Kairan kuitu.

En minä ainakaan nähnyt sellasita tekstiä että sokeat näkevät ja rammat kävelevät ...jne. Onko lukutaito pudasjärvisillä hukassa? Eikä tarvi niitä mökin mummoja aliarvoida. Mieshenkilöt vain kirjoittelevat noin ja pitävät mummoja pöljinä.

Kyllä tiedostojen siirto vaatii suurta nopeutta. Tulevaisuudessa yhä enemmän, kun siirrytään koko ajan lisääntyvässä määrin pilvipalvelujen käyttöön. Langattomilla tekniikoilla ei pystytä nyt eikä tulevaisuudessa ratkaisemaan mm. isoon vasteaikaan liittyviä ongelmia.

Jännä homma kun minä olen sitä mieltä että olemme siirtymässä maakaapeloinnista ilmaverkkoon? Mihin sinä perustat väitteesi? Miten sinä tiedän mitä tulevaisuuden mobiilitekniikoiden vasteajat ovat? Kerro toki lisää?

Onhan ne sopimusehdot näennäisesti edulliset. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Kun Kairan kuidun tulot eivät riitä kattamaan edes lainakuluja, muista kuluista puhumattakaan, niin mitä silloin tapahtuu? Firma joko menee konkurssiin tai joutuu korottamaan kuukausimaksuja ja / tai keräämään osuuskunnan jäseniltä lisää osuusmaksuja. Tai sitten takaaja eli Pudasjärven kaupunki eli käytännössä kaikki Pudasjärven veronmaksajat joutuvat maksamaan niiden netinkäytöstä jotka ovat kyseiseen verkkoon liittyneet. Onko se oikein? Eikö olisi reilumpaa, että ne, jotka kuituverkkoa tarvitsevat maksaisivat itse riittävän suuren liittymismaksun niinkuin muissa vastaavissa osuuskunnissa, jolloin ulkopuoliset eivät joutuisi maksajiksi?

Vasteajat ovat tulevissa langattomissa verkoissa 10 millisekunnin luokkaa, ei yli 100 ms niinkuin edellä "takuuvarmasti" sanotaan. Asian voi tarkistaa vaikka LTE:n (4G) standardeista.

Kuka on sanonut että tv-lähetykset siirtyy antenniverkosta kaapeliin? Ei ne siirry ainakaan lähitulevaisuudessa.

Standardit tutkittu kirjoitti:

Onhan ne sopimusehdot näennäisesti edulliset. Totuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Kun Kairan kuidun tulot eivät riitä kattamaan edes lainakuluja, muista kuluista puhumattakaan, niin mitä silloin tapahtuu? Firma joko menee konkurssiin tai joutuu korottamaan kuukausimaksuja ja / tai keräämään osuuskunnan jäseniltä lisää osuusmaksuja. Tai sitten takaaja eli Pudasjärven kaupunki eli käytännössä kaikki Pudasjärven veronmaksajat joutuvat maksamaan niiden netinkäytöstä jotka ovat kyseiseen verkkoon liittyneet. Onko se oikein? Eikö olisi reilumpaa, että ne, jotka kuituverkkoa tarvitsevat maksaisivat itse riittävän suuren liittymismaksun niinkuin muissa vastaavissa osuuskunnissa, jolloin ulkopuoliset eivät joutuisi maksajiksi?

Vasteajat ovat tulevissa langattomissa verkoissa 10 millisekunnin luokkaa, ei yli 100 ms niinkuin edellä "takuuvarmasti" sanotaan. Asian voi tarkistaa vaikka LTE:n (4G) standardeista.

Kuka on sanonut että tv-lähetykset siirtyy antenniverkosta kaapeliin? Ei ne siirry ainakaan lähitulevaisuudessa.

Lue lisää

Taivalkosken kunta on lupautunut takaamaan suunnattomat velat (2,4 milj.). Kukahan nekin lopulta maksaa?

Kun maksat 100 €, olet osuuskunnan jäsen. Mitä jäsenmaksuja tulee olemaan jatkossa? Tuntuu hölmöltä että saat satasella tuhannen euron palvelun tuosta vaan..?

Ei sitä kuitua oikeasti saa ilmaiseksi eikä edes 100 eurolla. Liittymismaksu on piilotettu siihen 50e/kk kuukausimaksuun. Siellä, missä asiakkaat maksavat erillisen liittymismaksun liittyessään kuituverkkoon on kuukausimaksu halvempi, eräässä osuuskunnassa esim. 25e/kk. Eli Kairan kuitu perii korotettua kuukausimaksua jatkuvasti ja pitemmän päälle tällainen osamaksulla maksaminen tulee kalliimmaksi kuin se, että asiakas maksaisi liittymismaksun kerralla ja saisi jatkossa käyttää nettiä vaikka puolta halvemmalla hinnalla.

Lisäksi jokainen pudasjärveläinen maksaa veroina noita verkkoon liittyneiden maksuja, vaikka ei itse siihen liittyisikään, koska Pudasjärven kaupunki on myöntänyt suurehkon avustussumman hankkeelle (ja luultavasti joutuu jatkossa avustamaan vielä lisää). Ei sillä kaupungilla ole "omaa rahaa" millä avustaa hanketta, kaikki rahat kerätään asukkailta veroina. Eli liityitpä verkkoon tai et, joka tapauksessa maksat siitä niiden puolsta jotka sen halusivat. Reilumpaa olisi ehkä jos jokainen joka kuidun haluaa maksaisi sen itse eikä maksattaisi sitä muilla veronmaksajilla. Kaikki muutkin avustukset joita kuituhanke saa, esim. valtiolta tai EU:lta, tulevat lopulta veronmaksajien maksettaviksi.

Kiinteistön arvoon kuituverkolla ei ole oikeastaan mitään vaikutusta. Maaseudulla ei kiinteistöjä yleensä myydä eikä osteta vaan ne pysyvät samojen sukujen omistuksessa sukupolvesta toiseen ja siirtyvät aikanaan perintönä seuraavalle sukupolvelle. Tällöin ei ole mitään merkitystä sillä, minkälainen nettiyhteys kiinteistössä on. Loma-asuntoja ammatikseen rakentaville ja myyville esim. Syötteen alueella voisi ehkä olla jonkinlaista mainosarvoa sillä, että voi lisätä myynti-ilmoitukseen että asuntoon tulee kuitukaapeli. Mutta tuskinpa se sitä mökin myyntihintaa nostaa. Verottaja voisi tietenkin tulkita, että kuituverkko nostaa kiinteistön arvoa ja näin määrätä korkeamman kiinteistöveron niille taloille, jotka ovat liittyneet kuituverkkoon, mutta en tiedä, tapahtuuko näin oikeasti.

Ei se kuituverkkokaan ole häiriötön. Verkon "aktiiviset" verkkoelementit tarvitsevat toimiakseen sähköä ja sähkökatkoksen aikana verkko ei toimi sen paremmin kuin muutkaan verkot. Riippuu siitä, miten kuituverkko rakennetaan, kuinka paljon reitin varrella on sähköä tarvitsevia laitteita. En tiedä sitäkään, tuleeko verkkoon esim. akkuvarmennus kaikille aktiivisille laitteille, mutta todennäköisesti ei. Ja jos tuleekin, niin ei ne akut kovin kauan riitä syöttämään virtaa jos sähköt on poikki. Asiakkaan seinälle tuleva laite tarvitsee myös sähköä ja jos sähköt katkeaa se lakkaa toimimasta ja verkko ei toimi.

Ukkonen voi rikkoa myös kuituverkon aktiivisia laitteita aivan kuten muitakin laitteita. Jos kuitukaapeli vioittuu maan alla vaikka roudan, veden (kaapelin vaippa rikkoutuu ja vesi pääsee kaapelin sisään) tai kaivinkoneen takia, voi kestää kauan ennen kuin vika saadaan korjattua ja vikapaikasta riippuen voi suurikin määrä liittymiä lakata toimimasta.

niitänäitä kirjoitti:

Ei sitä kuitua oikeasti saa ilmaiseksi eikä edes 100 eurolla. Liittymismaksu on piilotettu siihen 50e/kk kuukausimaksuun. Siellä, missä asiakkaat maksavat erillisen liittymismaksun liittyessään kuituverkkoon on kuukausimaksu halvempi, eräässä osuuskunnassa esim. 25e/kk. Eli Kairan kuitu perii korotettua kuukausimaksua jatkuvasti ja pitemmän päälle tällainen osamaksulla maksaminen tulee kalliimmaksi kuin se, että asiakas maksaisi liittymismaksun kerralla ja saisi jatkossa käyttää nettiä vaikka puolta halvemmalla hinnalla.

Lisäksi jokainen pudasjärveläinen maksaa veroina noita verkkoon liittyneiden maksuja, vaikka ei itse siihen liittyisikään, koska Pudasjärven kaupunki on myöntänyt suurehkon avustussumman hankkeelle (ja luultavasti joutuu jatkossa avustamaan vielä lisää). Ei sillä kaupungilla ole "omaa rahaa" millä avustaa hanketta, kaikki rahat kerätään asukkailta veroina. Eli liityitpä verkkoon tai et, joka tapauksessa maksat siitä niiden puolsta jotka sen halusivat. Reilumpaa olisi ehkä jos jokainen joka kuidun haluaa maksaisi sen itse eikä maksattaisi sitä muilla veronmaksajilla. Kaikki muutkin avustukset joita kuituhanke saa, esim. valtiolta tai EU:lta, tulevat lopulta veronmaksajien maksettaviksi.

