Kaksi tasavirtalähdettä rinnan?

No kuka hoopo tuollaista menee kokeilemaan? Onhan se selvä, että lähdössä voi olla poikittain ylijännitesuojadiodi, joka toimii zenerdiodin tavoin alkaen johtaa , kun sen nimellisjännite ylitetään. Myös toisioelkojen jännitekestoisuudessa voi olla eroja.

Sanoisin, että ihan oma vika. Sellaista ei kannata tehdä, mitä ei ymmärrä. Lääkkeeksi suositan lisää elektroniikan/ sähkötekniikan opintoja.

Jos tarkoitus ruokkia jotain kuormaa 1A virralla kahdella eri virtalähteellä niin kytke ne virtalähteet diodilla kuormaan. Silloin on sama kummastako piiristä tai molemmista virta tulee.

diodilla.. kirjoitti:

Jos tarkoitus ruokkia jotain kuormaa 1A virralla kahdella eri virtalähteellä niin kytke ne virtalähteet diodilla kuormaan. Silloin on sama kummastako piiristä tai molemmista virta tulee.

Lue lisää

Minkäslaista diodia esim. Partcon valikoimista tuohon sitten pitäisi pukata ja mihin väliin?

diodia? kirjoitti:

Minkäslaista diodia esim. Partcon valikoimista tuohon sitten pitäisi pukata ja mihin väliin?

Jos kerran kyseessä on DC, niin esim. 1N1007 toimii hyvin.

itseasiassa, jos 1N400? on halvempi, sekin saattaa käydä.

1N400? -sarjahan on niin tehty, että tyyppikoodin viimeinen numero kertoo jännitekeston, ja 1N4007:lla se on 1000 V.

Ok, jo 1N4001 kestää 50 V, joten jos ei ylijännitepiikkejä esiinny, silloin sekin riittää.

Tosin, esim. Bebek myy 1N4007 hintaan 0,15 euroa, näköjään 1N4005 (= max. 600 V) saa 10 sentillä.

Jaahas. Partco myy 1N4007 hintaan 6 senttiä, 1N4005 = 5 senttiä.

Tuo 1N400? -sarja kestää 1A, isompiin tarpeisiin 1N540? -sarja joka kestää 3A, huomaa, että viimeinen numero menee noissa eri taulukon mukaan vaikka sekin kertoo jännitekeston.

Jos kyseessä ohjausjännite niin miksi ihmeessä pitää tulla kahdesta eri paikasta?

Nyt jos tarvii tehdä jotain korjauksia, miten voit olla varma että molemmat ohjaukset on kytketty pois että työ on turvallista suorittaa eikä esim. kone käynnisty "vahingossa" kun toinen piiri jäikin päälle!

1N400x kirjoitti:

Jos kerran kyseessä on DC, niin esim. 1N1007 toimii hyvin.

itseasiassa, jos 1N400? on halvempi, sekin saattaa käydä.

1N400? -sarjahan on niin tehty, että tyyppikoodin viimeinen numero kertoo jännitekeston, ja 1N4007:lla se on 1000 V.

Ok, jo 1N4001 kestää 50 V, joten jos ei ylijännitepiikkejä esiinny, silloin sekin riittää.

Tosin, esim. Bebek myy 1N4007 hintaan 0,15 euroa, näköjään 1N4005 (= max. 600 V) saa 10 sentillä.

Jaahas. Partco myy 1N4007 hintaan 6 senttiä, 1N4005 = 5 senttiä.

Tuo 1N400? -sarja kestää 1A, isompiin tarpeisiin 1N540? -sarja joka kestää 3A, huomaa, että viimeinen numero menee noissa eri taulukon mukaan vaikka sekin kertoo jännitekeston.

Lue lisää

1N4005:ta löytyy laatikosta. Mihin väliin tökkään?

