joo siis oon 12.v poika ja en ole koskaan saanut tilaisuutta kokea miltä tuntuisi elää isäni kanssa kun olen siis tavannut isäni vasta syntyneestä ehkä yks vuotiaaks asti ja äitini ei kerro mulle mitään mun isäst enkä oo nähnyt muutakun jonkun 10 vuotta vanhan kuvan ja sekin on multa viety pois ja toivoisin että ees joku vois ottaa tän jutun tosissaan ja laittaa jotain kertomuksii kun itellä niitä ei oo:(oo aika syvästi syrjäytymäs kun luokkalaiset kiusaa asiast vaikee olla ottamast niistä itteeni kun joka päivä jopa opettajat aliarvioi mua ja mun taitoja en millään jaksais enään jatkaa saan ihan hyvii arvosanoi mut kumminkin kun ees opettajat ei mua arvosta eikä kukaan kuuntele tekee mieli vaan huutaa ja kirota!!!! mut en voi kumminkaan koska tekisin kai silloinkin väärin teen kaiken oikeikin tehdyn väärin ja tää kaikki voi kuulostaa aika säälittävält ja sitä onkin mut kiva jos joku lukee tän ja vastaa lisään vielä että äiti ei ees luota muhun kun on kai lukenut mun viestei joka ei oo hirveen kivaa mut ei trolleja kiitos:T
tietoa vailla:((
turha ihminen
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tunnut fiksulta nuorelta mieheltä !
Monet kasvavat ilman isää. Kurjaa se on, mutta niin se vain menee. Kiusataanko sinua tuon isäjutun takia ? Jos, niin se on todella tyhmää ja opettajien olisi puututtava siihen. Jos opettajat eivät tee mitään, niin sitten rehtorille sanaa eteenpäin !
Sun kannattais myös jutella vaikka koulukuraattorin kanssa noista asioista. Opettajien asia ei ole vähätellä oppilasta.
Olet todellakin fiksu ja ajattelevain sekä sympaattinen nuorimies. Harva tuon ikäinen osaa ajatella noin fiksusti ! :)
Juttele oikeasti äitisi kanssa sekä ottakaa yhteyttä koulukuraattoriin. Kyllä nuo asiat siitä järjestyy. Tsemppiä sinulle !