Kissa aristaa jalkaansa

Ajattelin hieman jakaa murheitani täällä, kun olen niin huolissani vanhempieni (ja minun) kissasta, joka ei siis asu minun luonani, mutta on kovin rakas.

Kissa tuli perjantaina hetken ulkona oltuaan (on vapaana ulkona) ontuen toista etujalkaansa. Varasi kyllä tälle jalalle, mutta selvästi varovaisemmin kuin muille. Äitini soitti heti eläinlääkärille, ja tämä käski tarkkailla viikonlopun yli. Nyt kuitenkin (ma iltana), vaikka olen koko ajan kysellyt kisun perään ja muistuttanut lääkärille soitosta, eivät vanhempani olleetkaan soittaneet, vaikka kissa edelleen aristaa jalkaansa. Eivätkä suostu viemään päivystykseen. Kyllä välillä pistää raivostumaan! Asun itse n. 300km päässä ja olen kokopäivätöissä, joten minun on hankala päästä kissaa itse viemään lääkäriin. Ehkä voisin itse soittaa päivystykseen ja kuvailla oireita, ihan vain saadakseni jonkinlaisen arvion?

Sain sentään suostuteltua, että aamulla uusi soitto lääkäriin, mikäli kissa edelleen aristaa jalkaa. Muissa jaloissa ei näytä kuulemma olevan mitään vikaa, eikä ontuvasta/aristavasta jalasta tunnustelemalla löydy mitään tai näy mitään poikkeavaa. Kissa myös syö, juo ja on aristusta lukuun ottamatta ihan oma itsensä. Niinpä kysyisinkin, onko kenelläkään teillä vastaavia kokemuksia, millainen diagnoosi on ollut ja kuinka on käynyt?

Huomenna toivon mukaan olen hieman viisaampi asian suhteen. Sen verran ainakin viisastuin, että kissa muuttaa minun luokseni, jolloin se saa varmasti viimeisen päälle huolehtivaa hoitoa. Mitään ongelmaa ei ole tähän asti ollut, mutta tällaisten tilanteiden sattuessa näköjään saa olla aivan sydän syrjällään, koska vanhempani eivät näytä siitä tuon enempää välittävän. :'(
137537
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Hei!

Kun minun kissalla oli kerran jalka kipeä ja soitin ell:lle, niin lääkäri sanoi, että kyllä nämä kissojen jalkavaivat tunnetaan, se paranee luultavasti itsestään, ja niin paranikin.

Toisen kerran, toiselta kissaltani meni polvesta ristisiteeet sen leikkiessä ulkona. Se kyllä uikutti tosissaan, kiersi vain ympyrää ja oli selvää, että oli heti vietävä se ell:iin. Kissa leikattiin ja parani mutta lopun elämäänsä se jalka oli sillä hieman oudossa asennossa istuessa, mutta hyvin eli vielä 7 vuotta.

Älä ota kissaasi pois vanhemmiltasi, jos heidän luonaan sillä on mahdollisuus liikkua vapaana ja heillä on ehkä paremmat taloudelliset mahdollisuudet pitää huolta siitä. On hienoa, että olet noin eläinrakas ja huolissasi rakkaasta lemmikistä! Toivon ja uskon, että se paranee pian. Muuten eläinlääkäriin!

Äänestä

Hei, kiitos vastauksesta. Eläinlääkäri tutki kisun tänään, ja siltä oli juurikin tuo polven ristiside revennyt. :(( Perjantaina on leikkausaika. Turhaan en siis ollut huolissani, valitettavasti.. Nyt toivotaan, että kaikki sujuu hyvin ja se toipuu. Sai kipulääke- ja ravitolisäkuurin. Ja minä sain luvan tehdä töitä etänä, joten ajelin heti tänne vanhempieni luokse 24h hoitotädiksi. Onneksi nyt edes tietää, mikä sillä on ja asialle tehdään jotain. Ennuste oli lääkärin mukaan "ihan hyvä", että yleensä nämä kuulemma sujuu hyvin, mutta leikkauksessa on aina riskinsä.

