Mittakoukku

Miksi kysyisin, jos ei mittalaitetta olisi? Se firma on muuten Fläkt Woods Oy.

kapteeni koukku kirjoitti:

Miksi kysyisin, jos ei mittalaitetta olisi? Se firma on muuten Fläkt Woods Oy.

Laadukas paine-eromittari maksaa yli 1000€. Mikä ongelma on tässä 45€:ssa?

pudgimies kirjoitti:

Laadukas paine-eromittari maksaa yli 1000€. Mikä ongelma on tässä 45€:ssa?

Ongelmia luetun ymmärtämisessä?

Ajattelin varmuuden vuoksi kysyä, josko reiän koolla voisi olla jotain merkitystä, jos nimittäin on kovin pieni. Tuolta romuista löytyy termostaatteja, joissa putkea vaikka metrikaupalla. Sisäreikä on todella pieni, jopa alle 0,5 mm, mutta ilmalla on varsin notkea selkä...

kapteeni koukku kirjoitti:

Ajattelin varmuuden vuoksi kysyä, josko reiän koolla voisi olla jotain merkitystä, jos nimittäin on kovin pieni. Tuolta romuista löytyy termostaatteja, joissa putkea vaikka metrikaupalla. Sisäreikä on todella pieni, jopa alle 0,5 mm, mutta ilmalla on varsin notkea selkä...

Putken pää ujutetaan paikkaan, jossa ei ole virtausta. Myöskään mittausputkessa ei virtaa mitään. Joten putken koolla ja reiän koolla ei ole mitään käytännön merkitystä.

Mano Metri kirjoitti:

Putken pää ujutetaan paikkaan, jossa ei ole virtausta. Myöskään mittausputkessa ei virtaa mitään. Joten putken koolla ja reiän koolla ei ole mitään käytännön merkitystä.

Virtaa sillä hetken aikaa, aivan vähän, eihä siinä sitä reikää muuten tarvittaisi ;) Siis, varmaankin aivan pienikin reikä riittää, kunhan ei molekyylien koon tasolle mennä.

kapteeni koukku kirjoitti:

Virtaa sillä hetken aikaa, aivan vähän, eihä siinä sitä reikää muuten tarvittaisi ;) Siis, varmaankin aivan pienikin reikä riittää, kunhan ei molekyylien koon tasolle mennä.

ei siellä virtaa oikeastaan hetkeäkään, paine-ero on niin pieni suhteessa ilmakehän paineeseen, ettei havaittavaa kokoonpuristumista tapahdu, eli tilavuuden muuttuminen ehkä suuruusluokkaa 1/10000.

Mano Metri kirjoitti:

ei siellä virtaa oikeastaan hetkeäkään, paine-ero on niin pieni suhteessa ilmakehän paineeseen, ettei havaittavaa kokoonpuristumista tapahdu, eli tilavuuden muuttuminen ehkä suuruusluokkaa 1/10000.

Kiitos vastauksesta. Vähän nyt saivartelen, mutta ei pidä ottaa kenkkuiluna. Kokoonpuristumista tapahtuu kun mitataan tuloventtiilistä ja poistoventtiilistä mitattaessa ilman harvenemista. Paineet ovat todella pieniä, joten eihän se ilmamolekyyli siellä putkessa pitkää matkaa liikahda, mutta virtaukseksi sitä kutsutaan, vaikkakaan ei jatkuvaksi virtaukseksi.

Jos mittalaitteessa sisäläpimitaltaan 4mm putkea puoli metriä ja päässä 20cm halkaisijaltaan 1mm putkea, niin vajaan millimetrin matkan ne ilmamolekyylit jaksavat 10 pascalin paine-erolla pienemmässä putkessa liikahtaa. Tässä ei huomioitu mittalaitteen anturin tilavuutta ja saattaa olla, että laskin jopa muutenkin väärin;)

kapteeni koukku kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Vähän nyt saivartelen, mutta ei pidä ottaa kenkkuiluna. Kokoonpuristumista tapahtuu kun mitataan tuloventtiilistä ja poistoventtiilistä mitattaessa ilman harvenemista. Paineet ovat todella pieniä, joten eihän se ilmamolekyyli siellä putkessa pitkää matkaa liikahda, mutta virtaukseksi sitä kutsutaan, vaikkakaan ei jatkuvaksi virtaukseksi.

Jos mittalaitteessa sisäläpimitaltaan 4mm putkea puoli metriä ja päässä 20cm halkaisijaltaan 1mm putkea, niin vajaan millimetrin matkan ne ilmamolekyylit jaksavat 10 pascalin paine-erolla pienemmässä putkessa liikahtaa. Tässä ei huomioitu mittalaitteen anturin tilavuutta ja saattaa olla, että laskin jopa muutenkin väärin;)

No joo, yksinkertaistettuna jos letku on 1 metri pitkä ja halkaisijaltaan koko matkalta samansuuruinen, 1/10000 on siitä 0,1 mm eli se minkä ilma puristuu tai "venyy".
Ei ylitä kuitenkaan mitään vetokriteereitä. ...

kapteeni koukku kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Vähän nyt saivartelen, mutta ei pidä ottaa kenkkuiluna. Kokoonpuristumista tapahtuu kun mitataan tuloventtiilistä ja poistoventtiilistä mitattaessa ilman harvenemista. Paineet ovat todella pieniä, joten eihän se ilmamolekyyli siellä putkessa pitkää matkaa liikahda, mutta virtaukseksi sitä kutsutaan, vaikkakaan ei jatkuvaksi virtaukseksi.

