Minusta päälle 30-v iässä lapsia hankkineiden vanhempien lapset ovat aina paljon, paljon tasapainoisempia ja rauhallisempia eli sikäli voi olla niin, että kyosempänä kun lapset hankkii, pääsee helpommalla ja ei vanhene. Nuoret äidit eivät selvästikään niin nauti äitiydestä, ne on paljon stressatumpia ja kireitä.
Lapsenhankintaiästä
Tarha-täti
40332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Up. Tästähän onkin puhuttu!
En oo huomannut.
Ainoa ikään liittyvä juttu on että molemmat down lapset, meillä on syntyneet yli nelikymppisille.
vai rauhallisempia tuolla nyt ei ole mitään tekemistä vanhempien iän kanssa! Yli 30 ku lapsi syntyi ja on kyl sellanen duracell-tyttö, että huhhei! Ehkä meillä vanhemmille vanhemmille elämä on jo näyttänyt että aikansa kutakin, lapset on vaan hetken pieniä, ei enää stressata ja murehdita joka asiaa, usein meen ikäsillä on oman ikäistä vertaistukea, nuori äiti saattaa olla ongelmiensa kanssa ikäluokakansa kaveripiirin ainoita, eikä välttämättä osaa, kehtaa, uskalla hakea apua ja ovat siksi stressaantuneita ja kireitä sekä väsyjä. En siis halua arvostella minkäänikäisiä äitejä, vain mielipide mun.
Kirjoitusvirheet paljastavat tämän(kin) ketjun aloittajaksi 10/30-hullun, jolla ei ole mitään pohjaa väitteilleen (paitsi ero% ikäryhmittäin)
Turha trolli
Itse taas olen huomannut, että mitä vanhempana lapset on tehty-sitä uraoriotuneemmat vanhemmat-> lapsi viedään hyvin nuorena hoitoon ja pitkiksi ajoiksi.
Pitkälle koulutetut, harkitsevat ja ei-impulsiivisesti toimivat naiset saavat lapsensa vanhempina kuin koulunsa kesken jättäneet, lyhytjännitteiset ja ylivilkkaat tyttöset. Vanhempien geeniperimä näkyy heidän lapsissaan.
Olen samaa mieltä. Rajoitta kasvaneet vinopäät tekee lapset nuorena ja rajattomasti tietty kasvattavat ja tekevät vahinkoa.
Naurattaa kun vatipäät täällä kommentoi vaikka eivät ole elämää kokeneet. Kylläpä se on aina niin ollut tasa-arvon aikaan, että jos mies tai nainen on 35v ja hänellä vaikka 10 vuotias vanhin lapsi, niin hän on statukseltaan: eronnut.
Järkikin sanoo että mitä enempi parisuhdetta ja ikää, sen parempi kaikelta kantilta. Älkää lapset kommentoiko, kun ette voi tietää!!
Kommentoin kyllä työkokemukseni perusteella en äitinä.
Ei todellakaan ole totta
Aijjaa. Meillä tuttavapiirissä kaikki alle 30- vuotiaana lapsia tehneet eronneet, mutta kaikki yli 30- vuotiaana tehneet on yhdessä. Downeja en ole nähnyt vuosikausiin missään eli niitä on ilmeisen vähän? Riski downiin on olematon.
Minusta on parempi niin, että 30- vuotiaana hankkii lapsia lyhyeen suhteeseen (5v)kuin vaikka 25:na johonkin teinirakkauteen. Paremmin kantaa aikuisempana, mutta paras on pitkä suhde ja elämänkokemus.
Aina sama missään todistamaton väite. Pitäiskö sun hankkia harrastus eikä provota. Suhteista ei koskaan tiedä. Vanhemmat on ollut yhdessä siitä asti kun äiti oli 17 eli 46vuotta. Minä tapasin mieheni 16vuotiaana ja nyt ollaan oltu 18vuotta. Ei ne teini rakkaudet aina haihdu.
Eikä se lapsenkasvatuskyky ole kiinni iästä. Yhtä hyvin sitä vauvaa voi hoitaa 18 vuotias kuin 48vuotias.
Jos sinä et ole törmännyt down lapsiin ei se sitä tarkoita, ettei heitä olisi. Vähemmän heitä syntyy. Osittain aborttien takia ja osittain koska ihmiset lopettavat lapsen toivomisen aiemmin. Nykyään kun voi valita.
