vanharouva shäfer lähti sitten koirien taivaaseen..:-(
surunpäivä
henni
12603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
osaa. :-(
... On paikka johon koira on paras haudata.
Jos hautaat sen sinne, se tulee luoksesi läpi tuonelan sumuisen rajan,
pitkin tuttuja polkuja ja vaikka tusina muita koiria kulkisi kanssasi, ne eivät murisisi sille. Paras paikka mihin koiran voi haudata, on oma sydämesi.
1,5 vuotta sitten hautasin vanhan belgirouvani. Yhä ikävä, vaikka uusi koiruus nuoruuden innolla jaloissa pyöriikin.
Tiedän, mitä koet.
Taas valo viiltää taivaanrantaa
Se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin
Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
Oma rakas herravanhukseni kuoli pari kuukautta sitten ja vieläkin on melkein päivittäin pala kurkussa, kuten nyt, joten tiedän miten pahalta tuntuu.
Mutta usko pois, muutaman päivän päästä olo on jo hieman parempi. Jaksamista.
Otan osaa suruusi,nyt ehkä tuntuu todella pahalta ja ikävä on suunnaton, mutta aikaa myötä se helpottaa.Yritä jaksaa,voimia sinulle!
Suru on sanaton.
Otan osaa suruusi.
Tiedän miltä tuntuu:(
otan osaa suruusi, myös minä jouduin saattelemaan doggi ystäväni taivaan porteille 9.8-04 klo.20.45... tänään haen ystäväni uurnan kotiin...
osanottoni!
rakkaan koirasi muisto kauniina mielessäsi.
Itse koin saman tuskan viime syksynä kun amerikancockeriherramme muutti koirien taivaaseen.
Mutta elämä jatkuu, nyt tuossa jaloissa jo pyörii 9-viikkoinen Emma-tyttö.
kiitos viesteistä, 14 vuoden ystävyys päättyi, mutta sydämessä on muisto aina.
mikään ei voi olla niin raskasta, kuin rakkaistarakkaimman menetys. Elää mukana joka päivä - joka paikassa, koiraenkelinä kultapilvellä!