Kiinteistön arvoon kuituverkolla ei ole oikeastaan mitään vaikutusta. Maaseudulla ei kiinteistöjä yleensä myydä eikä osteta vaan ne pysyvät samojen sukujen omistuksessa sukupolvesta toiseen ja siirtyvät aikanaan perintönä seuraavalle sukupolvelle. Tällöin ei ole mitään merkitystä sillä, minkälainen nettiyhteys kiinteistössä on. Loma-asuntoja ammatikseen rakentaville ja myyville esim. Syötteen alueella voisi ehkä olla jonkinlaista mainosarvoa sillä, että voi lisätä myynti-ilmoitukseen että asuntoon tulee kuitukaapeli. Mutta tuskinpa se sitä mökin myyntihintaa nostaa. Verottaja voisi tietenkin tulkita, että kuituverkko nostaa kiinteistön arvoa ja näin määrätä korkeamman kiinteistöveron niille taloille, jotka ovat liittyneet kuituverkkoon, mutta en tiedä, tapahtuuko näin oikeasti.

Ei se kuituverkkokaan ole häiriötön. Verkon "aktiiviset" verkkoelementit tarvitsevat toimiakseen sähköä ja sähkökatkoksen aikana verkko ei toimi sen paremmin kuin muutkaan verkot. Riippuu siitä, miten kuituverkko rakennetaan, kuinka paljon reitin varrella on sähköä tarvitsevia laitteita. En tiedä sitäkään, tuleeko verkkoon esim. akkuvarmennus kaikille aktiivisille laitteille, mutta todennäköisesti ei. Ja jos tuleekin, niin ei ne akut kovin kauan riitä syöttämään virtaa jos sähköt on poikki. Asiakkaan seinälle tuleva laite tarvitsee myös sähköä ja jos sähköt katkeaa se lakkaa toimimasta ja verkko ei toimi.

Ukkonen voi rikkoa myös kuituverkon aktiivisia laitteita aivan kuten muitakin laitteita. Jos kuitukaapeli vioittuu maan alla vaikka roudan, veden (kaapelin vaippa rikkoutuu ja vesi pääsee kaapelin sisään) tai kaivinkoneen takia, voi kestää kauan ennen kuin vika saadaan korjattua ja vikapaikasta riippuen voi suurikin määrä liittymiä lakata toimimasta.

Lue lisää

Näinhän se on. Toivottavasti pysyy pystyssä eikä kaada koko laskua kunnan maksettavaksi. Aika näyttää onko osattu laskukonetta käyttää vai onko koko rahoituspuoli tempaistu ns. hatusta ...

Ja se on semmonen homma että sitä ei tulla meijän perukoilla ottamaan.
Kelatkaaha se kuitu takasi.

Huh huh... On syrjäkylillä muitakin käyttäjiä kuin vanhoja ihmisiä. Eivätkä mokkulat tule ikinä pääsemään niihin nopeuksiin jota kuidut tarjoavat.

taastätäpaskaa kirjoitti:

Huh huh... On syrjäkylillä muitakin käyttäjiä kuin vanhoja ihmisiä. Eivätkä mokkulat tule ikinä pääsemään niihin nopeuksiin jota kuidut tarjoavat.

Tämä on totta. Minäkin asun syrjäkylällä. Ja minäkin olen jonain päivänä vanha, vanhana tulen tarvitsemaan nettiyhteyttä ainakin yhtä paljon kuin nyt, alle 60-kymppisenä. Mokkulayhteys ei tule koskaan saavuttamaan samaa varmuutta ja nopeutta kuin valokuitu. Sitäpaitsi monipuolista kanavatarjontaa ei saada syrjäseudulle muuten kuin kuidun kautta.

Siellä säännöissä sanotaan, että liityttäessä pitää maksaa osuusmaksu 100 euroa ja erikseen liittymismaksu, jonka suuruutta ei kerrota, ja sanotaan, että liittymismaksua ei palauteta.
Liittymäsopimuksen yleisissä sopimusehdoissa sanotaan: "Kun kiinteistö poistuu käytöstä ja liittymäsopimus irtisanotaan,
alkuperäinen liittymämaksu maksetaan takaisin 10 vuoden
kuluttua ilman korkoja ja indeksikorotuksia, sen suuruisena
kuin se on aikanaan maksettu. Palautettavasta liittymämaksusta
vähennetään liittymän purkamisesta aiheutuneet
kustannukset.".
Mitä tuo alkuperäinen liittymämaksu tarkoittanee?
Osuusmaksun (100 euroa) palauttamisesta ei sanota missään mitään.

Meidän huushollissahan se oli tämä edellinen versio ja hermo meni. Milloin oli puu ja milloin kuura ja milloin mikäkin haitolla. Tulipa mokkulat onneksi ja pe
lasti tilanteen, halvalla kaikenlisäksi, kun sehän oli niin julmetun kalliski.

JOPA JOPA SINULLA ONKI TIETOA.........

Onkohan näin että langattomat verkot ovat pelkkä välivaihe ja ainoastaan valokuitu tulevaisuutta vai kenties toisinpäin?
Voihan siinä käydä niin kuin puhelimissakin, että heti kun kännyköitä oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä ja irtisanoivat lankapuhelinliittymät. Kännykkää kun voi käyttää kaikkialla ja se on aina mukana. Lankapuhelin oli kiinteästi kotona ja sitä voi käyttää silloin kun sattui olemaan paikalla.
Sama koskee tiedonsiirtoa. Langaton yhteys toimii kaikkialla siellä missä kännykkäkin ja päätelaite (kannettava tietokone, tabletti, älypuhelin tms.) voi olla aina tarvittaessa mukana ja nettiä voi käyttää siellä missä milloinkin on. Se kuitu toimii siellä kotona ja sitä voi käyttää siellä ollessa mutta ei muualla.

Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.
Sitä valokuitua voi käyttää se, joka siitä tykkää ja kuka tyytyy siihen, että se toimii vain siellä mihin kuitu on vedetty ja kaikki muut paikat ovat "katveessa". Muut voivat käyttää langatonta verkkoa joka toimii lähes kaikkialla. Nopeuksissa voi kyllä olla eroja, mutta mikään palvelu ei vaadi 100 megan yhteyttä. Kaikki hommat saa hoidettua hitaammillakin yhteyksillä.

Etunsa molemmilla kirjoitti:

Onkohan näin että langattomat verkot ovat pelkkä välivaihe ja ainoastaan valokuitu tulevaisuutta vai kenties toisinpäin?
Voihan siinä käydä niin kuin puhelimissakin, että heti kun kännyköitä oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä ja irtisanoivat lankapuhelinliittymät. Kännykkää kun voi käyttää kaikkialla ja se on aina mukana. Lankapuhelin oli kiinteästi kotona ja sitä voi käyttää silloin kun sattui olemaan paikalla.
Sama koskee tiedonsiirtoa. Langaton yhteys toimii kaikkialla siellä missä kännykkäkin ja päätelaite (kannettava tietokone, tabletti, älypuhelin tms.) voi olla aina tarvittaessa mukana ja nettiä voi käyttää siellä missä milloinkin on. Se kuitu toimii siellä kotona ja sitä voi käyttää siellä ollessa mutta ei muualla.

Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia.
Sitä valokuitua voi käyttää se, joka siitä tykkää ja kuka tyytyy siihen, että se toimii vain siellä mihin kuitu on vedetty ja kaikki muut paikat ovat "katveessa". Muut voivat käyttää langatonta verkkoa joka toimii lähes kaikkialla. Nopeuksissa voi kyllä olla eroja, mutta mikään palvelu ei vaadi 100 megan yhteyttä. Kaikki hommat saa hoidettua hitaammillakin yhteyksillä.

Lue lisää

"Suuri osa maailman tietoliikenteestä kulkee jo nyt langattomasti satelliittien ja langattomian maanpäällisten verkkojen kautta ja tekniikka kehittyy koko ajan kovaa vauhtia."

Tuo ei kyllä pidä todellakaan paikkaansa. Satelliittiyhteyksistä ollaan jo suurimmalta osin luovuttu. Mannertenvälinenkin tietoliikenne kulkee nykyään valokuitua pitkin (esimerkiksi USA-Eurooppa).

Suomessakin, matkapuhelut ja mobiilidatayhteydet ovat langattomia vain lähimpään tukiasemaan asti. Sieltä bitit jatkavat matkaansa kupari- tai kuitukaapelia pitkin.

Männistön muori ei näy ymmärtävän mikä on Kansaneläke !

Kannoston Kaarlo kirjoitti:

Männistön muori ei näy ymmärtävän mikä on Kansaneläke !

männistönmuorille: aattelitko että kun peräkorpisella netista tillaa 300 rammaa jauhelihhaa ja muutaman maitolitran niin johan tuuaan kotiovelle sammaan hintaan? pölijä mikä pölijä. kyllä ne on sapuskat peräkorpiselle eläkeläisen terveyskeskusreissulla ostettava, samalla kun käy apteekissa, ei ne bititkää joka ukon kauppareissuja ilimaseksi hoija. ja kossu on kuitennii ite kylältä haittava. sillä samalla apteekkireissulla.

urpo-kaarina kirjoitti:

männistönmuorille: aattelitko että kun peräkorpisella netista tillaa 300 rammaa jauhelihhaa ja muutaman maitolitran niin johan tuuaan kotiovelle sammaan hintaan? pölijä mikä pölijä. kyllä ne on sapuskat peräkorpiselle eläkeläisen terveyskeskusreissulla ostettava, samalla kun käy apteekissa, ei ne bititkää joka ukon kauppareissuja ilimaseksi hoija. ja kossu on kuitennii ite kylältä haittava. sillä samalla apteekkireissulla.

Lue lisää

Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?

Katoppa kaarinaa kirjoitti:

Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?

Lue lisää

Pittääkö yrittää meikäläinen kammeta tähän valokuitujuttuunkin, itse en ole mukana siinä, enkä markkinoimassakaan.

