Joo, älkää kysykö miksi kirjoitan tänne "Rakkaus" osioon. Syynä se, että täällä on eniten porukkaa, ainakin tietääkseni.
Eli tänään on pieni poikkeus, kun tulen tänne nettiin pyörimään. Oikeastaan syynä on vain kouluhommat, mutta eksyin tänne :D.
Netissä en ole paljoa. Nautin kyllä netissä olemisesta todella paljon, ei siinä mitään, mutta en anna itseni olla siellä. Nykyään en anna itseni tehdä mitään, mistä nautin. Kauhean läheiset ihmiset on huomautellu painosta jo monta vuotta, ja nykyään syön kunnolla TODELLA harvoin. Tänäänkään en ole syönyt vielä mitään.
Kiellän itseltäni mm. elokuvat, netissä olemisen, kunnolla syömisen. Rääkkään itseäni liikunnalla ja kiellän syömisen. Hakkaan usein itseäni kasvoihin, jos syön. Vanhemmat ei niinkään tuosta lyömisestä pidä, mutta ei heillä näytä olevan mitään ongelmaa sen kanssa, jos ilmoitan viisi päivää putkeen, että en halua syödä. Ovat vaan iloisia, kun laihdun.
Koulu ei mene hyvin, vaikka opiskelen kaiket päivät väkisellä, ja jos tekee mieli mennä koneelle, niin alan lyömään taas itseäni.
Itselläni oli, ja on kait vieläkin, muutama tosi hyvä kaveri, mutta itse olen ilmeisesti todella huono kaveri. En enää pidä heihin yhteyttä kauheasti (max. kerran pari kuukaudessa).
Yksi suuri ongelma on itsetunto. Haukun ääneen itseäni jatkuvasti tyhmäksi, lapselliseksi, urpoksi jne. Olen aina halunnut olla ns. viisas, ja en todellakaan ole niin ottaa ihan saatanasti päähän. Lisäksi olen todella ärsyttävä. Omasta mielestäni, ja muidenkin mielestä. Siitä huomautellaan koko ajan! Puhun samoista asioista koko ajan ja olen todella itsekäs, enkä ota muita huomioon.
Tiedän, että tämä todennäköisesti on pelkkää teiniangstia, mutta voimat on niin lopussa, etten enää jaksa. En ikinä ole ajatellut itsemurhaakaan, koska olen varma, että en osaisi tehdä sitäkään oikein.
Eli tänään on pieni poikkeus, kun tulen tänne nettiin pyörimään. Oikeastaan syynä on vain kouluhommat, mutta eksyin tänne :D.
Netissä en ole paljoa. Nautin kyllä netissä olemisesta todella paljon, ei siinä mitään, mutta en anna itseni olla siellä. Nykyään en anna itseni tehdä mitään, mistä nautin. Kauhean läheiset ihmiset on huomautellu painosta jo monta vuotta, ja nykyään syön kunnolla TODELLA harvoin. Tänäänkään en ole syönyt vielä mitään.
Kiellän itseltäni mm. elokuvat, netissä olemisen, kunnolla syömisen. Rääkkään itseäni liikunnalla ja kiellän syömisen. Hakkaan usein itseäni kasvoihin, jos syön. Vanhemmat ei niinkään tuosta lyömisestä pidä, mutta ei heillä näytä olevan mitään ongelmaa sen kanssa, jos ilmoitan viisi päivää putkeen, että en halua syödä. Ovat vaan iloisia, kun laihdun.
Koulu ei mene hyvin, vaikka opiskelen kaiket päivät väkisellä, ja jos tekee mieli mennä koneelle, niin alan lyömään taas itseäni.
Itselläni oli, ja on kait vieläkin, muutama tosi hyvä kaveri, mutta itse olen ilmeisesti todella huono kaveri. En enää pidä heihin yhteyttä kauheasti (max. kerran pari kuukaudessa).
Yksi suuri ongelma on itsetunto. Haukun ääneen itseäni jatkuvasti tyhmäksi, lapselliseksi, urpoksi jne. Olen aina halunnut olla ns. viisas, ja en todellakaan ole niin ottaa ihan saatanasti päähän. Lisäksi olen todella ärsyttävä. Omasta mielestäni, ja muidenkin mielestä. Siitä huomautellaan koko ajan! Puhun samoista asioista koko ajan ja olen todella itsekäs, enkä ota muita huomioon.
Tiedän, että tämä todennäköisesti on pelkkää teiniangstia, mutta voimat on niin lopussa, etten enää jaksa. En ikinä ole ajatellut itsemurhaakaan, koska olen varma, että en osaisi tehdä sitäkään oikein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi pieni. Et nyt sitten leimaa itseäsi hulluksi, lupaathan? Kuten olet itsekin huomannut, kaikki ei nyt ole ihan niin hyvin kuin pitäisi. Huono itsetunto, itsensä satuttaminen (henkinen ja fyysinen), ihmissuhteiden väljähtäminen ja kouluarvosanojen lasku kertoo selvästi jonkun ongelman olemassa olosta.
En usko, että olet ärsyttävä! Jokatapauksessa, taustalla voi olla joku mielenterveysongelma. Esimerkiksi masennus muuttaa ihmisen itsekeskeiseksi, ja monet syömishäiriöt saavat mielenkiinnon pyörimään vain ruuan ympärillä, tehden keskusteluista tylsiä.
Vaikutat älykkäältä ja mukavalta, kirjoitat selkeästi ja osaat kuvata käyttäytymistäsi ja ajatuksia hyvin ja suhteellisen objektiivisesti. Tiedän, että avun hakeminen on vaikeaa, mutta todellakin sen arvoista! Puhut nyt jonkun kanssa, ihan kenen vaan. On hyvä, että olet uskaltanut kertoa ongelmistasi täällä, kynnys oikeassa elämässä kertomiseen on varmasti pienempi. Mutta siis, kerrot nyt sun ajatuksistasi jollekin, vanhemmille, koulussa jollekin (opettaja, terkkari, kuraattori), isovanhemalle, kummille... Voimia!
ei pahalla but sun teksti on aika säälittävää.
Jeez, mikä suakin vaivaa? Ainakin aloittaja osaa kirjoittaa (isot kirjaimet ja pilkut ja sillai), ajatella ja pohtia asioita analyyttisesti sekä olla loukkaamatta toisia. En tiedä mitä säälittävää siinä on, että elämä potkii päähän ja kaipaa apua...
Yritä jaksaa, aloittaja :). Kuulostaa siltä, ettet ole ärsyttävä tai tyhmä niin kuin sanot. Oon varma että oot mahtava persoona ja kiva ihminen. Voimia! :D
Olet.