Turun hallinto-oikeudelle 23.02.13
Hallintovalitus koskien perusturvalautakunnan päätöstä 1§ (liite).
Vaadin päätöstä kumottavaksi ja hallinto-oikeutta toteamaan, että sosiaalitoimi olisi voinut myöntää pyytämäni rahan auton hankkimiseen sekä, että tuen myöntäminen olisi ollut hakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa esitetyistä syistä perusteltua. Mikäli olisi saanut auton hankittua en enää olisi ollut toimeentulotukiasiakas ensimmäisen palkanmaksun 18.2.2013 jälkeen. Nyt sen sijaan olen jälleen maaliskuulle joutunut hakemaan toimeentulotukea (hakemus jo jätetty, päätös tullee 1.3.2013).
Toimeentulotukilaissa on nimenomaan säädetty, ja perusteluidenkin mukaan niin on, että tukea myönnetään mm. työllistymistä edellyttäviin toimenpiteisiin. Lisäksi olen itse varautunut, sopimalla äitini kanssa rahan lainaamisesta, maksamaan osan auton hankintahinnasta - minkä seikan sosiaalitoimi on katsonut kielteiseksi, eli perusteeksi hylätä hakemus.
Kun huomioidaan, että työssä jonka olin saanut liikutaan päivittäin ympäri _kuntaa niin päivässä tulee ajattevaksi 10 - 200 kilometriä, kuukausitasolla arvioni mukaan noin 2000 km. joten auton tulee olla riittävän luotettava. Kokemukseni perusteella ja ilman ulkopuolisen antamaa hinta-arviota tiesin ennalta, että katsastetun ja huolletun auton saisin noin 2000 eurolla, liikkeessä sellainen maksaisin 3000 - 5000 euroa.
Olin siis varautunut "itse" maksamaan 1300 euroa ja pyysin sosiaalitoimelta puuttuvaa 700 euroa. Sosiaalitoimi olisi voinut edellyttää kuitin toimittamista auton hankinnasta koska kerroin hakevani tammikuussa rahaa työmatkakuluihin ja joka tapauksessa olisin hakenut tukea myös helmikuulle koska ensimmäinen palkka ja kilometrikorvaukset olisivat tulleet vasta 18.2.2013.
Oikeuden tulee siis todeta, että sosiaalitoimen olisi pitänyt myöntää puuttuva summa auton hankintaan jolloin olisin työllistynyt. Nyt sen sijaan jouduin perumaan työsuhteeni mikä johti henkilökohtaiseen masennukseen ja sitä kautta omatoimisen suoriutumisen alenemiseen.
Liitteenä myös XXX -yhtiöiden ilmoitus sopimuksen purkamisesta kun olin ilmoittanut, että en saa autoa hankittua.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Tuo yllä oleva lähti siis tänään hallinto-oikeuteen, onko kokemuksia vastaavista tapauksista?
Hallintovalitus koskien perusturvalautakunnan päätöstä 1§ (liite).
Vaadin päätöstä kumottavaksi ja hallinto-oikeutta toteamaan, että sosiaalitoimi olisi voinut myöntää pyytämäni rahan auton hankkimiseen sekä, että tuen myöntäminen olisi ollut hakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa esitetyistä syistä perusteltua. Mikäli olisi saanut auton hankittua en enää olisi ollut toimeentulotukiasiakas ensimmäisen palkanmaksun 18.2.2013 jälkeen. Nyt sen sijaan olen jälleen maaliskuulle joutunut hakemaan toimeentulotukea (hakemus jo jätetty, päätös tullee 1.3.2013).
Toimeentulotukilaissa on nimenomaan säädetty, ja perusteluidenkin mukaan niin on, että tukea myönnetään mm. työllistymistä edellyttäviin toimenpiteisiin. Lisäksi olen itse varautunut, sopimalla äitini kanssa rahan lainaamisesta, maksamaan osan auton hankintahinnasta - minkä seikan sosiaalitoimi on katsonut kielteiseksi, eli perusteeksi hylätä hakemus.
