Tosi sekavaa sisältöä sitten. Kirjoitin tämän jo vähän aikaa sitten koneelleni, mutta päätin muokata nimet pois jne ja laittaa tänne, vähän aikaa näitä palstan keskusteluja seurattuani.
(kirjoitettu yöllä, 16-17.2.2013 välisenä yönä)
On asioita joita kukaan muu ei ymmärrä. En tiedä, kenelle kertoisin niistä.
Sitten on se, kaikkein raastavin asia. Nyt kirjoitan sen ”ääneen”. Pelkään että hän saa tietää. Mutta väliäkö sillä? Tai no, on sillä…
Itken parhaillaan. Pidän hänestä niin hirvittävän paljon. Tunnen niin suuresti. Niin syvästi. Tunne on paljon syvempi kuin ketään miespuolista ”pikkuihastusta” kohtaan. Saan kokoajan päähäni vain liikaa toivoa ja unelmia.
Hän on minua reilusti vanhempi. Väitöskirjansa sai valmiiksi, olisko ollut, 2004? Väitöskirja tehdään lukion korkeamman koulutuksen jälkeen. Ja nyt on 2013. Itse olen 18, keväällä 19.
En tiedä mitään hänen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan, saati siitä onko hän varattu vai vapaa. Se yhdistettynä ikäeroomme… Ei jestas.
Jos annan vihiä tunteistani, en enää voi käydä ryhmäliikuntatunneilla. Pitäisi varmaan vaihtaa salia ihan kokonaan. (niin siis, hän vetää ryhmäliikuntatunteja). Ja näin ollen en näkisi häntä välttämättä enää koskaan.
--
Muutaman kerran ollaan vaihdettu jokunen sana, siihen se jääkin. Haluaisin rohkaistua ja hymyillä hänelle "kunnolla", mutta olen niin ujo... Katseita ja eleitä tosi hankala tulkita. Joskus olen ajatellut, että hän katsoo minua ne muutamat sekunnit "liian pitkään" ja saanut pienen toivonkipinän. Äääh anteeksi sekavuuteni. Pakko vaan kertoa jollekulle!
(kirjoitettu yöllä, 16-17.2.2013 välisenä yönä)
On asioita joita kukaan muu ei ymmärrä. En tiedä, kenelle kertoisin niistä.
Sitten on se, kaikkein raastavin asia. Nyt kirjoitan sen ”ääneen”. Pelkään että hän saa tietää. Mutta väliäkö sillä? Tai no, on sillä…
Itken parhaillaan. Pidän hänestä niin hirvittävän paljon. Tunnen niin suuresti. Niin syvästi. Tunne on paljon syvempi kuin ketään miespuolista ”pikkuihastusta” kohtaan. Saan kokoajan päähäni vain liikaa toivoa ja unelmia.
Hän on minua reilusti vanhempi. Väitöskirjansa sai valmiiksi, olisko ollut, 2004? Väitöskirja tehdään lukion korkeamman koulutuksen jälkeen. Ja nyt on 2013. Itse olen 18, keväällä 19.
En tiedä mitään hänen hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan, saati siitä onko hän varattu vai vapaa. Se yhdistettynä ikäeroomme… Ei jestas.
Jos annan vihiä tunteistani, en enää voi käydä ryhmäliikuntatunneilla. Pitäisi varmaan vaihtaa salia ihan kokonaan. (niin siis, hän vetää ryhmäliikuntatunteja). Ja näin ollen en näkisi häntä välttämättä enää koskaan.
--
Muutaman kerran ollaan vaihdettu jokunen sana, siihen se jääkin. Haluaisin rohkaistua ja hymyillä hänelle "kunnolla", mutta olen niin ujo... Katseita ja eleitä tosi hankala tulkita. Joskus olen ajatellut, että hän katsoo minua ne muutamat sekunnit "liian pitkään" ja saanut pienen toivonkipinän. Äääh anteeksi sekavuuteni. Pakko vaan kertoa jollekulle!
Vastaukset 1
Vanhimmat
no problem!Olin parikymppisenä todella ihastunut naiseen,joka opetti kirjoittamista.Kerroin tunteistani hänelle-oi niin monen unettoman yön mietittyäni.Hän oli juuri niin ihana kuin arvelinkin. Sanoi,että hienoa kun tykkäät,kutsui kotiinsa ja tutustuin hänen perheeseensä.Rakkaus muuttui syväksi ystävyydeksi.