idioottiko??

en kai viitsi ottaa asiaa puheeksi koska tiedän jo vastauksen. että voimmehan odottaa vielä, mikäs kiire tässä. onhan se vauva iso juttu ja pelkään/odotan sitä itsekin pelonsekaisin tuntein, joten ymmärrän kyllä miestäni. toisaalta olen syönyt pillereitä jo aika kauan ja ne eivät oikein sopineet minulle joten ehkäisy jäisi kun jäisikin aika heikoksi ja miehenikin tiedostaa sen. kortsulinjalle en halua enää pillereiden jälkeen joten ainoa ns. ehkäisy olisi ehkäisypuikko mikä ei todellakaan yksinään ehkäise. että sitä tulemme käyttämään jatkossa mutta kun...tyhmää leikkiä tulella, itse tajuan ainakin riskin tulla raskaaksi ja minullehan se sopisi vallan mainiosti mutta tajuaakohan mieheni?? tottakai raskaus olisi iloinen asia molemmille mutta se että onko se tarkoituksella tuotettu vai "vahingossa";) on eettinen pulma minulle. kyllä me olemme lapsesta puhuneet eikä mies ole kieltänytkään mutta se päähänpinttymä että "pitää olla" ehkäisyä kertoo siitä että mahdollinen vauva olisi ajankohtainen ehkä vasta myöhemmin kuitenkin.mutta katsellaan ja odotellaan, kyllä se luonto varmaan hoitaa tehtävänsä parhaaksi katsomallaan tavalla ja elellään sen mukaan. minun vauvakuumeeni ei onneksi ole pakkomielteistä että kyllä minä tämän asian osaan ihan rauhallisesti ottaa ja odottaa jos niinkseen tulee. mutta silti.......=)kaiken kukkuraksi kaikilla läheisillä ystävillämme ja sukulaisilla on jo melkein se nyytti siellä elämää sulostuttamassa mutta meillä sitten näköjään vasta aletaan totuttelemaan ajatukseen. jännää on se että mieheni itse ehdotti lasta jo KAKSI vuotta sitten mutta minä kieltäidyin. mihinköhän hänen kuumeensa hävisi??

tytteli kirjoitti:

en kai viitsi ottaa asiaa puheeksi koska tiedän jo vastauksen. että voimmehan odottaa vielä, mikäs kiire tässä. onhan se vauva iso juttu ja pelkään/odotan sitä itsekin pelonsekaisin tuntein, joten ymmärrän kyllä miestäni. toisaalta olen syönyt pillereitä jo aika kauan ja ne eivät oikein sopineet minulle joten ehkäisy jäisi kun jäisikin aika heikoksi ja miehenikin tiedostaa sen. kortsulinjalle en halua enää pillereiden jälkeen joten ainoa ns. ehkäisy olisi ehkäisypuikko mikä ei todellakaan yksinään ehkäise. että sitä tulemme käyttämään jatkossa mutta kun...tyhmää leikkiä tulella, itse tajuan ainakin riskin tulla raskaaksi ja minullehan se sopisi vallan mainiosti mutta tajuaakohan mieheni?? tottakai raskaus olisi iloinen asia molemmille mutta se että onko se tarkoituksella tuotettu vai "vahingossa";) on eettinen pulma minulle. kyllä me olemme lapsesta puhuneet eikä mies ole kieltänytkään mutta se päähänpinttymä että "pitää olla" ehkäisyä kertoo siitä että mahdollinen vauva olisi ajankohtainen ehkä vasta myöhemmin kuitenkin.mutta katsellaan ja odotellaan, kyllä se luonto varmaan hoitaa tehtävänsä parhaaksi katsomallaan tavalla ja elellään sen mukaan. minun vauvakuumeeni ei onneksi ole pakkomielteistä että kyllä minä tämän asian osaan ihan rauhallisesti ottaa ja odottaa jos niinkseen tulee. mutta silti.......=)kaiken kukkuraksi kaikilla läheisillä ystävillämme ja sukulaisilla on jo melkein se nyytti siellä elämää sulostuttamassa mutta meillä sitten näköjään vasta aletaan totuttelemaan ajatukseen. jännää on se että mieheni itse ehdotti lasta jo KAKSI vuotta sitten mutta minä kieltäidyin. mihinköhän hänen kuumeensa hävisi??

Lue lisää

Ajattelinpa sanoa sanasen minäkin. Minulla on nyt kaksi lasta josta vanhimmainen sai alkunsa"vahingossa" eli siis minä jätin pillerit pois miehen siitä tietämättä..ja olin varautunut yksinhuoltajuuteenkin niin kova vauvakuume oli.
Toinen lapsi tuli sitten ihan yhteisellä sopimuksella.Tarinan opetus:kyllä se yhdessä yrittämisen ja vauvasta haaveilu tuntui pahemmalta kuin se että valehtelin ukkelilleni silloin muinoin.Ikinä en uskalla siitä kertoa
Kertomuksestasi päätellen teillä on kuitenkin muut asiat suhteessa kunnossa...niin mikset rohkasisi mieltäsi ja kysyisi asiaa..antaisit himpun miettimis aikaa tai sopeutumisaikaa.
Antoisia keskusteluhetkiä sinulle.

Ehkä miehellesi keskenmeno oli niin rankka kokemus henkisesti, että hän ei heti halua uutta raskautta ja riskiä keskenmenosta... Sitten kun asian alkaa sulattamaan, voikin uusi vauva olla tervetullut hänellekin. Tuskin se kovin suuri järkytys olisi hänelle nytkään, kun ei kerran välittänyt ehkäisyttömyydestä.

viestini, koska sen sisältö meni sinulta ilmeisesti ohi. kysymyshän ei ollutkaan kepulikonsteista vaan käytämme ehkäisyä joka yhdynnässä ja molemmat tietävät kyseisen ehkäisymme riskit. Minä olen vaan salaa toivonut vahinkoa koska olisin valmis jo saamaan lapsen mutta mieheni mitä ilmeisemmin voisi vielä odottaa. eli kysymys oli vaan minun salaisista ajatuksistani joita mieheltäni panttaan, ei muusta!! en jättäisi ehkäisyä todellakaan pois ilman mieheni suostumusta...