Katoppa kaarinaa kirjoitti:

Sinäkö luulet että valokuitua myöten saat jauhelihan ja kossupullosi suoraan pöytäänsi ?

Että terveyskeskusreissut on taaksejäänyttä elämää kun sinulla on valokaapeli jota pitkin Tippa-Iita saapuu kolottavaa lonkkaasi hoitelemaan ?

Vaikuttaa aivan kuin sinua on pahankerran kusetettu tuossa vallokaapeliasiassa , liekö Tykkyläisellä sormet pelissä siinäkin asiassa ?

Lue lisää

Kuituasiaa ajavat antavat suunnilleen ymmärtää, että nyt se maailma pelastuu kunhan vain saadaan valokuitu joka mökkiin. Kunnon mainostajien tapaan kehutaan oman tuotteen hyviä puolia maasta taivaaseen ja mollataan kilpailijoiden tuotteet ja esitellään niistä vain huonot puolet ja nekin liioiteltuna. Näinhän ne mainosmiehet toimii.

Ei se kuituverkko ratkaise kaikkia ongelmia. Ei se lääkäri tule sen lasikuidun kautta kotiin sen kummemmin kuin nytkään. Jo nykyisellä tekniikalla ja nykyisillä verkoilla olisi mahdollista toteuttaa vaikka terveyspalveluja netin kautta, mutta eipä niitä juuri ole näkynyt. Taitaa olla enemmän hoitohenkilökunnan resursseista kuin netin nopeudesta kiinni.

Etätyötä on jo vuosia tehty ja nettipalavereita pidetty ympäri maailmaa nykyisten tietoliikenneverkkojen kautta ja hyvin on toiminut. Muutaman megan nopeus riittää aivan hyvin, ei siihen tarvita välttämättä 100 megan kuituyhteyttä. Kokemusta on, hyvin toimii.

Näköpuhelutkin toimivat netin kautta ilmaisesti aivan normaaleilla muutaman megan nopeuksilla, eivät nekään vaadi 100 megan kuituyhteyttä. Kokemusta on, kyllä toimivat ympäri maailman.

Jotta sadan megan yhteydestä olisi jotakin hyötyä, pitää koko yhteyden toimia päästä päähän sadan megan nopeudella. Jos välillä on jokin hitaampi tai ruuhkan takia hitaammin toimiva verkon osa, koko yhteys toimii sen hitaimman osan mukaan. Se on vähän niinkuin vesiputki, josta saa vettä niin paljon kuin putkiston ohuimman osan kautta tulee. Ei auta mitään, jos putken loppuosa on isoa putkea jos kauempana on tukos tai ohuempi putki. Nettikauppa on ruuhka-aikana, esim. joulun alla, aivan yhtä hidas ja ruuhkainen riippumatta siitä, kuinka nopea yhteys asiakkaalla on kotona tai kotikylällä. Se ruuhka kun on siellä yhteyden toisessa päässä.

Kai sitä kuitua luulevat tarvitsevansa television katsomiseen tietokoneella ne jotka eivät syystä tai toisesta laita televisiota. Siihenkin kyllä riittää hitaampikin nopeus ja toisaalta tietokoneeseen voi liittää peukalon kokoisen pari kymppiä maksavan tv-mokkulan jolloin nettiä ei tarvita ollenkaan ja ohjelmat näkyvät normaalin tv-lähetysverkon kautta.

Valokuituliittymällä ?

Onko laboratorioissa jo löydetty langattomien verkkojen maksiminopeus? Mikä se mahtaa olla?
Langattomat verkot kehittyvät koko ajan, eikä kehitys pysähdy 4G-verkkoihin. Olen itse ollut vuosikymmeniä suunnittelemassa lahgattomien verkkojen tukiasemia ja tiedän, että kehitys menee kokon ajan eteenpäin. Kun yhden sukupolven (3G, 4G jne) laitteet ovat myynnissä on uusien ja nopeampien järjestelmien ja laitteiden suunnittelu jo pitkällä.
Ei niitä tukiasemia tarvita maastoon kapasiteetin lisäämiseksi sen tiheämpään kuin nytkään. Tukiaseman kapasiteettia voi kasvattaa tarpeen mukaan lisäämällä olemassa oleviin tukiasemiin lisäyksiköitä. Ja vanhan tukiaseman voi korvata tarvittaessa uudemmalla ja tehokkaammalla. Käyttämällä matalampia taajuuksia, esim. 900 MHz, tarvitaan tukiasemia harvemmassa kuin korkeammilla taajuuksilla, esim. 2100 MHz.

Kyllä minä veikkaan, että langattomat verkot nimenomaan edustavat tulevaisuutta, koska ihmiset haluavat verkkojen toimivan muuallakin kuin kotona kuidun päässä. Langaton verkko toimii missä vaan, niin kotona kuin matkoillakin, niin autossa kuin metsässäkin. Tilanne on sama kuin puhelimissa. Ihmiset käyttävät kännyköitä lankapuhelimen sijaan koska kännykällä ja kännykkään voi soittaa missä ja mistä tahansa. Lankapuhelinta pystyi käyttämään vain silloin kun oli puhelimen äärellä.

Operaattoreiden kannalta langattomat data- ja puhelinverkot ovat helpompia ja halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin kaapeli- ja kuituverkot. Tämän takia esim. Sonera on purkanut jo vuosia sitten ainakin syrjäkyliltä pois kaikki kiinteät puhelinverkot.

Langattomissa verkoissa on myös useita operaattoreita ja kilpailua, joka pitää hinnat kurissa. Kuituverkko-operaattorilla on alueellaan monopoli ja se voi yksin määrätä hinnat.

Se, joka haluaa kuituverkon, laittakoon sellaisen ja se, joka käyttää mieluummin langatonta verkkoa, käyttäköön sitä. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Verkkosuunnittelija kirjoitti:

Onko laboratorioissa jo löydetty langattomien verkkojen maksiminopeus? Mikä se mahtaa olla?
Langattomat verkot kehittyvät koko ajan, eikä kehitys pysähdy 4G-verkkoihin. Olen itse ollut vuosikymmeniä suunnittelemassa lahgattomien verkkojen tukiasemia ja tiedän, että kehitys menee kokon ajan eteenpäin. Kun yhden sukupolven (3G, 4G jne) laitteet ovat myynnissä on uusien ja nopeampien järjestelmien ja laitteiden suunnittelu jo pitkällä.
Ei niitä tukiasemia tarvita maastoon kapasiteetin lisäämiseksi sen tiheämpään kuin nytkään. Tukiaseman kapasiteettia voi kasvattaa tarpeen mukaan lisäämällä olemassa oleviin tukiasemiin lisäyksiköitä. Ja vanhan tukiaseman voi korvata tarvittaessa uudemmalla ja tehokkaammalla. Käyttämällä matalampia taajuuksia, esim. 900 MHz, tarvitaan tukiasemia harvemmassa kuin korkeammilla taajuuksilla, esim. 2100 MHz.

Kyllä minä veikkaan, että langattomat verkot nimenomaan edustavat tulevaisuutta, koska ihmiset haluavat verkkojen toimivan muuallakin kuin kotona kuidun päässä. Langaton verkko toimii missä vaan, niin kotona kuin matkoillakin, niin autossa kuin metsässäkin. Tilanne on sama kuin puhelimissa. Ihmiset käyttävät kännyköitä lankapuhelimen sijaan koska kännykällä ja kännykkään voi soittaa missä ja mistä tahansa. Lankapuhelinta pystyi käyttämään vain silloin kun oli puhelimen äärellä.

Operaattoreiden kannalta langattomat data- ja puhelinverkot ovat helpompia ja halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin kaapeli- ja kuituverkot. Tämän takia esim. Sonera on purkanut jo vuosia sitten ainakin syrjäkyliltä pois kaikki kiinteät puhelinverkot.

Langattomissa verkoissa on myös useita operaattoreita ja kilpailua, joka pitää hinnat kurissa. Kuituverkko-operaattorilla on alueellaan monopoli ja se voi yksin määrätä hinnat.

Se, joka haluaa kuituverkon, laittakoon sellaisen ja se, joka käyttää mieluummin langatonta verkkoa, käyttäköön sitä. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Lue lisää

Jos vähääkään ymmärrät taajuuksista niin tiedät, että mitä matalampi taajuus, sitä huonommin bitti liikkuu. Kaupunkien korkeataajuinen 4g on siis nopeampi.

Kairassa ei ole järkevää rakentaa joka kilometrille omaa tukaria kuten kaupungissa. Kuitu kertavedolla kestää ainakin sen 50v.

Mokkulat maksavat n. 300e ja uusintaväli 3v eli tonni per 10v ja 50v 5 000 euroa eli kalliimpi kuin kuitu.

hauh kirjoitti:

Jos vähääkään ymmärrät taajuuksista niin tiedät, että mitä matalampi taajuus, sitä huonommin bitti liikkuu. Kaupunkien korkeataajuinen 4g on siis nopeampi.

Kairassa ei ole järkevää rakentaa joka kilometrille omaa tukaria kuten kaupungissa. Kuitu kertavedolla kestää ainakin sen 50v.

Mokkulat maksavat n. 300e ja uusintaväli 3v eli tonni per 10v ja 50v 5 000 euroa eli kalliimpi kuin kuitu.

Lue lisää

Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

KALLISTA KUITUA kirjoitti:

Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

Lue lisää

Erotus 10v 4200e mokkulalla ja kuidulla

KALLISTA KUITUA kirjoitti:

Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

Lue lisää

Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.

tietoliikenneinssi kirjoitti:

Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.