Kun huomioidaan, että työssä jonka olin saanut liikutaan päivittäin ympäri _kuntaa niin päivässä tulee ajattevaksi 10 - 200 kilometriä, kuukausitasolla arvioni mukaan noin 2000 km. joten auton tulee olla riittävän luotettava. Kokemukseni perusteella ja ilman ulkopuolisen antamaa hinta-arviota tiesin ennalta, että katsastetun ja huolletun auton saisin noin 2000 eurolla, liikkeessä sellainen maksaisin 3000 - 5000 euroa.
Olin siis varautunut "itse" maksamaan 1300 euroa ja pyysin sosiaalitoimelta puuttuvaa 700 euroa. Sosiaalitoimi olisi voinut edellyttää kuitin toimittamista auton hankinnasta koska kerroin hakevani tammikuussa rahaa työmatkakuluihin ja joka tapauksessa olisin hakenut tukea myös helmikuulle koska ensimmäinen palkka ja kilometrikorvaukset olisivat tulleet vasta 18.2.2013.
Oikeuden tulee siis todeta, että sosiaalitoimen olisi pitänyt myöntää puuttuva summa auton hankintaan jolloin olisin työllistynyt. Nyt sen sijaan jouduin perumaan työsuhteeni mikä johti henkilökohtaiseen masennukseen ja sitä kautta omatoimisen suoriutumisen alenemiseen.
Liitteenä myös XXX -yhtiöiden ilmoitus sopimuksen purkamisesta kun olin ilmoittanut, että en saa autoa hankittua.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Tuo yllä oleva lähti siis tänään hallinto-oikeuteen, onko kokemuksia vastaavista tapauksista?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mielenkiintoista. Tuossa saattaa käydä ihan miten vaan, mutta veikkaan ettei HaO ota juttua edes käsittelyyn, valitettavasti.
Miten työkkäri suhtautui tuohon työsopimuksen purkamiseen?
Miksei ottaisi käsittelyyn? Onhan HaO:lla velvollisuus käsitellä valitus, koska kyseessä kuitenkin on selkeästi hakijan kannalta kielteinen päätös, josta on valitusoikeus.
Työkkäriin en mitään ehtinyt ilmoittaa kun sopimus purettiin ennen kuin työsuhde alkoi.
Ei työkkäriin kannata sitten ilmoittaa mitään, voi tulla ongelmia.
Oliko tosiaan tuossa puretussa työsopimuksessa ehto oman auton käytöstä? Nykyään usein on, vaikka kyllä se työnantajalle kuuluu järjestää kulkeminen työaikana, oma auto on vain yksi vaihtoehto ja joskus ei ihan halvin vaihtoehto työnantajallekkaan.
Tuossa voi tosiaan käydä miten vaan. Toivon mukaan hyvin :)
Eikä tietääkseni mikään TES edellytä, että työnantaja järjestäisi auton jos työntekijällä ei autoa ole ja autoa työssä liikkumiseen tarvitaan. Jos toisin on niin jopa julkinen sektori rikkoo räikeästi lakia.
http://www.toimeentulotuki.net
No mikäli hallinto-oikeus tuon käsittelee, niin päätös on taatusti kielteinen eli samalla linjalla sossun päätöksen kanssa. Katsos, mikäli olisit tuon 700 euroa saanut autoasi varten, niin kukas sen takaa, että sinä olisit ylipäätään koskaan mennyt töihin?
Näin ollen olisit saanut rahaa turhaan auton hankintaan. Eikä sossu yleensä peri mitään avustuksia takaisin, tai jos periikin, niin ei taatusti persaukisilta ikinä mitään saa.
Eli en usko, että mikään muuttuu, tuossa kun on selkeä vedätysmahdollisuus olemassa.