Turvallisuus tärkein kirjoitti:

Jos kyseessä ohjausjännite niin miksi ihmeessä pitää tulla kahdesta eri paikasta?

Nyt jos tarvii tehdä jotain korjauksia, miten voit olla varma että molemmat ohjaukset on kytketty pois että työ on turvallista suorittaa eikä esim. kone käynnisty "vahingossa" kun toinen piiri jäikin päälle!

Lue lisää

Kun systeemi nyt on sellainen. Ja mitään konetta ei tuolla jännitteellä ohjata eikä mitään muutakaan hengenvaarallista. Pienosjännitesysteemi koko systeemi.

Turvallisuus tärkein kirjoitti:

Jos kyseessä ohjausjännite niin miksi ihmeessä pitää tulla kahdesta eri paikasta?

Nyt jos tarvii tehdä jotain korjauksia, miten voit olla varma että molemmat ohjaukset on kytketty pois että työ on turvallista suorittaa eikä esim. kone käynnisty "vahingossa" kun toinen piiri jäikin päälle!

Lue lisää

mene nyt vi**u mäkeen niitten ammattikoulssa kuulutettujen turvallisuusohjeiden kanssa! Elävässä elämässä sähköä kun voidaan soveltaa muutamaan muuhunkin kohteeseen kun siihen ammattikoulun penkillä opetettuun lihamyllyyn joka pitää saada jännitteetömäksi ja lukkoon puhelinnumeron kanssa varustettuna huoltotyön ajaksi.

kahden tai useammankaan pisteen kytkeminen ei pitäisi tuottaa ongelmia tyhmemällekkään, lähdentään vaikka päävirtapiirin sulakkeen poistamisella.

Mutta kyllä siltikin se poweri, jossa on isompi jännite, tekee työn ja toinen vaan huilailee.

valitettavasti4 kirjoitti:

Mutta kyllä siltikin se poweri, jossa on isompi jännite, tekee työn ja toinen vaan huilailee.

Mutta kun ei tässä tapauksessa sillä ole väliä, jonka olisit tiennyt jos olisit lukenut ketjua tarkemmin.

Nyt tuntuu vähän siltä ettet ymmärtäisi tehon laskentakaavaa ja ohmin lakia.

vähän sekavasti kirjoitettu kyllä... eiköhän nuo ohmin lait, tai tehon yms laskenta ole tiedossa mutta tässä tosiaan aika karkeasti sinne päin... anyway, tarkoitus saada 18...12 v jännitteellä virtaa niin että tehoa tulisi enemmän kuin yksikään laturi pystyy antamaa yksin. jos ei nyt x2 mutta enmmän..

esim kaksi 180w 18v (=10a?) muunajaa voiis antaa yli 300w (17a) 18v jännitteellä? jopa sen 2x180? siis 20a...

en nyt viitsisi lähteä osteleen tehokkaampia koska jos näitä löytyy. varsinkin tehokkaamat maksaa jo enemmän.

Miksi se teho niin kiinnostaa, yleensä sopiva jännite ja riittävä virta on haettua. Vai käytätkö sitä lämmitykseen jossa suuri teho on tärkeintä?

Ei niistä läppärin latureista tiedä niiden suojauksista tai virranrajoituksista ennen kuin kokeilee. Ota kaksi laturia ja kokeile kumpaakin kestääkö se outputin oikosulkemista kohtuullisen ajan. Sitten kytket toimivan? laturin outputin yhteen toisen kanssa joka ei ole kiinni 230V syötössä. Seuraavaksi vaihdat toisen seinään ja toinen vuorostaan irti. Lopuksi annat vielä olla molempien tulilla outputit yhdessä. Jos laturit ovat vielä ehjiä, voi niitä huoletta käyttää yhteenkytkettyinä.

hyvä... pitääpä vähän miettiä tätä. en tiedä..

mutta miksi pitää kestää oikosulkua? jos toinen ei ole kytkettynä 230v syöttöön ja outputit on yhdessä niin eikai se okosulussa ole? ehkä kokeilen jollain joka saakin hajota. kiitos ideoista.

fdfdfd kirjoitti:

hyvä... pitääpä vähän miettiä tätä. en tiedä..

mutta miksi pitää kestää oikosulkua? jos toinen ei ole kytkettynä 230v syöttöön ja outputit on yhdessä niin eikai se okosulussa ole? ehkä kokeilen jollain joka saakin hajota. kiitos ideoista.