Lue lisää

vaikka ois k18-tarkkuutta töllöjutut,ei kukkaa tavallinen iikka kostu siitä mittää ja ne töllöt maksaa niin hunajaa,että junteilla oo niihin varraa tai tarvetta.On kaukaa haettu,että töllötekniikalla yritetää perustella lankanettitekniikkaa.Kivikausi ja hippihipsteriteknologianylistäminen yhistettynä saa aikaan kaltaistasi höttöhymistelyä.

KALLISTA KUITUA kirjoitti:

Kairankuidun kuukausimaksu 50e, vuosi 600 e, 10vuotta 6000e, 50vuotta 30000e.
Nettiliittymä kuukaudessa noin 15e, vuosi 180e, 10vuotta 1800e, 50vuotta 9000e,
Erotusta tulee vuodessa 420e, 10v 420e, 50v 21000e.
Nettiliittymäsopimukseen saa yleensä mokkulan kaupan kylkiäisenä ja etkä ole paikasta riippuvainen niin kuin kuidun kans jota ei matkaan seinästä revitäkkään.
Eri asia jos olis rakennettu 20v sitten,tänä päivänä alkaa olla pian vanhentunutta tekniikkaa

Lue lisää

3G-mokkulan ehkä joskus saakin, mutta 4G-mokkuloista peritään rahaa, eli 5 euroa kuussa.

tietoliikenneinssi kirjoitti:

Mokkulahinnat tulevat jatkossa hinnoiteltavaksi datamäärien mukaan, eli peruskäyttöä voi harrastaa ehkä päivän tai kaksi, sitten on kaivettava kuvetta. Lisäksi EU vaatii yhtenäistä datahintaa läpi EU:n (kuten kävi sähkömarkkinoillakin) eli mokkulahinta siitäkin tuplautuu.

Lisäksi mokkula on H-I-D-A-S. Ehkä mokkulamiehet hyödyntävät pitkospuita kulkiessaan kun muut käyttävät valtateitä. En vertaisi muutaman megan mokkulayhteyttä 100:n megan (joiltakin saa jo nyt 1000 megan) supernopeaan yhteyteen.

Semmoista tarvitsee esim uudet tarkat tv-lähetykset (mokkulamiehet katsovat varmaan vielä vanhaa mustavalko-Asaa?)

Tällä hetkellä olohuoneiden seinille haalitaan yhä enemmän 4K-lähetystarkkuuteen pystyviä televisioita. Japanissa ollaan kuitenkin askelen edellä, sillä maassa suunnitellaan jo 8K-lähetyksiä.

8K- eli Super Hi-Vision -tekniikka on ollut kehitteillä jo vuosia, eikä sen tulevaisuudesta olla edelleenkään varmoja. Japanin yleisradioyhtiö NHK näyttää uskovan formaattiin, ja yhtiö esittelikin Las Vegasin NAB Show -mediamessuilla demopätkää, kertoo Mashable.

Blogin mukaan kuvanlaatu on ”ilmiömäinen” ja äärimmäisen toden tuntuinen.

NHK esittelee 8K-kuvan teknisiä yksityiskohtia sivuillaan. Super Hi-Vision-näytössä on on 33 miljoonaa pikseliä. Kun 4K:n resoluutio on nelinkertainen verrattuna nykyiseen 1080p hd -laatuun, tulevan 8K-formaatin tarkkuus on jopa 16-kertainen hd-laatuun verrattuna.

NHK aikoo lähettää formaatissa Tokion vuoden 2020 olympialaiset.

Lue lisää

Senkus katselevat japanissa 4k-lähetystarkuuteen pystyviä telkkareita ja suunnitelevat 8K-lähetyksiä ei ihmekkään jos silmät heillä niin vinossa.
Tokion olympialaisinkiin on reilut 6v, tiedä ollaanko enää silloin hengissäkään!

lisäys kirjoitti:

Erotus 10v 4200e mokkulalla ja kuidulla

Se on sama mitä se maksaa,kunhan pelaa , niin pitää olla sitä pätäkkää.
En kekkuloi mokkulalla, kuitu korvaamaton ainakin mulle. Kuitua en vaihda ,kalsarit "kerran "kuukaudessa ehkä.

Pudasjärven kaupunki on myöntänyt Kairan kuidun lainoille 7,3 miljoonan euron omavelkaisen takauksen. Kaupunki perii takauksesta takausprovisiota 3,8% vuodessa. Rahana Kairan kuidun Pudasjärven kaupungille maksama takausprovisio tekee 277 400 euroa vuodessa (1. vuosi). Mahdollisesti takausprovision euromääräinen summa pienenee sitä mukaa kuin lainan määrä pienee, jos lainaa lyhennetään vuosittain, mutta en tiedä, millainen sopimus kaupungilla ja Kairan kuidulla on. Yhteensä Kairan kuitu maksaa takausprovisiota 20 vuoden aikana n. 2,8 miljoonaa euroa, jos provision määrä pienenee vastaamaan jäljellä olevan lainan määrää kun lainaa maksetaan takaisin. Jos näin ei ole ja jos koko lainamäärä on tarloitus maksaa takaisin vasta 20 vuoden kuluttua, summa on suurempi.

Kairan kuitu ottaa pankista lainaa 7,3 miljoonaa euroa ja maksaa siitä korkoa esim. 4%, josta tulee korkokuluja n. 292 000 euroa vuodessa. Yhteensä Kairan kuitu maksaisi 4% korolla 20 vuoden aikana korkoa n. 2,9 miljoonaa euroa (jos lainaa lyhennetään joka vuosi, jos ei, niin paljon enemmän).

Kairan kuidun pitää maksaa ottamansa 7,3 miljoonan euron laina takaisin 20 vuodessa. Jos lainaa lyhennetään joka vuosi saman verran, tulee lyhennykseksi 365 000 euroa/vuosi.

Näin laskettuna tulee Kairan kuidulle 20 vuoden aikana lainanhoitokuluja (provisio korko takaisinmaksu) yhteensä n. 13 miljoonaa euroa.

Tasaerälainana, jos lainaa lyhennetään joka kuukausi, tulisi lainan korosta ja lyhennyksestä maksettavaa n. 44 200€/kk, n. 530 400€/vuosi ja yhteensä n. 10,6 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi tulee takausprovisio, yhteensä vähintään n. 2,8 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana, eli keskimäärin 140 000€/v, ensimmäisenä vuotena n. 277 400€. Kokonaiskulut olisivat ensimmäisenä vuotena n. 808 000€ ja keskimäärin koko 20 vuoden ajan n. 671 000€/vuosi.

Jos Kairan kuidulla on asiakkaita minimimäärä, jolla koko hanke on luvattu toteuttaa, eli yhteensä 600 kpl, tulee noista maksettavaa kutakin asiakasta kohti ensimmäisenä vuotena 1347€/vuosi ja keskimäärin 20 vuoden ajan 1118 euroa vuodessa. Jos kuukausimaksu on 50€/kk/asiakas, maksaa kukin asiakas 600€/vuosi ja 600 asiakasta yhteensä 360 000 €/vuosi. Lainasta korkoineen ja provisioineen tulisi näin laskettuna tappiota
671 000€ - 360 000€ = 311 000€/vuosi.

Lainakulut 20 vuoden aikana olivat yllä olevan laskelman mukaan yhteensä n. 13 miljoonaa euroa. Jos asiakkaita olisi koko 20 vuoden ajan sama määrä eli 600 kpl ja jokainen maksaisi 50€/kk, tulisi kuukausimaksuista yhteensä tuloja 20 vuoden aikana 7 200 000 euroa. Tappio olisi näin laskettuna jo pelkkien lainakulujen osalta 20 vuodessa yhteensä 5 800 000 euroa. Asiakkaita pitäisi olla 20 vuoden ajan vähintään n. 1100 kpl, jotta kuukausimaksuilla saisi maksettua lainat korkoineen ja takausprovisioineen.

Yllä olevat laskelmat on tehty pankin lainalaskurilla ja niissä on edellytetty, että lainaa lyhennetään kuukausittain 20 vuoden ajan.

Pudasjärven kaupunki on myöntänyt Kairan kuidun lainoille omavelkaisen takauksen. Takuu-säätiö sanoo omavelkaisesta takauksesta näin:
"Omavelkainen takaus on ankarin takauksen muoto, sillä takaaja vastaa velasta samoin kuin päävelallinen (eli kuten omasta velastaan). Velkoja voi periä velan takaajalta heti sen eräännyttyä."
Eli jos ja kun Kairan kuidulla ei ole rahaa millä lyhentää lainoja, voi velkoja periä velan takaajalta eli kaupungilta heti eräpäivänä.

Lainakulujen lisäksi yhtiön on maksettava mm. toimitusjohtajan ja työntekijöiden palkat, verkon ylläpidosta, korjauksista, asennuksista yms. aiheutuvat kulut, sähkölaskut, toimitilojen vuokrat, jne. Joten toiminta olisi noilla tilaajamäärillä raskaasti tappiollista.

Jos jollakin on parempia laskelmia ja parempaa tietoa suunnitellun valokuituverkon osalta niin pistäkää tiedot kaikkien nähtäville.

Kyllä se tuki on noissa laskelmissa otettu runkoverkon osalta huomioon. Kyläverkon mahdollisesta tuesta ei liene vielä olemassa päätöksiä, enkä tiedä onko tukea haettukaan. Tuki menee verkon rakentamiseen, samoin lainat. Lainat pitäisi maksaa verkon rakentamisen jälkeen niillä tuloilla mitä yhtiö saa asiakkailta.

Pudasjärven kaupunginhallituksen pöytäkirja 19.6.2012, pykälä 227:

"Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen 7.5.2012 tekemän päätöksen mukaan kunnan kokonaisuudessaan kattavan hankealueen kokonaiskustannusarvio on 10 000 000 (10 miljoonaa) euroa (ALV 0%) runkoverkon osalta, josta julkinen tuki on yhteensä 6 600 000 euroa ja sen omarahoitusosuus 3 400 000 euroa.