Ei aina, mutta yleensä. Kannattaa siis odottaa - vai mitä?
Ja huomata jääneensä yksin, hedelmällisyytensä menettäneenä.
Niin no parempi vaikka yksin hedelmättömänä kuin yh:ksi kurittomien ja rumien vitttupääpentujensa kanssa jotka istuvat joskus linnassa.
Hedelmällisyys laskee 40 vuotiaana terveellä naisella ja on tässä elämässä muutakin missiota kuin ylikansoittaa Suomi!
Väestömäärä vain kasvaa, kun elinikä pitenee ja roskasakki sikiää. Molempiin päihin tulee vain elätettäviä. Jostakin päästä olisi karsittava; aletaanki vanhuksia lyömään halolls päähän vai ommellaanko teiltä vatipäiltä vitttu umpeen?
Jos sinä lopettiasit sen lisääntymisen niin saataisiin vähemmän vatipäitä :)
Voisit myös aloittaa vähentämisen ihan itsestäsi....
Minkäs ikänen oma äitis oli, kun sut on hommannut?
Hei 10/30!! Eiköhän kaikki tätä palstaa lukevat, niin nuoret kuin vanhat, ole jo ymmärtäneet sinun kantasi. Voisitko jo lopettaa tuon hokemisen lapsen teon vaiheesta. Olisi kiva lukea asiallisia keskusteluja, mutta tuo sinun lässytäminen alkaa ottamaan jo aivoon. Olet tehnyt kantasi selväksi, ole siis jo hiljaa!! Parempi hyväksyä että kaikki eivät ole sinun kanssasi samaa mieltä. Tehköön kukin niin kuin haluaa.
Kukahan täällä jankkaa?
No etkö osaa lukea, se 10/30-tyyppi.
Ei. Täällä jankkaa ne jotka ei kokemattomans tiedä mistään mitään. 10/30 on vain reslisti.
Moi 10/30, onko kiva vastata itselle? :)
Minä ainakin teen lapsia ihan rakkaudesta ja hyvään parisuhteeseen, missä on kaikkii puolet kunnossa eli töitä on! :) anteeksi nyt 10/30, mutta sinä et sitä onnea minulta pois vie,kun lapsia kihlattuni kanssa saadaan. Voin sanoa myös,ettei olla enää teinejä, että iästä ei ole kiinni!
Kyllä sinä kuule ihan itse onnesi tuhoat hätähousu.
Töitä sinulla on itsesi kanssa. Lapset ei sillä sinun epävarmalla työpaikallasi kasva. Oletko vähä yksinkertainen?
Hah! :)
Voi voi mitäs mun elämä sinulle kuuluu ja töissä olen hyvässä työpaikassa,että pystytään molemmat lapset ruokkimaan ja parisuhde menee paremmin,kun hyvin ;)
Taidat vain olla kateellinen,kun joillakin menee erinomaisesti! ;)
Joo mutta kun et sinä voi kahdessa paikassa olla yhtä aikaa - töissä ja lapsen kanssa!
Lapsi tarvitsee vakaan kasvualustan eikä mitään sirkusta.
Vakaa kasvuslusta on ihan muuta kuin tilipussi.
Selvitäppä mitä vakaa jasvualusta tarkoittaa?
Vai oletko niitä esittäjiä joilla kovempi tarve hankkua statusta muille kuin kasvattaa itse lapset?
Tiesitkö sellaisesta,kun äitiysloma. Kyllä olen lapseni kanssa yhtä paljon,kun muutkin vanhemmat. Sanoinko jossain,että työ menee lapsen edelle?
Minulla on ainakin työpaikka mihinkä, sitten palata äitiysloman jälkeen..
Nettikiusaaja isänä. Sitäköhän se lapsi tarvitsee...
Vakituisella työpaikalla ei lapsille hyvää elämää tarjota. Kyllä ne on muut asiat.
Mitkä?
Rakkaus - hyvä parisuhd - eikä - elämänkokemus - ongelmanratkaisutaidot - toimeentulo - aika - oikeat arvot - järki - ym.
Yhteistä aikaa perheenä ne lapset tarvitsee.
Näitähän voivat antaa monenikäiset parit lapsilleen. Toisin kuin eräs täällä väittää.
Se hyvä vanhemmuus monesti tyssää luonteeseen eikä parisuhteen kestoon ym.
