Okei, entäs tämä...?

Minun mielestä tärkeintä on pysytellä hengissä siihen saakka, kunnes noutaja noukkii.
Itse elämän kiksit tulee siinä sivutuotteena ja nekin vaihtelee kulloisenkin tilanteen mukaan.
Ei niitä saa rahalla ja teeskentelyllä. Kunhan joka aamu yrittää muistuttaa itseään, että illalla ei saa mennä nukkumaan vitutus päällä. Se saattaa osua unen päälle.
Terveydestään vastuussa on jokainen itse; jouduttaako sen rappeutumista vai haluaako vinkua pitemmän kaavan mukaan. Silti kuolema saattaa tulla äkisti (joku väittää että yllättäen) ja varhainkin.

Elämä on tärkeää elämässä.
Onni on ihan ihana asia ja se tulee päälle ihan milloin vaan ja ihan miten vaan.
Joskus ihmisten keskellä mutta hyvin usein se tulee myös ihan yksin.

Lottoan toki ainahan se lisä rahakin olis paikallaan ja on joskus ollutkin. Ei tosin päävoitto mutta ihan kiva määrä tuli kun olin pätkätöissä. Sain monta vuokraa maksettua eli jäi sitten muuhunkin kivaan sitä rahaa silloin.

Terveyden eteen toki pitäisi tehdä paljonkin enemmän mutta jos alkais sitten taas maanantaina. Kun se on sitten helpompaa......vai miten se meni :)

Vastaan että henkinen tasapaino on tärkein elämässä, ja kyllä se nimenomaan on se joka antaa ne onnellisimmat hetket. Ei ehkä anna ne kirkkaimmat tähtihetket, mutta sen tasaisin arkisen onnen. Nautinnon arjesta ja pienistä hetkistä.

Joskus olin vahvasti sitä mieltä että olen onnellinen niin kauan kun saan olla fyysisesti terve. Sitten seurasin etäällä muutaman ihmisen kohtaloa, kuinka terveys romahti, ja kuinka he silti onnistuivat säilyttämään elämänilon.

Mutta jos henkinen hyvinvointi pettää, silloin ihmisellä ei ole mitään.

Puhuit siitä, että ihminen tietää millä saavuttaa tasapainoisen elämän, mutta osaako elää sen mukaan. Tässä kun tavoittelen henkistä tasapainoa, huomaan itekin että vaarana on että se tasapaksu pikku-Onni riittää, eikä uskalla tavoittaa kuuta taivaalta, kun pelkää menettävänsä tasapainon. Eri asia tietty jos joku pudottaa sen pallukan mun syliini :))

Noin ylipäänsä luulen että viallinen ihminen on täydellisempi kuin ihminen jossa ei ole vikoja. Se että tekee virheitä ja vääriä päätöksiä itsensä ja onnensa suhteen, tekee sen että meidän kanssa pystyy seurustelemaan noin ylipäänsä. Jos joku osaa pikkutarkasti pitää huolta itsestään, ja elää kirjan tai jonkun ihmeen käyttöohjeen mukaisesti, epäilen että hänestä nopeasti tulee sellainen joka kyttää ja ohjeistaa muita. Sellainen jolla ei ole minkäänlaista ymmärrystä ja sietokykyä muiden virheistä.

Tärkeää on mielen ja kehon kokonaisvaltainen hyvinvointi, jota kai terveydeksikin kutsutaan. Kun keho voi hyvin, myös mieli on tasapainossa.

Onnellisuus kumpuaa hyvästä olosta. Siloin pystyy löytämään pienistä, arkisista ja yksinkertaisista asioista elämän onnen ja olemaan kiitollinen. Kiitollisuus tuo onnellisuutta.

Pieni tarina aamuun:

“Kalastajavene rantautui pienen meksikolaiskylän laituriin. Amerikkalainen turisti kysyi kalastajalta, miten kauan häneltä oli mennyt saaliin hankkimiseen.
“Ei kovinkaan kauan”, meksikolainen vastasi.
“Miksi sitten et kalastanut kauemmin ja enemmän?” kysyi turisti.

Meksikolainen selitti, että hänen pieni saaliinsa riitti hyvin täyttämään hänen ja perheensä tarpeet.
Vieras ihmetteli: “Mihin sitten käytät jäljelle jäävän ajan?”
“Nukun myöhään, leikin lasteni kanssa ja otan nokoset vaimo kainalossa. Illalla menen kylälle ja tapaan ystäviäni. Näppäilen vähän kitaraa ja nautin elämästä.”

Amerikkalainen keskeytti: “Minulla on akateeminen loppututkinto Harvardista ja voin auttaa sinua. Sinun pitäisi kalastaa pidempään joka päivä. Sitten voit myydä ylimääräiset kalat ja voit ostaa isomman veneen. Se tuo enemmän rahaa, ja voit ostaa monta troolaria. Sen sijaan, että möisit kalat välittäjälle, voit neuvotella suoraan jalostamon kanssa ja ehkä perustaa oman. Sitten voit jättää tämän kylän ja muuttaa Mexico Cityyn, Los Angelesiin tai jopa New Yorkiin.Sieltä käsin voit sitten johtaa yritystäsi.”