Kunnan osuus julkisen tuen hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 800 000 euroa (8%)."

"Verkkokokonaisuuteen kuuluu runkoverkon lisäksi liittymät runkoverkosta kiinteistöihin jota kutsutaan kyläverkoksi. Kyläverkon kustannusarvio on
5 000 000 euroa. Tästä osuudesta vastaa Kairan kuitu Verkko-osuuskunta."

- Tuon yllä olevan pöytäkirjan mukaan koko verkon (runkoverkko kyläverkko) kustannusarvio on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Julkinen tuki on runkoverkolle 6,6 miljoonaa euroa ja Kairan kuidun maksettavaksi jää loput eli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa (15M€ - 6,6M€ = 8,4M€). Kaupungin omavelkainen takaus on myönnetty 7,3 miljoonan euron lainoille. Lisäksi Kairan kuitu tarvitsee verkon rakentamiseen jostakin 1,1 miljoonaa euroa (8,4 M€ - 7,3M€ = 1,1M€).

Sama pöytäkirja:

"1) Tuetun hankealueen rahoituksen takauspyyntö
Osuuskunta pyytää Pudasjärven kaupungilta omavelkaista 6 500 000 euron takausta. Vastavakuudeksi osuuskunta tarjoaa täysimääräisen (6 500 000 €) kiinnityksen investoitavaan tietoliikenneverkkoon. Laina-aika enintään kaksikymmentä (20) vuotta."

"2) Markkinaehtoisten alueitten rahoituksen takauspyyntö
(Taipaleenharju, Hetekylä, Kipinä, Aittojärvi, Livo, Syöte, Puhos, Kurenala)

Osuuskunta pyytää Pudasjärven kaupungilta omavelkaista 800 000 euron takausta.
Vastavakuudeksi osuuskunta tarjoaa täysimääräisen (800 000 €) kiinnityksen investoitavaan tietoliikenneverkkoon. Laina-aika enintään kaksikymmentä (20) vuotta." jne.

Samaa lainojen takausasiaa on käsitelty muissakin Pudasjärven kaupungin päättävien elinten kokouksissa ja omavelkainen takaus 7,3 miljoonan euron lainoille on päätetty myöntää.

Pudasjärven kaupunginhallituksen ja valtuuston pöytäkirjat löytyvät netistä. Sieltä niitä voi käydä lueskelemassa.

Nuo on laskettu sen mukaan mitä tietoja virallisista asiakirjoista löytyy.

Julkinen tuki on prosenttimääräistä ja jos kustannukset jäisivät pienemmiksi kuin alunperin on arvioitu, jäisi muös tuen määrä pienemmäksi.

Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla:

"8 §

Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Tässä laissa tarkoitetun valtion tuen myöntämisen edellytyksenä on se, että tuen saaja maksaa hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia ja kunta 33 prosenttia. Valtion tukea myönnetään enintään 33 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kunnan maksuosuus on kahdeksan prosenttia niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista."

"13 § (2.11.2012/594)

Tuen maksamisen erityiset edellytykset

Tuen hakijan hakemuksesta hänelle myönnetystä valtion tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Tuen jäännöserän maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja että tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen kaikista tukikelpoisista kustannuksista."

"3 §

Tukikelpoinen alue

Tukikelpoisella alueella tarkoitetaan tässä laissa maantieteellistä aluetta, joka on väestötiheydeltään sellainen, että enintään 5,4 prosenttia Suomen väestöstä asuu yhtä harvaan tai harvemmin asutulla alueella.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella julkaistaan kartta tukikelpoisista alueista."

- Kaikki alueet eivät ole Pudasjärvellä tukikelpoisia alueita, joille voisi saada runkoverkon rakentamiseen tässä mainittua tukea, vaan ne pitää rakentaa kokonaan Kairan kuidun omalla rahoituksella. Tällaisia ns. markkinaehtoisia alueita, joille tukea ei saa, ovat mm. Taipaleenharju, Hetekylä, Kipinä, Aittojärvi, Livo, Syöte, Puhos ja Kurenala. Alueet näkyvät Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella julkaistusta kartasta, joka löytyy netistä.

- Olen ollut mukana lukuisissa suurissa tietoliikennealan projekteissa ja usein käy niin, että todelliset lopulliset kustannukset ovat (niinkuin yleensä kaikissa muissakin projekteissa) paljon suuremmat kuin alunperin, projektia suunniteltaessa, on arvioitu. Toisaalta aluksi ei kannata esittääkään liian suurta kustannusarviota, että rahoittajat myöntäisivät hankkeelle rahoituksen. Sitten kun rahoitus on myönnetty ja hanke aloitettu, ei sitä oikein kannata lopettaa keskenkään vaikka kustannukset nousisivatkin alkuperäisestä ja vaikka aikataulut venyisivätkin siitä mitä oli suunniteltu. Jos hankkeen lopettaisi kesken, menisivät kaikki siihen asti käytetyt rahat hukkaan eikä lopputuloksena syntyisi mitään vastinetta käytetyille rahoille. Harvemmin siinä niin käy, että lopulliset kustannukset olisivat pienemmät kuin alkuun oli arvioitu.

Voi siinä Pudasjärven laajakaistahankkeessakin käydä niin, että alkuperäinen kustannusarvio ei pidä paikkaansa vaan lopulliset kustannukset ovat paljon suuremmat. Ja aikataulukin voi venyä siitä mitä on luvattu. Jos hankkeen vetäjillä ei ole riittävästi kokemusta ja tietotaitoa tällaisten tietoliikenneprojektien suunnittelusta, budjetoinnista, resurssoinnista, aikatauluttamisesta ja läpiviemisestä yms, voivat todelliset kustannukset nousta ja aikataulut venyä hyvinkin paljon alunperin suunnitelluista. Minä en tiedä heidän taustojaan enkä kokemustaan enkä aliarvioi heidän kykyjään.

Siinä on vain laskettu, paljonko 7,3 miljoonan euron lainasta tulee korko- ja takausprovisiokustannuksia ja kuinka paljon lainaa pitää lyhentää vuodessa, jos sitä lyhennetään tasaisesti saman verran joka vuosi.

Summa on 7,3 miljoonaa, koska kaupunki on myöntänyt sen suuruisen takauksen. Samoin siinä on laskettu, kuinka paljon firmalla on tuloja tietyllä asiakasmäärällä ja tietyn suuruisella kuukausimaksulla. Siinä ei ole otettu kantaa mihinkään tukiin, koska niillä ei ole tässä asiassa merkitystä. Jos joku ottaa lainaa tuon verran, pankin lainalaskuri antaa laskelman mukaiset tulokset lyhennyksille ja koroille. Jos Kairan kuitu pyytää 7,3 miljoonan euron takausta, ehkä sillä on tarkoitus ottaa sen verran lainaa.

Mielihyvin näkisin muidenkin laskelmia, jos tuo laskelma on väärä ja harhaanjohtava.

Miksi laskelma ei sovi tähän keskusteluun? Eikö asiasta saa keskustella ja eikö hankkeen kannattamattomuutta tai kannattavuutta saa tuoda kaupunkilaisten tietoon? Kyllähän jokaisesta hankkeesta pitää tehdä etukäteen kannattavuuslaskelmat ja hankkeen kokonaiskulut ja kokonaistuotot pitää laskea ennen kuin hanketta aletaan toteuttamaan. Vai onko Pudasjärvellä tapana pitää (ikävät) asiat kaupunkilaisilta pimennossa?

Vielä kerran. Runkoverkon rakentamisen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa, josta julkinen tuki 6,6 miljoonaa euroa. Omarahoitusosuus on 10 mijoonaa euroa - 6,6 miljoonaa euroa = 3,4 miljoonaa euroa.

Kyläverkon rakentamisen kustannusarvio on 5 miljoonaa euroa. Se on kokonaan Kairan kuidun (tai jonkun muun verkon rakentajan) itse maksettava. Julkista tukea on ehkä mahdollista saada jos kyläverkkojen rakentaminen annetaan eri yhtiölle, joka ei ole millään tavalla sidoksissa Kairan kuituun, mutta sen saannista ei liene vielä tietoa.

Eli kun runkoverkon omavastuuosuus on 3,4 miljoonaa euroa ja kyläverkon kustannusarvio 5 miljoonaa euroa, tulee verkon rakentajan kustannettavaksi yhteensä 3,4 miljoonaa 5 miljoonaa = 8,4 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitu julkinen tuki 6,6 miljoonaa euroa.

Kairan kuitu on pyytänyt kaupungilta takausta 7,3 miljoonan euron lainoille 20 vuoden ajaksi. Jos se ottaa lainaa 7,3 miljoonaa, se ei riitä kustannusarvion mukaisen oman rahoituksen kattamiseen, vaan tarvitaan vielä lisää 1,1 miljoonaa euroa (8,4 miljoonaa - 7,3 miljoonaa = 1,1 miljoonaa euroa).

Kaupunki edellyttää takaukselle 3,8% takausprovisiota. Pankki tai muu lainanantaja vaatii lainalle korkoa, ehkä 4%. Taloussanomien lainalaskurilla laskettuna tulee tällainen tulos tasalyhennyksellä lyhennettävälle lainalle:

Lainan määrä 7.3 miljoonaa euroa, laina-aika 20 vuotta, korko 4%:

Lainan ensimmäinen kuukausierä: 54 750 euroa.
Lainan viimeinen kuukausierä: 30 518 euroa.
Laina korkoineen: 10 232 167 euroa.
Lisäksi tulevat lainan perustamiskustannukset.

