Voiko

jokkaisen pitäs saaha antaa asua kotonaa niin kauan ko tahtoo. nuoret ei ymmärrä sitä mite vaikia vanhan ihmisen on sopeutua ennää uutee paikkaa. koti on hänelle turvapaikka ja rakas, sielt ei tahota lähtee ko pää eellä.

enne ol vaivaistaloja, sitte vanhainkoteja ja nyt ne on vanhusten taloja.
paljo on mänty etteepäin vaivaistalo ajoilta,mie ko oon käynt kaikissa noissa.

onha ihmisii jotka ei pärjää yksin, heille pitäs hommata kottii auttaja ,jos hyö tahtoo kottii kuolla. muute pitäs kannustaa heitä uutee asumuksee ja tietyst omat tavarat helpottaa kottiutumista.

miun ukko jalmari oli minnuu vanhempi ja tietyst järkkeekin sillon hänel oli enenpi. hää ei mittää niin pelänt ko vaivaistalloo juotumista.

hää koko elämänsä petas siihe mallii, ettei meiän täydy vaivaistalloo männä. koko yhteiselo yli 40 vuotta piti säästää ja pihistää vanhuuten varalle.

hää ei uskont että vois tulla sellasii kauniita taloja ko nykyää vanhusten talot on. puhtaat ja siistit huoneet ja hyvin hoietaan,entisee verrattuna.

jalmari ei ennää kuitenkaa ole nauttimas nykyajan mukavuuksista. mie meinaan pyssyy kotona loppuu asti.en lähe täältä enneko viimeselle matkalle.

olen ulkoilma ihminen, ja olen tottunu ain rusnaamaa jottain navetassa. ystäväin sannoo et vaik joutusit peti potilaaks varmaa siinkii viel jotain vuoleskelet.:))

toivon että pääset yhteisymmärryksee lasten
kanssa. jos sie et yksin pärjää,voisko hyö käydä
auttamassa, tai saaha sitä kotiapuukin jos tarvii.

voi ko lapset ymmärtäs vanhan ihmisen ajatus maailmaa, monast hyö vast ymmärtää asian laidan ko itse tullee vanhaks.

terveisin lyyli

ja valintaa tulee eteen iän myötä.

Pars paikkahan meille jokaiselle olisi se oma koti jossa kaikki on tuttua ja josta ei haluaisi luopua. Vaivojen myötä tulee joskus tilanne että sinne kotiin jää vangiksi, seinien sisälle, jos ei yksin pääse liikkumaan.

Entis ajan vaivaistalolla ja nykyisillä palvelukodeilla on valtava ero, mutta niihinkin on usein pitkät jonot ja kaikkein huonokuntoisimmat pääsevät, jos pääsevät, ensiksi.

Oman äitini kohdalla oli valinta palvelutalo, oma huone, omat huonekalut ja ne rakkaat tavarat ympärillä. Kotiutuminen vain ei suju hetkessä.
Kotipalvelua vaivaa rahan puute, kunnat alkavat periä maksun jopa kauppa asioiden toimittamisesta ja monella on muutenkin tiukkaa taloudellisesti.

Pyydä lapsiasi viemään Sinut tutustumaan erilaisiin vaihto-ehtoihin jos kotona asuminen tulee hankalaksi. Voit vertailla ja sitten miettiä. Tärkeintä on että olet itse valintaasi tyytyväinen ja saat tarvitsemaasi apua.

Kaikkea hyvää tuleviin päiviisi,

ja samalla meille jokaiselle huomautus, miksi emme auta vapaaehtoisesti, miksi emme menen sen sairaan vanhuksen luo ja tarjoa auttavaa kättämme niille jotka ovat lähellämme.
Aloitetaan tänään tekemällä edes yksi hyvä työ.

Kerronpa tässä omakohtaisia asian tiimoilta:

Poikani jo vuosia sitten - mieheni kuoltua - toivoi, että möisin osakkeeni ja rakennutettaisiin heidän tontilleen oma pieni talo minua varten.
Se lämmitti mieltäni. Olisin omiani lähellä ja lapsenlapset koulusta tultuaan saisivat seuraa.

Mutta elämäni tässä vaiheessa lähtisinkö rakentamis-ruljanssiin, kesämökkirakentamiset vielä tuoreessa muistissani? Kaupat, kuntosalit, terveyspalvelut nyt vieressä, siellä kauempana...
Kaiken lisäksi, ainakin toistaiseksi, olen sitä mieltä, että sukupolvien on hyvä asua erillään, omine tapoineen. Välit pysyvät parempina ja muutenkin.

Tyttäreni, joka on reipasta sorttia, totesi jossakin asiayhteydessä kerran iloisesti: "Siinä vaiheessa minä järjestän sut palvelutaloon". -
Ja hyvä niin. Uusia taloja syntyy, joskin jonot ovat kuulema pitkät. Joten toivoa sopii, että määrärahoja riittäisi niiden lisärakentamisiin. Saisi oman kodin palveluineen, mikä sen parempaa.

Kävisikö tapauksessasi edes hissilliseen taloon muuttaminen, polvivaivoista mainitsit? Mutta harkitseppa vielä myös muita vaihtoehtoja elämäntilanteeseen. Ikääntymiseltähän kun emme välty.

Hyviä vointeja toivotellen Helena

Tämähän se on monella edessä. Kyllähän kotiinkin saa apua,vaan mistä rahat,millä maksaa sen avunsaamisen. Puhutaan,"ei saa apua". Tokihan apua saa, kenellä vanhuksella on niin taivaalliset rahatulot,että voi sen rahalla maksaa? Meillä on sama kohtalo. Kaupat kaukana,ym.palvelut.