Jos mittalaitteessa sisäläpimitaltaan 4mm putkea puoli metriä ja päässä 20cm halkaisijaltaan 1mm putkea, niin vajaan millimetrin matkan ne ilmamolekyylit jaksavat 10 pascalin paine-erolla pienemmässä putkessa liikahtaa. Tässä ei huomioitu mittalaitteen anturin tilavuutta ja saattaa olla, että laskin jopa muutenkin väärin;)

Ellen ole ihan väärin ymmärtänyt, niin ainakin osassa painemittareita paine-eron mittaus perustuuu kylläkin ilman virtaukseen eli mittarin sisällä on kuristin ja härveli jollain tapaa havainnoi, paljonko siitä menee ilmaa läpi. Tällöin liian ahtaat mittausletkut voivat vääristää tulosta.

Tosin pienemissä pitot putkissakin yms. on aika olemattomia, alle millin reikiä, joten ei taida tässä ihan heti tulla rajat vastaan. Muttei ehkä kuitenkaan kannata metrien mittaisia vetoja tehdä Ø0,5 mm putkella.

ahistaa kirjoitti:

Ellen ole ihan väärin ymmärtänyt, niin ainakin osassa painemittareita paine-eron mittaus perustuuu kylläkin ilman virtaukseen eli mittarin sisällä on kuristin ja härveli jollain tapaa havainnoi, paljonko siitä menee ilmaa läpi. Tällöin liian ahtaat mittausletkut voivat vääristää tulosta.

Tosin pienemissä pitot putkissakin yms. on aika olemattomia, alle millin reikiä, joten ei taida tässä ihan heti tulla rajat vastaan. Muttei ehkä kuitenkaan kannata metrien mittaisia vetoja tehdä Ø0,5 mm putkella.

Uskoisin, että olet ymmärtänyt ihan väärin.
Painemittarit ovat yleensä kalvomittareita, joissa paine-ero pullistaa kalvoa, ja kalvo siirtymä muutetaan sitten osoitinnäytöksi.
Tietysti on sitten nestemittareita, joissa paine-ero muuttaa yhtyvien astioiden periaatteella nestepintojen tasoa paine-eron verran.
En ymmärrä , miksi mittarista pitäisi mennä ilmaa läpi.

Sattuuko olemaan jotain merkki-tai laitetyyppiä tiedossa?

Mano Metri kirjoitti:

Uskoisin, että olet ymmärtänyt ihan väärin.
Painemittarit ovat yleensä kalvomittareita, joissa paine-ero pullistaa kalvoa, ja kalvo siirtymä muutetaan sitten osoitinnäytöksi.
Tietysti on sitten nestemittareita, joissa paine-ero muuttaa yhtyvien astioiden periaatteella nestepintojen tasoa paine-eron verran.
En ymmärrä , miksi mittarista pitäisi mennä ilmaa läpi.

Sattuuko olemaan jotain merkki-tai laitetyyppiä tiedossa?

Voisikohan olla pikkuisen eroa siinä, onko vaaditava mittaustarkkuus 1 hPa vai 1 Pa?

Sopii vaikkapa laskeskella, millaisia voimia mekaaninen kalvomittari kehittää 1 Pa paine-eroilla...

dekadit sinne & tänn kirjoitti:

Voisikohan olla pikkuisen eroa siinä, onko vaaditava mittaustarkkuus 1 hPa vai 1 Pa?

Sopii vaikkapa laskeskella, millaisia voimia mekaaninen kalvomittari kehittää 1 Pa paine-eroilla...

"Pienin painealue on 0-60 Pa"
Dwyer Magnehelic - paine-eromittari
http://www.swoy.fi/?paine-eromittari.1;2;7400;200.5700.7400.html

ahistaa kirjoitti:

Ellen ole ihan väärin ymmärtänyt, niin ainakin osassa painemittareita paine-eron mittaus perustuuu kylläkin ilman virtaukseen eli mittarin sisällä on kuristin ja härveli jollain tapaa havainnoi, paljonko siitä menee ilmaa läpi. Tällöin liian ahtaat mittausletkut voivat vääristää tulosta.

Tosin pienemissä pitot putkissakin yms. on aika olemattomia, alle millin reikiä, joten ei taida tässä ihan heti tulla rajat vastaan. Muttei ehkä kuitenkaan kannata metrien mittaisia vetoja tehdä Ø0,5 mm putkella.

Pitot-putki on kyllä tarkoitettu ilmavirran nopeuden mittaamiseen, mutta mittaus tapahtuu paine-eroa mittaamalla.

Mano Metri kirjoitti:

"Pienin painealue on 0-60 Pa"
Dwyer Magnehelic - paine-eromittari
http://www.swoy.fi/?paine-eromittari.1;2;7400;200.5700.7400.html

Nyt meni touhusi jo säälittäväksi rimpuiluksi.

Tuolla mittarilla on sekä liian kapea mittausalue että vähän kehno tarkkuus (4 % = 1,2 Pa). Lisäksi nämä on tarkoitettu kiinteään asennukseen eli ovat kovin asentoherkkiä.

epätoivoa ilmassa kirjoitti:

Nyt meni touhusi jo säälittäväksi rimpuiluksi.

Tuolla mittarilla on sekä liian kapea mittausalue että vähän kehno tarkkuus (4 % = 1,2 Pa). Lisäksi nämä on tarkoitettu kiinteään asennukseen eli ovat kovin asentoherkkiä.

Siis 4 % = 2,4 Pa piti sanoa...

näppihärö kirjoitti:

Siis 4 % = 2,4 Pa piti sanoa...

Kysin jo aiemmin,
Sattuuko olemaan jotain merkki-tai laitetyyppiä tiedossa?

Uskotaan mitä tahansa kunhan tulis jotain faktantynkää, eli mIkä se vaihtoehto on?