnillaan Iltalehdessä 18.8.2004:
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004340083