Kissa joutuu todennäköisesti muuttamaan, koska tämän episodin seurauksena vanhempani ovat sitä mieltä, etteivät sitä halua enää pitää. Täytyy nyt yrittää järjestää kaikista paras ratkaisu siihen, että kissalla olisi mahdollisimman hyvä olla, ja selvittäisiin mahdollisimman vähällä stressillä. Stressiä tietysti tulee, mutta tuo on kyllä uskomattoman urhea ja sopeutuvainen kissa. Taloudellisesti minulla on kyllä varaa pitää sitä, mutta aiemmin olen jättänyt sen tänne juurikin sen onnellisuutta ajatellen, kun täällä on enemmän tilaa ja vapaus ulkoilla muutenkin kuin valjaissa. Nyt kyllä kaduttaa ja tuntuu omalta syyltä, että tällaista kävi.

Äänestä

Älä turhaan syytä itseäsi! Kisssa on onnellinen, sillä se tietää, että rakastat sitä!

Toivon, että leikkaus ja toipumisaika sujuu hyvin! Minä muistan, että tuo toipumisaika oli aika vaikea, kun kissa ei päässyt liikkumaan ja peitin kaikki lattiat matoilla ym. ettei se liukastelisi yrittäessään liikkua. Mutta lopulta kaikki meni hyvin!

Tsemppiä urhealle kissallesi ja sinulle! Kerro sitten, miten toipuminen edistyy!

Äänestä

Jäi vielä aiemmin kommentoimatta, että kysymys oli tietenkin taka- eikä etujalasta, kun kerran polvesta on kysymys (eikä kuten ensimmäisessä viestissä). Koskaan ennen ei ole tarvinnut lemmikkiä leikata, joten hieman pelottaa tuo huominen. No, sitten operaatio on tehty, ja toipuminen voi alkaa.

Kertoilen vaikka tänne vielä kuulumisia, juu. Kiitos rohkaisusta! Kovasti olen sitä nyt hellinyt ja herkkuruokia syöttänyt, että pysyisi ruokahalu. Onneksi vielä on syönyt ja juonut hyvin, vaikka pientä apatiaa on ilmassa.

Äänestä

Tässä vähän kuulumisia, mikäli joku käy vielä lukemassa. :) Kissan leikkaus onnistui ja myös jälkitoipuminen on tähän mennessä sujunut hyvin. Ainut hankaluus oli nukutuksesta herääminen ja ensimmäinen yö sen jälkeen, jonka sainkin valvoa koko ajan kissan vierellä. Se kun oli aivan raivoissaan kaulaan pistetystä kaulurista... Hieman olen pelännyt, että onko tämän yön rimpuilu aiheuttanut jotain vahinkoa kipeälle jalalle. Tämän jälkeen kissa kuitenkin jotenkin tottui kauluriin, kun oppi kävelemään sen kanssa (aluksi ei osannut nostaa päätään tarpeeksi ja kauluri laahasi koko ajan lattiaa pitkin).

Mukava yllätys oli, että vaikka kissalleni on normaalisti äärettömän hankalaa syöttää pillereitä, on antibioottien/kipulääkkeiden/ravintolisien anto sujunut aivan ongelmitta. Antibioottipilleritkin söi kuin pikku herkkupalana. Ilmeisesti niissä on makuaineita sen verran.

Nyt on antibioottikuuri päättynyt, kipulääkkeet voi kohta lopettaa ja haava näyttäisi parantuvan hyvin. Kaulurin tikit saa poistaa parin päivän päästä. Kisu ei linkkaa enää kävellessään ja ruoka maistuu entiseen malliin. Hyvältä siis vaikuttaa! Toipilasaika tietysti jatkuu vielä pitkään, mutta sille on varmasti suuri helpotus, kun kauluri otetaan pois.

Äänestä

Hienoa, että noin hyvää kuuluu! Minä muistan sen, ettei minun kissani suostunut pitämään kauluria kuin pari päivää. Se pääsi nuolemaan haavaansa, mutta haava parani kuitenkin hyvin.