Niinhän sitä moni luulee ja toivoo.
http://m.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/200810088393002_lz.shtml
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/huostaanotto-ei-ole-aina-paras-ratkaisu/599588/
-Vain riittävän korkea synnytyskeski-ikä ja seurustelusuhteiden pidentäminen ennen lapsenhankintaa on apu ongelmiin. Ts. lapsenhankinta luvanvaraiseksi ja ikäraja sekä parisuhde (kesto/ laatu) kriteeriseksi.
Entä jos hankkisi lapset yksin. Ei tule parisuhde riitoja eikä eroja ja huoltajuusriitoja.
Kyllähän lapsi tarvitsee isän ja äitin, jos ei luonto karsi jompaa kumpaa. Siksi kannattaa seurustella mahdollisimman pitkään ennen lapsia sen henkilön kanssa, kenelle lapsia tekee. Täälläkin mainittu 10 vuotta on hyvä nyrkkisääntö ja testi suhteelle.
Paljon kuulee: "meillä oli normaali suhde; 25:na tavattiin, 30v:na lapset ja 35v:na ero". Ero olisi vältetty hankkimalla lapset 35:na tai jättämällä hankkimatta lainkaan. Tästä hyötynä se, että ei olisi repaleisia lapsuuksia, kun ei ne kenellekään hyväksi ole.
Repaleisen lapsuudenhan välttää juuri sillä, että hankkii lapset ilman miestä. Ei tule avioeroa. Eikä lapset tarvitse kuin yhden voimakkaan kiintymyssuhteen, ja samaistumiskohteen. Ei myöskään tarvitse ajatella seurustelun kestoa tai suhdetta yleensäkään. Normipalkkainen yksinhuoltaja pystyy myös elättämään lapset yksin, jopa ilman elatusmaksuja. Ei ole kukaan riitelemässä ja valittamassa. Thl:n tutkimuksen mukaan yksinhuoltaja perheissä käytetään alkoholia ja kuritusväkivaltaa vähemmän kuin ydinperheissä.
Voi herranjumala. Sain oman lapseni kun täytin 17.
1. Lapsi on minulle tärkein asia
2. Rakastan äitinä oloa
3. 3-vuotias tyttäreni on terve ja täysin tasapainoinen
4. Olen edelleen saman miehen kanssa.
5. Odotan jälleen lasta
Olenko siis jotenkin "vinopää"? Olenko jotenkin vinksahtanut väärään suuntaan kun 20 vuotiaana minulla on rakastava mies ja terve, nauravainen tytär?
On todella väärin sanottu että nuori ihminen ei nauti äitydestään tai ei pysty tarjoamaan lapselle sitä mitä hän tärvitsee. Äidin rakkaus on luonnollista ja lapsen eteen tekee luonnollisesti kaikkensa.
HÄVETKÄÄ kaikki ketkä iskevät nuoret ihmiset "baila-baila"-kategoriaan ja jotka luulevat että iskemme lapsemme vanhemmille että pääsisimme vähän humputille. Ei ole tapahtunut.
Ja antakaa ihmisten elää elämänsä ja lapsille kasvurauha.
Kuule pentu. Ei sitä vielä voi sanoa, olet niin lapsi, mutta pahalt näyttää.
Minä seurustelin mieheni kanssa 10 vuotta, joista 5 vuotta oltiin naimisissa ennenkuin tulin raskaaksi ja raskauden loppuvaiheella mieheni joutui onnettomuuteen ja menehtyi.Ei kerennyt näkemään poikaa muutakuin ultrissa. Nyt poika on 5-vuotias ja olen aloittanut uuden suhteen.Olen nyt 36v, ja haluan lapselleni sisaruksen.Enkä voi haaskata aikaa 10 vuotta..koska silloin en enään saisi lapsia.Tässä 10/30 lle.
Täyttä höpöä nuo 10/30 jutut on. Me oltiin oltu yhdessä 1,5vuotta kun ensimmäinen syntyi. Olin silloin 20. Nyt siitä on 18vuotta eikä kaduta mies eikä lapset. Lisääkin voi tulla jossain vaiheessa.
Ai te ootte koko maailma?
Kaikki on yksilöitä. Parisuhteetkin kaikki erillaisia. Toiset pysyy yhdessä toiset ei.
Et ole sinäkään koko maailma.