Lue lisää

Jos päädyt ajamaan (kiinalaisia) hakkureita rinnakkain samaan kuormaan niin pidä huoli siitä, että vikatilanteessa jomman kumman mahdollisesti kosahtaessa ei aiheudu tulipalonvaaraa. Laitteet kun on suunniteltu (ehkä) kestämään oikosulku ulostulossaan mutta niitä ei ole suunniteltu kestämään väärään suuntaan syötettyä tehoa. Vikatilanteessa voi siis päästä tavallista enemmän toimintasavua.

fdfdfd kirjoitti:

hyvä... pitääpä vähän miettiä tätä. en tiedä..

mutta miksi pitää kestää oikosulkua? jos toinen ei ole kytkettynä 230v syöttöön ja outputit on yhdessä niin eikai se okosulussa ole? ehkä kokeilen jollain joka saakin hajota. kiitos ideoista.

Lue lisää

Vaikka ne molemmat laturit olisivatkin samalla jännitteellä, on toinen kuitenkin hieman eri jännitteinen. Jos pienempi tehoinen sattuu olemaan isommalla jännitteellä kuormittuu se eniten, lähes kaikki virta tulee siitä. Siksi niiden tulee kestää ylikuormitus.

varma_on_varmaa kirjoitti:

Vaikka ne molemmat laturit olisivatkin samalla jännitteellä, on toinen kuitenkin hieman eri jännitteinen. Jos pienempi tehoinen sattuu olemaan isommalla jännitteellä kuormittuu se eniten, lähes kaikki virta tulee siitä. Siksi niiden tulee kestää ylikuormitus.

Lue lisää

Läppäreiden virtalähteitä on tietysti kovin erilaisia ja on paha mennä yleistämään mitä ne tekevät. Muutamaa olen käyttänyt suoraan lyijyakun lataamiseen. Taisi olla 16 V nimellisjännite, mutta virta tippuu sopivasti akun täyttyessä eli lataa nimellisteholla (taisi olla 60 W) akun pitäessä jännitteen alhaalla, mutta akun täyttyessä virta pienenee eikä jännite nouse kohtuuttomaksi (yli 15 V). Tuo 16 V tuli vain ilman kuormaa.

Noissa ei siis selvästikään ollut kovinkaan kummoista jännitteensäätöä eikä läppärit kovin tarkkoja jännitteestä olekaan. Niissähän on kuitenkin regulaattorit ennen latauspiiriä (12,6 V täydellä akulla) ja sisäistä tarvetta (useita eri jännnitetasoja, kaikki taitaa olla reilusti alle 10 V).

Parasta olisi käyttää diodeita. Diodin tyyppi mikä tahansa isovirtainen schottky - diodi.

Vaikkapa Partcosta MBR20100CT jossa samassa kotelossa kaksi katodiltaan yhteen liitettyä 10A diodia. Diodi on ruuvattava kiinni jäähdytyslevyyn.

Jännitehäviötä on diodeilla 25 asteen lämpötilassa 6 A virralla 0.65 V eli jäähdytystarvetta olisi diodeilta yhteensä alle 8 W.

Riippuu sitten virtalähteistä osaavatko jakaa kuormaa tasaisesti vai meneekö jännitteeltään suurempi polvilleen ylivirran vuoksi. Jos menee eli on foldaava rajoitin niin tarvitset diodien sijaan virranrajoittimet.