Lueskelin näitä ketjuja

ja eräs asia pisti silmään,eli se että ihmiset sanovat asuvansa ulkomailla,mutta eivät näytä kertovan että missä maassa - miksi sitä ei voi sanoa? Sitten myös ihmeen monet täällä Suomessa varoittelivat muuttamasta tänne,kun täällä on ihmisetkin niin tylyjä ja muutenkin kaikki pielessä - oma elämä ei ilmeisesti ole mennyt hyvin.

Itse muutin 1980-luvulla Tukholmaan ja kieltä en osannut eikä työpaikkaa ollut,mutta kaikki järjestyi ihan mukavasti.Lomilla sitten kävin kotopuolessa Hämeen maaseudulla eikä kukaan katsonut minua kieroon,ja kaverit oli kavereita edelleen.Sitten lähes 20v. jälkeen muutin takaisin Suomeen,työpaikkaa tai asuntoa ei ollut ja muutin veljen luoksi Hämeeseen,sekä ilmoittauduin työkkäriin.Kesän siinä katselin ja syksyllä laitoin hakemuksen erääseen vuokrafirmaan,meni puolituntia ja sieltä soitettiin ja kysyttiin että pääsenkö huomenna haastatteluun.Vuokrafirman kautta järjestyi asunto ja viikon päästä olin töissä Helsingissä.

Minulla ei ole täällä takaisin muuttoni jälkeen ollut mitään vaikeuksia,eikä kukaan ole suutaan soittanut että mitäs täällä teet - en oikeasti voi valittaa.

MUTTA täytyy muistaa että Suomi on Suomi,täällä on oma meininkinsä,omat hyvät ja huonot puolensa - niinkuin muuallakin.Eikä kannata luulla että täällä paluumuuttajan päätä silitetään,ei silitetä.Tiedän pari tapausta jossa luulivat että he saavat jonkinlaisen erityiskohtelun,koska tulevat takaisin Suomeen - pieleen meni heidän kohdallaan.

Tärkeintä on mielestäni oma asenne,jos se on kohdallaan niin ei pitäisi juuri ongelmia tulla.Liian suuret odotukset ei ole hyvä asia,ja kolhuihinkin täytyy varautua.

Jos oikeasti haluaa takaisin Suomeen,niin tänne vaan mutta oikealla asenteella.