Joka tapauksessa, 1300 eurolla saa kyllä jonkinlaisen auton, "somppusunnyn" tai vastaavan. Sinä olisit voinut ajaa sillä autolla sen aikaa, kunnes olisit tienannut töissä sen puuttuvan 700 euroa, eli muutaman kuukauden, jolloin olisit halutessasi voinut vaihtaa autoa hieman parempaan.
Just,
Tarkalleen ajatus oli ostaa 1500 euron auto, tuo 500 oli varattu muihin kuluihin kuten bensa ja vakuutukset. Eikä hommaan käynyt mikään kauppakassi vaan piti olla paku tai farmari.
Ja miten tuossa mitään vedättää kun kuitenkin vielä tuensaaja kunnes eka palkka reilu kuukausi töiden alkamisen jälkeen?
"Näin ollen olisit saanut rahaa turhaan auton hankintaan. Eikä sossu yleensä peri mitään avustuksia takaisin, tai jos periikin, niin ei taatusti persaukisilta ikinä mitään saa."
Jos niin kävisi, että joku hakisi ja saisi rahaa autoon, sänkyyn, telkkariin, ajokorttiin, vuokraan jne, ja sen sitten käyttäisikin vain shoppailuun tai lomamatkaan niin kyseessä olisi petos ja nykyisin sossut laittavat tuollaiset jutut helposti rikostutkintaan.
Sen sijaan näkisin, että jos sossu voisi kohtuullisen edullisesti helpottaa jonkun asiakkaan työnsaantia, kuten antamalla pienen summan autoon, ja sossu sen sijaan estäisi työn saannin epäämällä tt-tuen, niin ainakin pitkäaikaisen asiakkaan kohdalla sossulle voisi seurata jopa vahingonkorvausvelvollisuus menetetystä tulosta siltä osin kuin se ylittäisi henkilön saaman tt-tuen määrän.
Toisaalta: kukapa tuollaista juttua oikeuteen veisi, parempi kärsiä nahoissaan.
Minä pyysin rahaa auton laturin korjaukseen. Tarvitsin työssäni autoa ja sossu kyllä hyväksyi oman auton matkakulut menoihin (600 €/kk).
Auton korjaukseen (200 €) ei rahoja herunut ja nyt olen... en edes kehtaa sanoa, kauanko olen ollut työttömänä ja ttt:lla.
Velkaneuvoja kritisoi sossun päätöstä, mutta minkäs teet.
Mielestäni sosiaalinen luotto olisi ollut tässä tapauksessa oikea menettelytapa. Sitä ei tosin ole edes "olemassa" monissa kunnissa.
Sosiaalista luottoa ei saa myöntää henkilölle jolla on oikeus toimeentulotukeen.
Jos sossu hyväksyy matkakulut oman auton km-korvauksen mukaan niin silloin tuosta kulusta noin 50% on tarkoitettu huoltoihin.
Ok, en tiennyt tuota suhdetta tt-tukeen, eli hyvä pointti sinänsä. Sitä vaan pähkäilen, että kuinka moni työssäkäyvä henkilö on oikeutettu tt-tukeen palkan ja mahdollisen asumistuen lisäksi?
Sosiaalisesta luotosta Oulussa:
"Sosiaalinen luotto on tarkoitettu pienituloiselle, vähävaraiselle yksityishenkilölle, jolla on riittävä maksukyky lainan hoitamiseen. Sosiaalinen luotto on pankkilainaan verrattavissa oleva luotto takaisinmaksuehtoineen.
Sosiaalista luottoa on mahdollista saada esimerkiksi työn edellyttämän auton tai työvälineiden hankintaan, vuokra-asunnon vakuuteen, asunnon muutostöihin tai oman talouden hallinnan saavuttamiseksi tehtäviin velkajärjestelyihin."
Nuo auto asiat on niin kaksi piippuinen juttu, mutta se tosi asia on että 1300eurolla saa kulkupelin jolla kulkea sen aikaa että saa rahaa sukanvarteen parempaa varten!
tt.tuessa ei kyllä auton kuluja tulisikaan laskea, paitsi matkakulut matalapalkkaisille.
