Koulussamme on eräs tyttö, olkoon nimeltään vaikka Maija. Hän oli kuudennella luokallani (nyt olen kasilla) ja olimme silloin kavereita... Ainakin luulin niin.
Ensimmäisenä päivänä yläasteella menin Maijan luo juttelemaan, mutta hän näytti aivan selvästi siltä, ettei seurani kiinnostanut. Sen jälkeen olen Maijaa koulussa moikannut aina kun hän on tullut vastaan, mutta se moikkaaminenkin vain "kuihtui" emmekä enää sanoneet toisillemme mitään. Miksi?
Kerran kuulin luotettavalta lähteeltä, että Maija oli sanonut minun olevan "outo". Olinko siis tehnyt jotakin? En tiennyt, eikä kukaan kertonut.
Jokin aika sitten olin kävelemässä koulusta kotiin ja olin huomannut Maijan kävelevän takanani, ja lisäsin koko ajan vauhtiani, koska en halunnut joutua kiusallisen hiljaiseen tilanteeseen hänen ohittaessaan minut. Mutta yhtäkkiä hän tuli siihen viereeni, sanoi moi, hymyili, ja jatkoi matkaa kanssani. Juttelimme siinä ties mistä, ja kääntyessäni kotikadulleni hän hymyili niin kuin se Maija, jonka olin aikaisemminkin tuntenut.
Maija on kyllä aina pitänyt minua sellaisena "varakaverina". Jos hänellä ei ollut kaveria (kuudennella luokalla), hän saattoi olla minun kanssani. Ja silloinhan minä olin aina yksin. Ja nyt vaikuttaa siltä että HÄNELLÄ ei enää ole niin paljon kavereita...
En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä... Maija on mukava, mutta jutteleeko hän minulle vain paremman seuran puutteen takia?
Kellään vastaavia kokemuksia? Tiedän et tää on ihan tyhmä ja turha juttu, mutta jos joku laittais asiallista kommenttia niin ois tosi kiva! :)
Ensimmäisenä päivänä yläasteella menin Maijan luo juttelemaan, mutta hän näytti aivan selvästi siltä, ettei seurani kiinnostanut. Sen jälkeen olen Maijaa koulussa moikannut aina kun hän on tullut vastaan, mutta se moikkaaminenkin vain "kuihtui" emmekä enää sanoneet toisillemme mitään. Miksi?
Kerran kuulin luotettavalta lähteeltä, että Maija oli sanonut minun olevan "outo". Olinko siis tehnyt jotakin? En tiennyt, eikä kukaan kertonut.
Jokin aika sitten olin kävelemässä koulusta kotiin ja olin huomannut Maijan kävelevän takanani, ja lisäsin koko ajan vauhtiani, koska en halunnut joutua kiusallisen hiljaiseen tilanteeseen hänen ohittaessaan minut. Mutta yhtäkkiä hän tuli siihen viereeni, sanoi moi, hymyili, ja jatkoi matkaa kanssani. Juttelimme siinä ties mistä, ja kääntyessäni kotikadulleni hän hymyili niin kuin se Maija, jonka olin aikaisemminkin tuntenut.
Maija on kyllä aina pitänyt minua sellaisena "varakaverina". Jos hänellä ei ollut kaveria (kuudennella luokalla), hän saattoi olla minun kanssani. Ja silloinhan minä olin aina yksin. Ja nyt vaikuttaa siltä että HÄNELLÄ ei enää ole niin paljon kavereita...
En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä... Maija on mukava, mutta jutteleeko hän minulle vain paremman seuran puutteen takia?
Kellään vastaavia kokemuksia? Tiedän et tää on ihan tyhmä ja turha juttu, mutta jos joku laittais asiallista kommenttia niin ois tosi kiva! :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
minun mielestäni paras ja varmin ratkaisu olisi kysyä suoraan, minä hän pitää sinua, ja miksi hän ei ole aikaisemmin moikannut ja jutellut jne. en keksinyt itse parempaa ratkaisua, ja luulenpa myös, että tuommoisten kysyminen on vähän kiusallista... mutta se kannattaa.
mutta jos maijasi osoittautuu sellaiseksi, jonka kanssa et tahdo olla tekemisissä sen lähemmin, niin voithan silti moikata ja jutella välillä silloin kun tapaatte vaikka säästä tai muusta. yleensä kun on parempi olla väleissä kuin riidoissa toisten kanssa.
siis en voi sietää tollasia vara kaveri juttuja!! kysy että mites taas on seura ruvennu kiinnostaa tai älä ite enää puhu sille, ei se oo sun kaveruutes arvonen jos tolleen leikkii sulla!!! vähä itsekunnioitusta peliin...
Kiitos paljon teille kahdelle! Kun se "Maija" seuraavan kerran juoksee kotimatkalla mun viereen niin aion kyllä kysyä siltä suoraan... ainakin yritän..!
Hei Illi!!!
Jos sä aiot säälii sitä paskaa nii oot seonnu!!
No hei 'Poppis'! En sääli sitä... seuraavan kerran kun se tulee kohdalle niin kysynkin pari kysymystä.
onko se vielä tullut vastaan..?
vaan sillai koulun käytävällä. En oo pystyny vielä "haastattelemaan" sitä. Harmi... :P
(eksikkäät otsikot mul)
Mä en ees vaivautuis, se vaaa haluu taas alkaaa käyttää sua hyväkseen, ka sil ei oo muit. Usko pois. Ja oo kaveri sun muille kavereilles.