- Koron määrä koko laina-ajalta saadaan näin:
10 232 167 € - 7 300 000 € = 2 932 167 €

Kaupungin takauksen määrä 7,3 miljoonaa euroa, laina-aika 20 vuotta, takausprovisio 3,8%:

Laina (takaus) korkoineen: 10 085 558 euroa (lainalaskurin antama lukema)
Summasta vähennetään lainan (takauksen) määrä 7 300 000 euroa, jolloin saadaan provision suuruus koko takausajalta (20 vuotta):
10 085 558 € - 7 300 000 € = 2 785 558 €. Tässä on otettu huomioon, että takauksen määrä ja vastaavasti takausprovision euromäärä vähenee vuosittain kun lainaa lyhennetään.

Koko 20 vuoden laina-aikana lainanottajan pitää maksaa
1. kaupungille takausprovisiota 2 785 558 €
2. lainanantajalle korkoa 2 932 167 €
3. lainapääoma 7 300 000 €
Yhteensä 13 017 725 €

Ja vielä muistutukseksi, että julkinen tuki ja laina on tarvittu kustannusarvion mukaisesti runkoverkon ja kyläverkon rakentamiseen.

Tulot 20 vuoden aikana edellyttäen, että kuukausimaksu on 50€/kk ja asiakkaita koko 20 vuoden ajan 600 kpl:

600 x 50€/kk x 12kk x 20 (vuotta) = 7 200 000 €

Erotus eli lainakulut 20 vuoden aikana - tulot 20 vuoden aikana:

13 017 725 € - 7 200 000 € = 5 817 725 € (tappiota)

Tässä laskelmassa (kuten edellisessäkin) on hankkeen kustannusarviosta vähennetty runkoverkon tuen määrä ja tässä on vielä jätetty ottamatta huomioon 1,1 miljoonan euron omarahoitustarve, joka tarvitaan kaupungin takaaman, 7,3 miljoonan euron lisäksi, jotta kustannusarvion mukaiset rakentamiskulut saadaan maksettua.

Jos tuo 1,1 miljoonan euron vaje rahoitetaan lainalla 4% korolla ja 20 vuoden laina-ajalla, ottamatta huomioon muita siitä aiheutuvia kuluja, tulee siitä lisäksi maksettavaksi 20 vuoden aikana:
Laina korkoineen 1 541 833 €, josta koron osuus koko laina-ajalta on 441 833 €.
Kun se lisätään edellä laskettuun tappioon, saadaan lainojen osalta kokonaistappioksi 20 vuodessa:

5 817 725 € 1 541 833 € = 7 359 558 € .

Tuo tappio tulee asiakkaiden tai kaupunkilaisten (verojen muodossa) maksettavaksi. Lisäksi tulevat palkka- ym. kulut.

Kaiken kaikkiaan veronmaksajille ja pudasjärveläisille kallis hanke.

Kuinka moni haluaa vielä 20 vuoden kuluttua käyttää langallista nettiä? Käykö sen kanssa samoin kuin kävi lankapuhelimien kanssa, että heti kun matkapuhelimia oli saatavana, ihmiset siirtyivät käyttämään niitä, koska niiden käyttö ei ole sidottu tiettyyn kiinteään paikkaan.

Kaupalliset toimijat eivät ole rakentaneet kyseistä kuituverkkoa, koska ne ymmärtävät, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Langattomien verkkojen rakentaminen ja ylläpito on halvempaa ja nopeudet niissä riittävät tavallisiin tarpeisiin. Langattomien verkkojen nopeudet kasvavat kun operaattorit saavat rakennettua uuden sukupolven tukiasemia. 4G verkon rakentaminen on jo aloitettu ja verkko laajenee vähitellen koko maahan.

Vaihteluväli on vain epäluotettavissa yhteyksissä kuten 3g ja 4g.

4G verkko antaa jo nopeuksia 50 Mb - 700Mb, paikasta ja ajankohdasta riippuen. Kuukausimaksu 19€/kk. Kuka liittyy vanhahkoon maakaapeliverkkoon? Maksut ovat epäselviä?

Joku tuolla keskustelussa peloitteli että televisiolähetykset siirtyvät kaapeliin ja nettiin ja siksi pitää laittaa kuituliittymä. Tuo ei pidä paikkaansa. Ei ainakaan ennen, kuin koko maassa on hyvin toimivat nopeat langattomat nettiyhteydet. Miten televisiota katsottaisiin ilman antenniverkon kautta tulevia lähetyksiä vaikka mökeillä, johon ei läheskään aina tule kiinteitä nettiyhteyksiä. Ja miten televisiota katsottaisiin vaikka asuntovaunuissa ja -autoissa, joissa näyttää yleisesti olevan tv-antennit katolla (paitsi ehkä niillä joilla on "kokoontumisajot" Pudasjärven lentokentällä kesä-heinäkuun vaihteessa)? Antenniverkon kautta televisio toimii kaikkialla ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin.

Ehkä kaupungin olisi parempi käyttää tukirahat langattomien verkkojen kehittämiseen vaikka yhdessä kaupallisten operaattoreiden kanssa. Tällöin osuuskunnan eli verkon käyttäjien ei tarvitsisi ottaa miljoonalainoja kaapeleiden kaivuun ja maksaa niiden korkoja ja lyhennyksiä vuosikymmeniä. Kaupalliset operaattorit huolehtisivat verkon rakentamisesta ja ylläpidosta ja käyttäjien kuukausimaksut olisivat pienemmät.

Kehitys menee joka tapauksessa eteenpäin ja langattoman tiedonsiirron suuntaan aivan samoin kuin kävi puhelimissa joissa siirryttiin lankapuhelimista kännyköihin. Aika näyttää, kuinka moni haluaa kiinteän nettiliittymän vaikka 20 vuoden kuluttua, vai ovatko langattomat tekniikat tulleet tilalle ja korvanneet kiinteät yhteydet henkilöasiakkaiden liittymissä.

Ei siellä Pudasjärven kaupungin päättäjissä taida olla juurikaan tietoliikennealan asiantuntijoita, jotka tietäisivät nykyisestä tiedonsiirtotekniikasta ja sen kehityksen suunnasta tulevaisuudessa. Siinä suhteessa kaupunkia taidetaan hallita aika vähillä tiedoilla. Korjatkaa, päättäjät, jos olen väärässä ja kertokaa oma näkemyksenne asioista, älkääkä vain istuko hiljaa kokouksissanne! Asukkaiden on hyvä tietää päätösten perustelut ja taustat ja saada esittää oma näkemyksensä asioista, joista he ehkä tietävät enemmän kuin te! Täällä ei taida olla muiden kuin yhden pudasjärveläisen päättäjän kirjoituksia. Muut eivät uskalla avata suutaan (tai tuoda kirjallisesti esille näkemyksiään). Tai ehkä he kirjoittavat nimimerkillä.

ps. minulla ei ole kaupallisia eikä muita intressejä mihinkään suuntaan tässä asiassa. Kunpahan vain joutessani kirjoittelen.

Asiasta löytyy netistä monenlaisia kirjoituksia puolesta ja vastaa. Tuo ensimmäinen kirjoitus "Tietoverkkojen pilvilinnoista" on melkoista huuhaata, samaa luokkaa kuin Kärkkäisen mainoslehden "asiantuntija"-artikkelit. Siinä on paljon asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Saipahan tuosta hyvät naurut kun luki kyseistä juttua. Lienee jonkun ei-ammattilaisen kirjoittama.

Kirjoituksessa pönkitetään omaa kantaa mm. vetoamalla Shannonin lakiin ja kirjoituksen viestiin laittanut henkilö on oikein vahventanut sieltä muutamia kohtia. Siihen vedoten tuodaan esiin, että tiedonsiirtonopeuden huippu on jo saavutettu ja langattomien verkkojen nopeutta ei voi enää kasvattaa.

Tuo ei pidä paikkaansa. Pitää ymmärtää mitä kyseinen laki tarkoittaa, jos aikoo sillä tukea kantaansa. En tiedä kuinka hyvin edellinen kirjoittaja on käytännössä perillä kyseisestä laista ja muista tiedonsiirtoon liittyvistä teknisistä asioista.

Shannonin laki eli Shannon-Hartleyn teoreema sanoo, että tietyn kaistanleveyden ja signaali-kohinasuhteen omaavassa tiedonsiirtokanavassa voidaan siirtää tietoa korkeintaan tietyllä maksiminopeudella. Siirtonopeutta voidaan kasvattaa esim. lisäämällä kaistanleveyttä, kuten voidaan tehdä LTE (4G)-verkoissa verrattuna 3G-verkkoihin. Voidaan käyttää myös ns. MIMO-tekniikkaa, eli useampia lähetys- ja vastaanottoantenneja sekä tukiasemassa että päätelaitteessa, ja muita menetelmiä. Lisätietoja löytyy vaikkapa ITU:n ja 3GPP:n 4G, LTE- ja LTE-A -standardeista.

Kukin kaupallinen yrittäjä puolustaa omaa tuotettaan ja niinhän pitää ollakin, muuten bisnestä ei synny. Esimerkiksi Cisco puhuu tietenkin kiinteitten ja kuituverkkojen puolesta, koska ne ovat sen toimialaa. Minulla ei ole sidoksia ei kiinteisiin eikä langattomiin tiedonsiirtoverkkoihin eikä niiden valmistajiin. Kairan kuidun kuitua en kuitenkaan aio hankkia. Mieluummin käytän langattomia yhteyksiä jotka toimivat muuallakin kuin kaapelin päässä.

