Ollaan tässä aviomieheni kanssa painiskeltu pidemmän aikaa 'ongelmalla', mihin kaipaisin jotain hyvää neuvoa. Vauvakuume on siis vaivannut meitä molempia jo muutaman vuoden ajan ja tuntuu muuttuvan ajan saatossa vain raskaammaksi, sillä se on mitä molemmat haluamme kovasti.
Kysymys onkin, että tulisiko tehdä niin kuin haluaa vai niin kuin järkevää? Itse olen kovin suunnitelmallinen ihminen kun taas mieheni elää enemmän 'kerran täällä vaan eletään'-elämää, eikä pidä niinkään järkevänä aina lykätä haaveita vaan toteuttaa niitä.
Kyse ei siis ole rahasta mikä meitä estää, sitä on hyvin vaan se että kidun koulun penkillä töiden ohella. Toki pystyisin äitiyslomalla hoitaa kouluasioitakin, mutta veikkaan että sitä kiinnostusta on koulunkäynnin suhteen vähissä jos olisi ihana vauva kotosalla.
Onko samanlaisten kysymysten ääressä kituvia tai antaa neuvo kumman elämän valita?
Kysymys onkin, että tulisiko tehdä niin kuin haluaa vai niin kuin järkevää? Itse olen kovin suunnitelmallinen ihminen kun taas mieheni elää enemmän 'kerran täällä vaan eletään'-elämää, eikä pidä niinkään järkevänä aina lykätä haaveita vaan toteuttaa niitä.
Kyse ei siis ole rahasta mikä meitä estää, sitä on hyvin vaan se että kidun koulun penkillä töiden ohella. Toki pystyisin äitiyslomalla hoitaa kouluasioitakin, mutta veikkaan että sitä kiinnostusta on koulunkäynnin suhteen vähissä jos olisi ihana vauva kotosalla.
Onko samanlaisten kysymysten ääressä kituvia tai antaa neuvo kumman elämän valita?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Järki tietenkin ! Jos elät "kerran täällä eletäää", niin älä missään nimessä tee lapsia IKINÄ!
Vauvakuume on Suomeksi sanottuna muiden matkimista!
Haet paikkaa jossakin yhteisössä hankkimalla statusta.
Milainen sinun ja "miehesi" parisuhde kaadultaan ja kestoltaan? Ikänne? Naimisiin on ilmeisesti menty?
up!
Eikö kellään samanlaista tilannetta tai vinkkiä? :)
Sanoisin, että ajattele sekä järjellä, että tunteella tuota asiaa.
Kuinka kauan sulla on vielä koulua jäljellä?
Vauva ei kuitenkaan välttämättä lähde heti ensimmäisestä kierrosta kehittymään vaan voi hyvinkin mennä puoli vuotta ja enemmänkin, että pikkuinen saa alkunsa. Senpä vuoksi sun kannattanee ajatella, että kun koulua on jäljellä sen vajaa vuoden verran niin voittehan te hyvin lähteä yrittämään? Ja vaikka se saisikin alkunsa heti niin sähän pystyt tekemään vielä pitkälle raskautta töitä ja koulua mikäli raskaus etenee normaalisti eikä väsytä sua ihan järkyttävästi.
Jos parisuhteenne on hyvällä tolalla, todella te molemmat lasta haluatte, teillä on varaa, aikaa ja jaksamista niin miksi ei?
Suuri virhe elämässä on tehdä lapsia tällaiseen maailmaan.
Itse olen lauan sitten ajatellut jäjellä asian, ja olen erittäin tyytyväinen etten ole
pilannut kehoani. Elämässä pärjää ilman lapsia parhaiten.
joo todella aikuismaista porukkaa taas täällä.. miks tollaset penikat tulee tänne aukomaan päätä... en ymmärrä.. ja mitä ne tekee täällä vauvakuume palstalla jos eivät hanki ikinä lapsia..
toss ylempänä jo sanottiin että jos kouluakaa ei ole paljoa jäljellä, nii miks ei vois hankkia lasta, varsinki jos kummatki olette siitä puhuneet :) ja koulun voi aina käydä vanhempain vapaan jälkeen jos jää koulu kesken :) ei siitä kannata ottaa ressiä. itellä jäi myös koulu kesken ku esikoista odotin, mut hyvin pysty käymään loppuun vanhempain vapaan jälkeen.. :)
Mutta kun se koulun loppuunsaattaminen ei ole se ainoa "kypsyyskoe" Tai iiku kun saa työpaikan. Lapsia ei rahalla kasvateta, vaan ajalla ja kärsivällisyydellä - sillä, että ollaan läsnä aidosti. Se on ihan sama sille esim. autolle, että riittääkö tulot millaisella autolainaan ja sillä hankittuun pippelinjatkeeseen (kulussiin) ja pakovälineeseen pois perhe-elämästä. Lapsi tarvitsee ihan muuta. Pitää sen parisuhteenkin kypsyä ja niiden ihmisten.
Kyllä 10/30 on myönnettävä tosiasia!
Alottaja ei missään kohtaan muuten maininnut ikäänsä, tai yhdessäolovuosia. Joten jos heillä täyttyy tuo naurettava "10/30-sääntösi", niin mitä siinä kohtaa neuvot tekemään?
Sitten uskaltaa lapsen hankkia.
Kiitos osalle asiallisista vastauksista :)
Eli koulua olisi yli 2 vuotta jäljellä näillä näkymin, luultavasti lopputyön vuoksi venähtää 2,5 3 v
Tee ne lapset siinä kolmikymppisenä. Hyvää kannattaa odottaa.
Ikäsi on tärkein juttu järkevyyden kannalta. Jos olet nuori, niin tee koulu ensin valmiiksi, koska muuten se voi jäädä kesken. Jos olet jo vanhempi, niin tee lapset ensin, koska muuten ne voi jäädä tekemättä.
Olen myös miettinyt, että onnistuisikohan koulun käynti äitiyslomalla vai vaikuttaako se jotenkin mahdollisiin tukiin? Siihen hurjaan 300 euron tukeen jonka vuoden lapsen syntymän jälkeen ilmeisesti enää saa.
Silloin saisin koulun pois jaloista, ainakin osittain ennen takaisin töihin saapumista.
Ei kannata laskea sen varaan, että äitiyslomalla tekisi jotain muuta kuin äiteilisi.
Mitähän tukea tarkoitat? Esim. äitiysrahaa ja opintorahaa et voi saada samaan aikaan. Kotihoidontuen saa silloin, kun alle kolmevuotiasta lasta ei laita kunnan tukemaan päivähoitoon, koska kht on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämiseen. Äidin tekemiset eivät vaikuta kotihoidontukeen, ainoastaan lapsen hoitomuoto.
ei vaikuta mitkään tulot tms. ainoastaan se, ettei lapsi ole kunnallisessa päivähoidossa. Itse teen töitä iltaisin ja viikonloppuisin ja lisäksi saan myös kotihoidontuen koska isä on silloin lasten kanssa. Ja hyvin tienaa, ei kannata edes mennä kokopäivätyöhön ja saan olla paljon lasten kanssa.
Käytkö siis iltakoulua vai miten opiskelet työn ohessa? Jos miehesi on päivätyössä niin ihan hyvinhän voit jatkaa opiskelua äitiysloman jälkeen miehen hoitaessa lasta menettämättä kotihoidontukea. Ja opintotuen saat kai sitten lisäksi(?).