Hyvää alkukevättä sinulle ja urhealle kissallesi! - Olis kiva vielä joskus kuulla, parantuiko kissasi jalka täysin. Minun kissallenihan jäi ristisideleikkauksesta pieni kankeus leikattuun jalkaan, jonka huomasi sen istuessa, ei muuten. xx

Äänestä

Moikka vielä. :) Olen uskaltanut pari viikkoa olla töitteni takia täällä Etelä-Suomessa, mutta ensi viikolla menen taas kisua hoitamaan. Kaulurin&tikkien poiston jälkeen sen olo helpottui silminnähden ja kun se pääsi pesemään haavaa, haava parani huimaa vauhtia. Olen kysellyt kissan kuulumisia melkein päivittäin, ja vanhemmat sanovat, että se välillä aristaa jalkaa vieläkin välillä, ei siis samalla tavalla kuin ennen leikkausta, mutta kuitenkin niin, että sen huomaa? Leikkauksesta alkaa olemaan kohta kuukausi. Muistatko, kattiloveri, menikö kissasi toipumisessa pitkään? Eläinlääkäri sanoi, että toipumisessa menee 6vk–2kk, joten koitan ajatella, että pieni aristaminen on vielä normaalia. Olen kuitenkin huolissani, onko jotain mennyt vikaan. :s Toivon hartaasti, ettei uusia operaatioita tarvitse tehdä ja rakas paranee. :(

Äänestä

Hei taas!

Minun kissani parani muistaakseni melko pian vaikka oli jo senioriherra onnettomuuden sattuessa eli n. 9-10-vuotias. (Se oli hylätty kissa, jonka otin omakseni pari vuotta ennen onnettomuutta, joten tarkkaa ikää en tiedä.) Mutta, kuten sanottu, pieni virheasento sille jäi kun se istui, ei muuta.

Uskon, että kissasi jalan paraneminen on vielä kesken, ja aristaminen johtuu siitä. Jos asia kuitenkin vaivaa sinua ja aristaminen jatkuu, ei kai auta muu kuin mennä taas ell:iin tarkistamaan mistä aristaminen johtuu.

Toivotaan kuitenkin, että kevään edistyessä rakas kissasi unohtaa jalkavaivansa ja nauttii lämmöstä ja luonnon heräämisestä :)!

Äänestä

Meilläkin on 10-vuotias tyttökissa.

Viime kesänä ontui ja aristeli toista takajalkaansa, välillä jopa huusikin kivusta. Tämä tapahtui yhtenä vkonloppuna ja minä tietenkin sydän syrjälläni olin, koska kissa on minulle hyvin rakas (orpo, löytyi meidän navetan alta olevasta kolosta ja sievä kuin mikä turkiltaan).
Sen vkonlopun tarkkailin ja kokeilin jopa varovasti polvia, hieman niitä liikutellen luonnollisella liikkeellä ja kokeilin kevyesti myös hierontaa. Ei kovin kauaa antanut ja yritti raapaista kädestä merkiksi, että pitäisi jättää jalka rauhaan.

Kissa ontui sen vkonlopun kevyesti, mutta itsestään se parani, nähtävästi oli kolauttanut sen pahasti tai venäyttänyt. Mutta puhelin oli koko ajan käden ulottuvilla, että jos pitää lääkärille soittaa. Onneksi ei tarvinnut, että hyvin meille kävi. :)

Äänestä

Ajattelin, että katson tuon 2kk loppuun ja tuomio selviää sitten jälkitarkastuksessa (johon siis muutenkin ollaan menossa toipumisajan päätteeksi). Vähän pelottaa kyllä, kun kerran vieläkin oireita näkyy. :( Välillä kissa näyttää kävelevän aivan normaalisti, mutta rasitettuaan jalkaa se alkaa hieman nilkuttamaan sillä. Voisi siis ajatella, että tämä kuuluu asiaan, toivotaan ainakin niin. En ole itse ollut toipilasta nyt pariin viikkoon näkemässä, mutta pian pääsen itse toteamaan tilanteen. Stressiä se aiheuttaa, kun näen painajaisiakin aiheesta. Oma budjettinikaan ei oikein sallisi uutta leikkausta, mutta jos tilanne vaatii, niin toki se tehdään. Nyt sormet ristiin vain.