Vaikka tietoliikenteen määrän on ennustettu kasvavan joka vuosi, ei sillä ole suurtakaan merkitystä tavalliselle yksittäiselle netin käyttäjälle, joka hoitaa pankkiasiansa ja sähköpostinsa netin kautta ja joskus ostaa jotakin verkkokaupoista ja lukee netistä vaikka uutisia ja "surfailee" netissä. Ei tuohon tarvita mitään supernopeaa laajakaistaa. Muutaman megabitin nopeus sekunnissa riittää. Samoin se riittää kuvapuheluihin esim. skypellä, etätyöskentelyyn ja moneen muuhun asiaan.

Aika kallista tuo kuidun vetäminen on jos se maksaa 6000 - 10 000 euroa kilometriä kohti, niinkuin tuossa kirjoituksessa sanotaan. Montako sataa kilometriä sitä pitikään Pudasjärvelle vetää?

Edellä olevan viestin liitteenä olevassa kirjoituksessa "Televerkkojen pilvilinnat ja todellisuus" on useita asiavirheitä ja kirjoittaja ei taida olla oikein perillä asiasta, josta kirjoittaa.

Tukiasemat eivät varsinkaan haja-asutusalueilla toimi yleensä mikroaaltoalueella (1 GHz - 300 GHz, jopa 3000 GHz) vaan alemmilla radiotaajuusalueilla, esim. n. 900 MHz, 700 - 800 MHz, 450 MHz jne. Mitä matalampi taajuus, sitä suurempi on tukiaseman toimintasäde. Varsinkin Pudasjärven tapaisilla harvaanasutuilla alueilla on käyttämättömiä taajuusalueita, joille voidaan rakentaa vaikka uusia verkkoja.

Sitten siellä sanotaan, että nykyisten televerkkojen nopeus on saavuttanut huippunsa ja 3G on viimeinen televerkko ja että LTE 4G toimii eri tavalla kuin televerkot eikä lisää verkon nopeutta merkittävästi 3G:hen verrattuna. Todellisuudessa 4G-verkko toimii aivan samalla tavalla puhelinverkkona kuin 3G ja 4G-verkoissa voidaan käyttää joko 3G tai 4G-verkkojen kännyköitä ja muita päätelaitteita. Lisäksi 4G toimii nopeampana tiedonsiirtoverkkona kuin 3G.

Siellä sanotaan myös, että nykyisillä laitteilla päästään lähelle tiedonsiirtoverkkojen nopeuden teoreettista ylärajaa eikä verkon kapasiteettia voida enää lisätä kovin paljon edes teoriassa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tiedonsiirtoverkon nopeuden teoreettiseen ylärajaan vaikuttaa moni asia, kuten kaistanleveys, signaalin koodaus, lähetysteho jne. Näitä asioita on parannettu 4G:ssä 3G:hen verrattuna ja tehty muitakin parannuksia, joten langattomien verkkojen tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa paljonkin 3G:hen verrattuna.

Ei niitä tukiasemia tarvitse rakentaa syrjäseuduilla joka niemennotkoon ja saarelmaan, toisin kuin kirjoituksessa väitetään. Ei siellä se tiedonsiirron tarve ole niin suurta (koska asukkaita on niin vähän), että riittävää tiedonsiirtokapasiteettia ei saisi rakennettua vaikka mykyisellä tukiasemamäärällä ja lisäämällä niihin tarvittaessa lisäkapasiteettia ja päivittämällä ne 4G:ksi.

Muutenkin kyseisen kirjoituksen voi jättää omaan arvoonsa. Uskokoon siihen ken tahtoo.

Miten se projektijohtaja voi sellaista mennä varmasti lupaamaan, kun koko verkkoa ei ole vielä edes olemassa ja liekö tuota vielä kunnolla suunniteltukaan? Miksi kuituverkko sitten muilla operaattoreilla ei toimi koko ajan 100 megan nopeudella, vaan he ilmoittavat nopeuden vaihteluväliksi esim. 50 - 100 Mbps?

On vaarallista mennä lupaamaan, että verkko toimii varmasti koko ajan vähintään 100 Mbps nopeudella. Jos se ei sitten toimikaan, niin kuluttajansuojalain mukaan tuotteessa tai palvelussa on virhe, jonka perusteella asiakas voi vaatia korvausta. Vaikka verkko toimisi koko ajan vähintään 100 Mbps nopeudella, niin kai siinä nopeudessa jotain vaihtelua on ja lain mukaan nopeuden todellinen vaihteluväli pitää ilmoittaa, oli se mikä tahansa. Kannattaa lukea vaikka Viestintämarkkinalaki ja miettiä, täyttävätkö Kairan kuidun antamat tiedot kyseisen lain vaatimukset. Minä olen sitä mieltä, että ei täytä. Viestintävirastostahan tuota voi kysäistä jos asia kiinnostaa.

Näinhän ne saadaan kätevästi kaikki kuntalaiset verojen muodossa maksumiehiksi niiden puolesta jotka yhä uskovat että tulevaisuus on ainoastaan kiinteitten nettiyhteyksien varassa ja että ilman kuitua ei ole elämää. Kaikki kuntalaiset maksavat kalliisti tuosta hankkeesta jos se toteutuu, riippumatta siitä, haluavatko liittymää vai ei. Näinpähän saatiin taas Pudasjärvelle uusi vero, nettivero (vaikka ei sitä sillä nimellä kutsuta eikä eritellä, se kätketään sinne muiden verojen sekaan). Kyllä ne kaupungin johtohenkilöt ovat "viisaita" ja kekseliäitä. Kun ne saavat jonkin asian päähänsä ne ei anna periksi vaikka asia olisi kuinka kannattamaton ja vaikka kehitys muualla maailmassa menee aivan toiseen suuntaan. Kaitpa se tuo on sitten Pudasjärven kaupungin asioiden tärkeysjärjestys. Koulut ja terveydenhoito ja muut asiat olkoot retuperällä kunhan vaan saadaan kuitua niin maailma pelastuu...

Miten se olikaan Tuntemattomassa sotilaassa se Honkajoen iltarukous että varjele herroja että eivät toista kertaa löis päätään Karjalan mäntyyn.

Siinäpä KAKSI viimeistä kirjoittajaa ovat niitä "lahjakkaita matematiikkoja",jotka kuutosen tai seiskan papereilla pääsivät koulusta pois.Toi inflaatio-esimerkki oli
niin mahtava ÄLYNVÄLLÄYS,,ETTÄ se varmaan nähtiin Jupiterissa asti!
Tää viimene neropatti,juu,kristallipallosta kahto ja totesi,että nyt näkkyy ja palijo....
titityytä! Täl kylällämis mie oon,hyvä jos 2 tai 3 ottaa ja 40 ei ota!

Mikäli Kairankuitu olisi taloudellisesti kestävä, sille löytyisi rahat ja rakentajat. Mutta kuka alkaa rahoittamaan täyttä huu-haata? Kansaa sumutetaan sen kuin kerkiävät ja päättäjät uskovat ja luulevat tietävänsä mistä päättävät. Tulevat vielä järkiin!

Tosi huvittavaa on huomata, että Kuusamossa kaupunginhallitus on päättänyt, että kuituverkon rakentamiseen ei ryhdytä, vaan luotetaan operaattorien hoitavan homman mobiiliverkkoja tekemällä. Siellä on pätöksestä noussut äläkkä. Koillissanomien nettikeskustelussa erityisesti paikallinen ei-keskustalainen väki tuomitsee päätöksen kovin sanoin. Sivuilta näkee, että päätös on useimpien mielestä onneton kaupungin yritysten ja matkailunkin kanalta.
Näkyy olevan sekä Pudasjärvellä että Kuusamossa pääasia, että vallassa olevia ja päätöksiä tekeviä päästään moittimaan ja omia ajatuksia kehumaan. Politiikkaa!!!

Minulla on Soneran 4G-liittymä Oulussa laitakaupungilla siellä on 4G-verkossa tuo todellinen siirtonopeus n. 40 - 50 Mbit/s (voisi olla ehkä enemmänkin mutta minulla on vain 50 Mbit/s sopimus operaattorin kanssa ja minulle se riittää).

Pudasjärven syrjäkylällä minulla on myös Soneran langaton liittymä joka toimii 3G-verkossa. Siinä nopeus vaihtelee 8 - 10 Mbit/s välillä. Joillakin nettitikuilla näyttää toimivan hitaammin, kun eivät ehkä osaa käyttää kaikkia 3G-verkon ominaisuuksia (dual carrier, HSPA ym). Matkaa tukiasemaan on n. 5 km.

Kurenalla ei taida olla vielä muita langattomia verkkoja kuin 3G-verkko. Kyllä sinnekin varmaan tulee 4G kunhan vähän aikaa odottelee ja kiirehtii operaattoreita että rakentavat 4G-verkon. Minun mielestä 4G on riittävän nopea kaikkeen käyttöön ja lisäksi se toimii muuallakin kuin kotona kuidun tai kaapelin päässä, eikä maksa paljon eikä vaadi uusien kaapeleiden kaivamista joka taloon. Mihin tavallinen käyttäjä enää tarvitsee kiinteää kaapeli- tai kuituyhteyttä?

4G:n käyttäjä kirjoitti:

Minulla on Soneran 4G-liittymä Oulussa laitakaupungilla siellä on 4G-verkossa tuo todellinen siirtonopeus n. 40 - 50 Mbit/s (voisi olla ehkä enemmänkin mutta minulla on vain 50 Mbit/s sopimus operaattorin kanssa ja minulle se riittää).

Pudasjärven syrjäkylällä minulla on myös Soneran langaton liittymä joka toimii 3G-verkossa. Siinä nopeus vaihtelee 8 - 10 Mbit/s välillä. Joillakin nettitikuilla näyttää toimivan hitaammin, kun eivät ehkä osaa käyttää kaikkia 3G-verkon ominaisuuksia (dual carrier, HSPA ym). Matkaa tukiasemaan on n. 5 km.