“Miten kauan siihen menisi?” kysyi meksikolainen.
“Ehkä noin 20-25 vuotta”, vastasi turisti.
“Ja sitten?”
“Siitä vasta varsinainen hauskuus alkaa”, vastasi turisti.
“Kun kauppa käy, voit myydä osakkeet ja kääriä miljoonia.”
“Miljoonia? Entä sen jälkeen?”

“Sen jälkeen voit jäädä eläkkeelle, asettua pieneen rannikkokylään, nukkua myöhään, leikkiä lasten kanssa, käydä vähän kalassa, ottaa nokoset vaimo kainalossa, viettää illat ystävien kanssa ja näppäillä vaikka vähän kitaraa.”

Hyvää viikonloppua kaikille tasapuolisesti :)

Elämän arvostus ja rakkaus kaiketi vie eteenpäin muutakin kuin omaa itseä.
Se miten siihen kykenee, vaihtelee suuresti mutta tärkeintähän on silti se peruspyrkimys,vajavaisenakin.

Lämmin halaus ovella kun lähden töihin. Kiireetön aamukahvi kaikessa rauhassa. Seuralainen, joka pysyy rinnallani, ei hylkää, vaikka aina ei paista aurinko ja onni kukoista... Lämmin syli odottamassa juuri minua. Kun muut lähtevät, hän jää - yhteen voin luottaa ja se yksi on yksinäisyys...

Minä en lottoa enkä tupakoi, mutta terveyteni eteen teen sen, minkä voin. Ehkä minä sitten tupakoisin, söisin epäterveellisesti ja löhöäisin vain sohvalla jos minulla olisi joku jonka kanssa löhötä siellä sohvalla? Ehkä ottaisin välillä pari lasillista punaviiniäkin sen sohvakaverini kanssa sensijaan että olen nykyisin lähes absolutisti, kun ei oikein yksin eikä ihan missä tahansa seurassakaan maistu? Ehkä innostuisin katselemaan jopa televisiosta, jota en katsele nyt juuri lankaan.

Terveys tietenkin on tärkeää, samoin esim. riittävä toimeentulo. Ne tuskin kuitenkaan yksinään riittävät tekemään onnelliseksi. Onnelliseksi tekeviä asioita voi olla monenlaisia ja kaikki ne tietysti ovat tärkeitä.

Niin, se lottoaminen on kuitenkin helppoa. Terveytensä eteen kaiken tekeminen ei välttämättä olekkaan yhtä vaivatonta. Terveys sinänsä koetaan tärkeäksi, mutta luotetaan terveyden säilymiseen, eikä jakseta/viitsitä tehdä asioita terveyden säilyvyyden hyväksi.

Tuskin tässä iässä on tupakoijaa, joka ajattelisi siinä olevan jotain järkeä (itseni mukaan lukien). Toisaalta, onko ketään, joka ei ymmärtäisi esim. ravinnon vaikutusta terveyteen. Silti on paljon epäterveellisesti syöviä ihmisiä. Nämä asiat eivät ole niin yksinkertaisia, syitä epäjohdonmukaiseen käyttäytymiseen löytyy varmasti lukemattomia.

Voisikohan tuohon parisuhteen hoitoon liittyä sama asia kuin terveyteen. Itsestäänselvyys. Hyvä terveys, miksi vaivautua sitä edistämään. Hyvä kumppani on olemassa, mihin se siitä katoaisi. Kunnes eräänä vähemmän kauniina päivänä havahtuu todellisuuteen, ettei se ollutkaan niin itsestäänselvää ja ikuista.

Kyllähän terveys on tärkeintä. Sitä ei vain huomaa, kun mitään isoa vaivaa vajaa kuusikymppisellä ei vielä ole.

Työpuolella voi huokaista helpotuksesta, kun suuritehoiset lämpöä tuottavat "padat" on taas kerran ladattu ja tarkastettu. Pääsee rauhassa nukkumaan.
Kuvailin nuo pahamaineiset padat siten ettei niitä ehkä heti hakukoneella löydä. Suurelle joukolle se olisi sama kuin kirjoittaisin nimenitähän.

Minun mielestäni tärkeintä on osata kiittää siitä, mitä on. Ilman kiitosta en itse näkisi, mitä kaikkea hyvää olen elämääni saanut. Vierastan sanaa onnellisuus, mutta saatan kokea syvää iloa ja kiitollisuutta päästessäni tekemään minulle tärkeitä asioita.

Mitä tulee terveyteen olisin ikionnellinen, jos saisin nukkua syvää ja lapsenomaista unta- edes joskus. Koko terveyteni tuntuu olevan siitä kiinni, eikä siihen auta järkevät elintavatkaan. Joten jonkun toivoessa lottovoittoa minä toivon ihania yöunia :)

Uskon vakaasti, että saamme mahdollisuuksia kaiken aikaa. Omalla kohdallani on vime vuosina sattunut niin eriskummallisia ikään kuin johdattelevia tilanteita ja vaikka on hetken hirvittänyt on heittäytyminen kääntynyt minun hyväkseni.

Hienoja ajatuksia monella kirjoittajalla.
Itselläni terveys suhteellisen ok, kaikki muutenkin hyvin, mutta kun työttömänä katselee ulos ja mikään ei enää kiinnosta. Järki sanoo, että tulisi olla kiitollinen, mutta kun ei niin ei...ja talvi on tappavan pitkä...