Täytyy nyt olla kiitollinen siitä, ettei kissa vaikuta "sairaalta", eli muuten on ihan normaali itsensä. Haluaisi, reppana, ulkoilemaan koko ajan, vaan kun on ulkoilu- ja liikuntakielto vielä voimassa.

Kirjavakissa, kiva kuulla, että te selvisitte tapauksestanne säikähdyksellä. :)

Äänestä

Tilannepäivitys, nyt kun pääsin itse kisun luo. Parempi tuo on selvästi, kuin ennen täältä lähtöäni. :) Istuessa laittaa tosiaan edelleen jalan hassuun asentoon, mutta tähän mennessä (mitä olen pari tuntia täällä ollut) on kävellyt aivan vaivatta ilman mitään nilkutusta. Muutenkin on pirteä ja hyvävointisen näköinen. Voi kun piristyin itsekin!! :) Huokaisen kyllä vasta sitten jälkitarkastuksen jälkeen, mutta helpotus tämäkin.

Äänestä

Tervehdys! Mitäs kissalle nyt kuuluu?

Äänestä

Sori haluisi kysyy et tää mu kissa rupes tänä aamuna maukumaan hirveesti ja huomasi että sen etujalka jotenkin kipeä että se ei laske sitä alas.. nyt se on ruvennu lopettamaan sen ja makoilee tossa kyseessä on kuitenkin vielä nuori kissa (ulko kissa). Meillä on pari pientä koiraa ja se ei illalla aristanu sitä voiko se johtuu koiran puremasta? Se myös läähättä aina hiukan yritän antaa sille rukaa ja vettä vielä mutta näist teksteist on apua..



Ps: mitä sille teidän kissalle kuuluu??

Äänestä

Kommentoi aloitusta


dispo_ kirjoitti:

Ajattelin hieman jakaa murheitani täällä, kun olen niin huolissani vanhempieni (ja minun) kissasta, joka ei siis asu minun luonani, mutta on kovin rakas.

Kissa tuli perjantaina hetken ulkona oltuaan (on vapaana ulkona) ontuen toista etujalkaansa. Varasi kyllä tälle jalalle, mutta selvästi varovaisemmin kuin muille. Äitini soitti heti eläinlääkärille, ja tämä käski tarkkailla viikonlopun yli. Nyt kuitenkin (ma iltana), vaikka olen koko ajan kysellyt kisun perään ja muistuttanut lääkärille soitosta, eivät vanhempani olleetkaan soittaneet, vaikka kissa edelleen aristaa jalkaansa. Eivätkä suostu viemään päivystykseen. Kyllä välillä pistää raivostumaan! Asun itse n. 300km päässä ja olen kokopäivätöissä, joten minun on hankala päästä kissaa itse viemään lääkäriin. Ehkä voisin itse soittaa päivystykseen ja kuvailla oireita, ihan vain saadakseni jonkinlaisen arvion?

Sain sentään suostuteltua, että aamulla uusi soitto lääkäriin, mikäli kissa edelleen aristaa jalkaa. Muissa jaloissa ei näytä kuulemma olevan mitään vikaa, eikä ontuvasta/aristavasta jalasta tunnustelemalla löydy mitään tai näy mitään poikkeavaa. Kissa myös syö, juo ja on aristusta lukuun ottamatta ihan oma itsensä. Niinpä kysyisinkin, onko kenelläkään teillä vastaavia kokemuksia, millainen diagnoosi on ollut ja kuinka on käynyt?

Huomenna toivon mukaan olen hieman viisaampi asian suhteen. Sen verran ainakin viisastuin, että kissa muuttaa minun luokseni, jolloin se saa varmasti viimeisen päälle huolehtivaa hoitoa. Mitään ongelmaa ei ole tähän asti ollut, mutta tällaisten tilanteiden sattuessa näköjään saa olla aivan sydän syrjällään, koska vanhempani eivät näytä siitä tuon enempää välittävän. :'(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu