Kun minulle syntyi vauva, rakas kissani on ollut minulle kuin ilmaa. Oikeastaan kissa ärsyttää minua nykyään todella paljon. En edes tiedä miksi näin on käynyt. Kaiken lisäksi kissa on kipeä koko ajan. Mitä minun pitäisi tehdä? Voinko rakastaa enää kissaani?
Yläpalkkiin nostettu aihe, en löytänyt, poistettetuko, miksi?
Yläpalkkiin nostettu aihe, en löytänyt, poistettetuko, miksi?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kissa oli sinulle hellimisen korvike, ja nyt on vailla hemmottelua kun vauva on talossa. Olet antanut liian paljon luontokappaleelle, se ei sitä voi ymmärtää, ja reagoi nyt tavallaan.
Minä olen 63-vuotias en enää sikiä.
Aloittajahan vain kysyi, miksi poitettu. Tuskin oli hänen aloituksensa.
Niin oli tehty jo tunteja sitten.
miks tänne kuuskymppisiin ?
Mixei tänne, eihän poistettuun ketjuun voi kysyä. Mihin muualle?
Ihmeen monimutkaiseksi näkyy asia täällä väännettävän.
Meille vanhemmille kissa on elämänkaveri. Kiinnostuin ja yritin ottaa selvää. Poistettu, mutta miksi?
Täältä se vastaus varmaan löytyy.
Sinäkinkös? :))
http://keskustelu.suomi24.fi/node/0
Siinähän tuo on etusivulla.
Siirretty tänne
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11261990
hävitä kissa, kissassa on paljon tauteja jotka tarttuu lapsiin siis ihmisiin, vie eläinLääkäriin ja pyydä piiki kissa nukkuu kauniisti unen eikä enään kärsi sairauksista, sinä ja lapsi on turvassa taudeilta.
Läpätähän sinä tautioppisi kanssa. Voiko olla noin tietämättömiä ihmisiä?, suvaitsemattomat haistaa ja kaukaa mut tyhmää ei pelasta mikään.
@...................
Millä opilla terve kissa pitäisi lopettaa?
Tuskin kaikki lääkärit edes siihen suostuu?
Kyllä löytyy kissarakkaita ihmisiä, jotka ovat harkinneet aiettaan tarpeeksi kauan ja joka kantilta, etteivät noin vain nupiksi hanki elävää lelua lapsilleen.
Aloittaja kysyi jonkun toisen aloituksen poistosta, ei omasta asiastaan.
Tuskin 60 palstalla on kovin monta juuri synnyttänyttä?
Kuka panee rahansa mihinkin, useilta riittää kaikkeen ja ylikin jää.
Ihmisilläkin voi olla vaikka mitä tauteja. Ne hoidetaan, normaalisti, eläimeltäkin.
Siinähän oppivat lapsetkin inhimillistä elämää.
Kävin lukemassa tuon ketjun.
Ei voi kuin ihmetellä sitä hykkäävää sävyä mikä ns. eläinrakkailla on. Räkivä kissa pitää hoitaa kalliisti. Uskoisiko tuota koko juttua todeksi ihan tosi en usko. En usko aloitusta todenperäiseksi, enkä vastauksia sen vertaan.
Lapsuudessa elin maalaismaisemissa keskellä kaupunkia. Meillä oli lehmiä, hevonen, lampaita, sikoja, kanoja ja kissa joka eli omaa itsenäistä elämäänsä kävi pirtissä makoilemassa joi lämmintä maitoa navetassa ja juoksenteli omia menojaan.
Kissat eli ennen vanhaan laadukasta kissan elämää.
Koirat joita otetaan kerrostaloihin lemmikeiksi suljetaan vangeiksi päiväkausiksi sisätiloihin. Naapurini, nuori neiti asustaa villakoirineen yksiössä. Koira ulisee ikävää päivät pitkät kun neiti on joko työssä tai opiskelee. Viime yönäkin se riepu ulisi liekö neiti ollut kapakkireissulla.
Ei sellainen ole koiranelämää.
Mieluummin mä rahani laitan rakastettuun lemmikkiini kuin johonkin typerään nukketaloon ja oheistuotteisiin.
Menisit sylkemään eläinvihaasi jollekin toiselle palstalle.
Vatvo siellä naapureiden kapakkareissuja, jos ei sulla muuta elämää ole.
Eläin on elämä ; )))) sinulle.
Minä taas laitan mieluummin rahani matkusteluun. Tykkään kerätä maailmalta kivoja juttuja mm. nukketalooni. Se elää ja laajenee. Mökillä odottaa entisöimäni lipasto ensi kesää. Sinne lipaston kätköihin muuttaa uusia asukkaista ja upeita huonekaluja ensi syksyyn mennessä.
Lisäksi ostan nyt kevään matkallani uusia vaatteita ja kenkiä sekä kosmetiikkaa. Suomessa eläminenkin on niin kallista, joten matkoihin pistämäni pennoset tulee monin kerroin takaisin mielihyvällä, jonka vapaus antaa. En ole sitoutunut kuin mieheeni ja lapsiini.
Eikö olekin ihanaa elämää.