puolivuosikymmenelle on aina oma teema. Nyt tämä teena on uusiperhevillitys. Kaikki haluu perustaa uusioperheitä, tottakai halutaan olla muodikkaita, mutta eikö tämä mene hieman liian pitkälle; kun leikitään lapsilla?
Joka vuosikymmenelle tai
mummokin jo hukassa
985
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä keskustelupalsta on totaalisen pilalla tämän yhden sekopään vuoksi. Ihme että ylläpito antaa tämän jatkua vuodesta toiseen...?
Kaikki älyvapaat aloitukset, uusperheellisten herjaamiset ja asiallisten keskustelujen pilaamiset, miksi ihmeessä antaa yhden sairaan ihmisen pilata koko palsta? Ei ymmärrä...
On ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa asiat niinkuin ne on, ja siksi he eivät joidenkin mielestä ole muuta kuin sekopäitä? Totuushan sattuu. Kukapa nyt sen kertoisi kun huonosti menee, kulisseistahan täällä yllä pidetään.
Ja mikä sinä olet sanomaan kuka on sekopää ja kuka ei?
Sinä olet umpihullu.
Niin kulisseja yritetään pitää ja uusperheissä niiden pitämisessä onkin sitten käytettävä kaikki keinot, juuri nämä kaikenlaiset Lissuttelut ym, muut päällekäyvät kirjoitukset.
Totuus sattuu, mutta valhe tuhoaa.
Totuus on kuitenkin ainoa ja oikea asia.
Minusta ainakin meidän vanhempien pitää ottaa tiukka linja, että emme millään tavalla ylistä pettämistä, emme uusperheen perustamista heppoisin perustein.
Emme yksinkertaisesti aseta uusvävyä tai miniää ensimmäisen ylitse, emme tämän uuden lapsia käsittele millään tasolla meille kuuluvina "puolikas lapsenlapsiana", emme ostele heille lahjoja.
Näillä lapsillahan on omat vanhempansa ja isovanhempansa, eivät ne erossa mihinkään katoa, joten ei oteta heiltä pois lapsenlapsiaan eikä lapsiaan.
Suostutaan olemaan äitejä ja isiä vain omille lapsillemme ja isovanhempia oikeillle lapsenlapsillemme, ei lähdetä mukaan näihin vaihtalkoisiin suosijoina.
Ymmärrämme erot silloin kun niihin on todella syy, sen syyn pitää kuitenkin olla niin vakava, että on parempi erota. Silloinkaan lapsia ei työnnetä jonkun henkisesti sairaan vanhemman luo tai alkoholistin luo, henkilön johon ei voi luottaa, lasten on silloin parempi olla tapaamatta tätä vanhempaansa ainkaan kahden kesken ja yökyläilyt eivät tule kuuloonkaan hänen luonaan.
Joku järki pitää säilyttää erotessakin, jotta selviää eteenpäin ja lapset saavat turvallisen kodin.
Lastani en koskaan voi hylätä, mutta voin olla eri mieltä asioista hänen kanssaan, lapsenlapseni ovat minulle kaikki kaikessa. Teen kaikkeni turvatakseni heidän elämäänsä tavalliseen arkeen ja lasten kouluttamiseen.
Jos lapseni sairastuu, yritän parhaani mukaan saada hänet hoitoon, enkä jättää siinäkään tilanteessa. Kaikki on elämässä mahdollista ja jokaisen kohdalla.
Ota huomioon, että monella lapsella ei ole yhtään isovanhempaa elossa. Uusperheen tuomat isovanhemmat ovat silloin todella tervetulleita jakamaan vanhemman viisauttaan myös uuden miniän / vävyn lapsille.
Mikä estää antamasta oman jälkikasvun uusperheelle tukea? Jos on terveyttä ja sydämen sivistystä jakaa, niin ei se ole biologisen lapsen lapsilta pois. Päin vastoin, sehän on uusiutuvaa luonnonvaraa, jakaa huomiotaan ja osoittaa välittämistään lapsille kuin lapsille.
Mutta kuvitteleppa jos on omat isovanhemmat! Hänkö joutuu muistamaan omien lasten lapsia ja vielä uusperheen lasten jouluja ja synttäreitä ja olemaan heille mummi.?
Onko sen uudeperheen puolison vanhemmat sitten miehen lasten mummipuolia ja muistaako he näitä, enpä usko.
( Onpa monimutkaisesti selitetty) Mutta kuten näette selittäminenkin on tuossa sokkeloisessa perehe elämässä tosi vaikeeta.
Kyllä ne miehenl apset jäävät aivan varmasti sen uuden puolison vanhemmilta muistamatta, mutta sitten vaaditaan toiselta mummipuolelta osallisumista.
Tapa lissu ittes!
Eikö kukaan vois ampua tuota sairasta pelleä .
Nähty on, ettei tämä syteemi toimi. Ei siinä olevat ihmiset ole onnellisia. Ei ainakaan ne lapset, jotka joutuvat elämään monimutkaista lapsuuttaan. Kyllä se jatkuva muuttaminen rassaa lasta paljon enepi kuin aikuista. Aikuisen pitää muuttaa paikasta toiseen, eikä laittaa lasta asialle. Mutta kun se on niin rankkaa, niin kukapa sitä tahtoisi muuttaa, mutta lapsen on pakko.
Ihmettelen, miksi tähän asiaan ei ole kukaan virkamies puuttunut. Seuraukset näkyy jo nyt, lapset voivat pahoin. Varmasti on muitakin asioita takana, mutta kyllä tämä lasten muuttaminen viikottain on yksi seuraus siitä, että lapset väsyvät ja kärsivät.
Toivonmukaan näitä lapsia ei ole paljon, joiden on pakko, vaan isä tulee lapsen luo tai vanhemmat itse muuttaa asutoa viikon välein. Mutta yksikin on liikaa, kun lapsi maksaa siitä mielenterveydellään ja jaksamisena.