Juurikin sosiaalinenluotto on se millä edetä, koska olisi ollut työpaikka ja säännölliset tulot jolla lyhentää kk eriä.
Mikäli tuo menee läpi menee meidän asioinnit vielä nihkeämmäksi, koska sitten kaikilla autoa haluavilla on ennakkopäätös jolla uhkailla.
Muutenkin asiointi on hankalaa, omista oikeuksistaan pitää olla tarkka mutta överiksi ei saa vetää!
Niin, olisi kaikilla ennakkopäätös jolla voisi uhkailla jos saa työpaikan jossa auto on pakollinen. Voisi kannustaa työnhakuun. Ja voisihan sossu myöntää rahaa takaisinperinnällä = viimeinen tm-tuki tms. ja asumistuki peritään takaisin...
Siinä sitä olisi uhkailua kerrakseen?
En tarkoittanut sitä mitenkään yleismaailmaisesti, mutta aina koriin omenoita mahtuu muutama mätä, joka saattaa ottaa kaiken ilon irti tuosta.
Painotan sitä sosiaalistaluottoa, mikäli sitä ei myönnettäisi näinkin hyvillä perusteilla olisi se ymmärrettävää laittaa asiaa eteenpäin.
Jotenkin omaan maailman kuvaan vaan ei sovi se että sosiaalitoimisto ostaisi auton.
Ystäväni lainasi autoon rahaa, mutta sosiaalitoimi ei laskenut sitä tuloksi, tuollainen on ihan kohtuullinen päätös. Ymmärrän ettei kaikilla ole mahdollista lainata rahaa, mutta jos on hyvä tuleva työntekijä voisi asiasta neuvotella työnantajan kanssa vaikka mahdollisesta palkkaennakosta, perusteet olisi molemmin puolin hyvät?
Tämä nyt on minun oma henk. koht mielipide.
Itsekkin olen tt-tukia hakija, joten ei tässä nyt mistään totaali asenteesta kyse ole :)
Minulla ei ole mahdollista saada sosiaalista luottoa koska tässä kunnassa sellaista ei ole käytössä. En myöskään voi saada pankkilainaa.
Tuon 1300 euroa saisin kasaan raavittua, ja siitä siis noin 800 autoon jolla pitäisi sitten ajella 3-4 kuukautta ainakin, ja varmaan tuollaiset 10000 km. Joten auton kyllä tulisi olla kohtuullisen hyvässä kunnossa.
Työnantaja ei luvannut palkka-ennakkoa kun en vielä ollut kerran töissäkään.
Eikös sosiaalisenluoton pitäisi olla joka kunnassa?
Jos näin on niin kannattaa varmaan alkaa siitä vääntämään :)
Itse ostin autoni 500e:llä ja vielä kahden vuoden jälkeen hyvin palvelee, mutta tosin ei ollut helppoa löytää vei aikaa, jota ymmärrettävästi sinulla ei olisi ollut.
Sosiaalista luottoa myöntävät sellaiset kunnat jotka ovat tehneet päätöksen sosiaalisen luototuksen käyttöön ottamisesta. Eli se on kunnan päätöksestä kiinni, mitään pakkoa kunnalla ei ole ottaa sosiaalista luottoa käyttöön.
Minäkin ostin kyllä auton, maksoi 400 euroa jonka olin perusosista säästänyt. Mutta tuolla pikkuautolla ei hommaa voisi hoitaa, ei mahtuisi tavarat kyytiin. Ja tuuria oli siinäkin, että tuollaisen auton läheltä löysin, ei tarvinnut lähteä kaukaa etsimään.
Hyvin on pelannut toistaiseksi. Katsastun parin kuun päästä :)
"Tuo yllä oleva lähti siis tänään hallinto-oikeuteen, onko kokemuksia vastaavista tapauksista?"
Päädyn siihen, että kokemuksia ei ole?