Kurenalla ei taida olla vielä muita langattomia verkkoja kuin 3G-verkko. Kyllä sinnekin varmaan tulee 4G kunhan vähän aikaa odottelee ja kiirehtii operaattoreita että rakentavat 4G-verkon. Minun mielestä 4G on riittävän nopea kaikkeen käyttöön ja lisäksi se toimii muuallakin kuin kotona kuidun tai kaapelin päässä, eikä maksa paljon eikä vaadi uusien kaapeleiden kaivamista joka taloon. Mihin tavallinen käyttäjä enää tarvitsee kiinteää kaapeli- tai kuituyhteyttä?

Lue lisää

Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa

o-o-o kirjoitti:

Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa

Mulla on saunalahtimokkula ja asun kaukana kurenalustasta ja ennätys on linuxia imuroijessa ollu päälle 900kt/s!
Hullut kiinteää tarttee!...:P!

o-o-o kirjoitti:

Itelläni on DNA:n nopsa 3G-mokkula ja pelaa kuin enkeli Sivakkasuolla. Pelaa nopsemmin kuin Soneran kiinteäliitymä. Että hyvin pärjäillään 4G:tä ootellessa

Sivakkasuollakin ikävä kyllä on alueita jossa dna ei toimi.

ähäkutti kirjoitti:

Mulla on saunalahtimokkula ja asun kaukana kurenalustasta ja ennätys on linuxia imuroijessa ollu päälle 900kt/s!
Hullut kiinteää tarttee!...:P!

Kyllä moni tulee kaipaamaan kiinteää siinä vaiheessa, kun kaikki TV-lähetykset siirtyvät kaapelikanaville. Digita ei takuuvarmasti enää paljon satsaa antenniverkon kehittämiseen ja tekniika ylläpitämiseen.

Vai oletko niitä miehiä jotka eivät TVtä katsele?...

Ethän Inssinööri vain ole tietämätön sellaisestakin teknisestä tosiseikasta, että myös operaattorien 4G tukiasemat tarvitsevat toimiakseen valokaapeliyhteyden. Ilman valokaapeliyhteyttä ei rakenneta yhtakään langattoman mobiiliverkon tukiasemaa, ei edes taajama-alueille, haja-asutusalueista puhumattakaan.

Ja ethän tosissasi kuvittele, että nykyisetkään antenniverkon tv-kanavat oikeasti näkyvät mobiiliverkon välityksellä?

Kumpa nuin oisiki!

eipäs-juupas kukkuu kirjoitti:

Kumpa nuin oisiki!

Voi hellanlestas! Yksinkertaisesti, kuvitteletko tosissasi että nämä 'tilaajat' maksavat kuituverkon perustamisesta, ylläpidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset? Ja mahtipontisen hallinnon? Elä unta nää, kyllä se(kin) kaatuu veronmaksajien piikkiin loppupeleissä. Lapsellista on muuta kuvitella.

Juuh,sama laki kaikille,myös Koiran kaijulle!(pyrsssk)

Kälkäjä mainosti että menee neuvottelemaan Soneran tai vastaavan kanssa että nuo kännykkämastot laitetaan Kairan Kuituun kiinni.

Eli tämä tarkoittaa sitä, että ne kuitunopeudet saa siitä 4G-mokkulasta tulevaisuudesta.

Niin miten se meni kirjoitti:

Kälkäjä mainosti että menee neuvottelemaan Soneran tai vastaavan kanssa että nuo kännykkämastot laitetaan Kairan Kuituun kiinni.

Eli tämä tarkoittaa sitä, että ne kuitunopeudet saa siitä 4G-mokkulasta tulevaisuudesta.

Lue lisää

"Niin miten se meni" Eikö tämä tarkoita sitä ettei kannatakaa vetää kaapelia joka mökkiin vai mitä?
Onko Kälkäjä jo huomanna kuidun niin kannattamattomaksi että pitää jo miettiä muita vaihtoja?

Marita Tiihonen
14.4.2013 12:15

– Kateeksi käy, sanoo Espoossa asuva tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ja tarkoittaa maakuntien laajakaistayhteyksiä.

Ne ovat monin paikoin jo paremmat kuin suurissa kaupungeissa.

– Espoossa maksimi on vain 14 megaa.

Järvisestä laajakaistan rakentaminen harvaanasutuille seuduille ei ole rahan haaskaamista vaan etulyöntiasema.

Hän torjuu jyrkästi laajakaista -hankkeiden kritisoijat, jotka vannovat langattomiin yhteyksiin ja mokkuloihin. Järvisestä niissä puheissa on kyse Nokia-maan kritiikittömästä uskosta.

– Valokuitua parempaa ei ole. Langattomat systeemit eivät toimi odotetusti. 3G:tä on hehkutettu, mutta sen rakentaminen on ollut hankalaa. Asiakkaat eivät ole tyytyväisiä. Puhumattakaan 4G:stä. Sanopa, missä se toimii, kysyy Järvinen.

Merkillepantavaa on, että Sonera juuri kertoi mobiiliyhteyksien veloitusperusteiden muutospaineista.

– Niiden rakentaminen on ollut kalliimpaa. Tämäkin puoltaa valokuitua.

Tulevaisuutta on Järvisen mukaan eri systeemien rinnakkainen käyttö. Järvisestä laajakaistan odotettua hitaampi rakentaminen johtuu siitä, etteivät ihmiset vielä hahmota, mitä se mahdollistaa.

Etelässäkään ei tyydytä mokkulaan vaikka siellä onkin oikea nopeampi 4G tarjolla:

http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/kun_operaattori_ei_valokuitua_tuo_talkoita_tarvitaan_kaupungeissakin

Osuuskuntia ja muita talkoohankkeita on nopeiden nettiyhteyksien saamiseksi perustettu yleensä maaseudulla. Omatoimisuus saattaa olla tarpeen kaupungeissakin: jopa Helsingissä on käynnissä ainakin yksi valokuituprojekti.

Helsingin Marttilan ja Reimarlan alueen pientaloihin ollaan puuhaamassa valokuituyhteyksiä. Asialla on Helsingin Valokuidut -osuuskunta.

Alueen puhelinkaapelit uusittiin viitisen vuotta sitten, mutta niiden omistaja Elisa päätti panna tilalle uutta kuparia, ei valokuitua, jota asukkaat toivoivat. Vain yhdelle kadulle saatiin valokuitua.

Asukkaiden mukaan muutkaan operaattorit eivät ole halunneet valokuitua alueelle tuoda, koska pitävät rakennuskustannuksia liian korkeina.

Tämän vuoden alussa perustettu osuuskunta yrittää saada yhteyden kuntoon omin voimin ensi vuoden loppuun mennessä. Arvioidut asennuskulut ovat 1500 euroa mukaan lähtevää taloutta kohden.

Ei vaikuta, ei ole iso operaattori kuten jutussa luki.

Nyt tilaamaan kuitulittymä.

Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.

Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.

Voisitko kertoa lähteitä? Vaan onko ihan omaa keksimää tarinaa?

kiinnostaako kirjoitti:

Yhteistä noille korkean taajuuden verkoille on se, että kantama on korkeintaan muutama sata metriä, kaupungeissa siis ok mutta metsässä niitä ei kannata rakentaa joka näreen päähän.

Voisitko kertoa lähteitä? Vaan onko ihan omaa keksimää tarinaa?

Lue lisää

Jokainen fysiikkaa opiskellut tietää, että mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi kantama.

The 2600 Mhz frequency range has a much shorter range, It is suitable especially for LTE development in cities and urban areas where the base stations due to high demand must already be much closer than in the country side. However, it is the one frequency range in which the large channel width of 20 Mhz is available, allowing for faster data transfer then with a channel width of 10 Mhz. According to experts, an LTE radio cell with 2600 MHz average 600 meters in diameter, but if a cell which works on 800 Mhz, the average range is six kilometers.

lte 4g kaupunkiin kirjoitti:

Jokainen fysiikkaa opiskellut tietää, että mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi kantama.

The 2600 Mhz frequency range has a much shorter range, It is suitable especially for LTE development in cities and urban areas where the base stations due to high demand must already be much closer than in the country side. However, it is the one frequency range in which the large channel width of 20 Mhz is available, allowing for faster data transfer then with a channel width of 10 Mhz. According to experts, an LTE radio cell with 2600 MHz average 600 meters in diameter, but if a cell which works on 800 Mhz, the average range is six kilometers.

Lue lisää

olen edelleenki sitä mieltä,että karttaako-kairakuitu on tuhottava ja rooma-kurenalusta myytävä itä-urkanalaisille ryssille!

mihin 100 tai 1000 meggaa tarttee....ei mihinkään,ainakkaa tähelliseen

Ei riitä kaista netflixille, mokkulahintoja joudutaan nostamaan:

http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/03/10/teliasonera-perii-netflixilta-lisamaksua-ruotsissa--uhkana-nettikatkokset/20143457/7

Ei näy Yle HD yms kanavat, kokeiltu maxivisionin boksilla.

Kuitu pitää olla.

Monikohan pudasjärveläinen latailee tämän tästä vaikka 100 kpl 300 megan videoklipsejä tai älyttömästi 8-14 megan digikuvia? Sanomattakin on selvää ettei monikaan. Mutta loppupeleissä joka ikinen meistä laitetaan tämän kuituverkon takuumieheksi. Eipä ole hymy herkässä ei..

bobobobo kirjoitti:

Monikohan pudasjärveläinen latailee tämän tästä vaikka 100 kpl 300 megan videoklipsejä tai älyttömästi 8-14 megan digikuvia? Sanomattakin on selvää ettei monikaan. Mutta loppupeleissä joka ikinen meistä laitetaan tämän kuituverkon takuumieheksi. Eipä ole hymy herkässä ei..

Lue lisää

Aika monella on digikamera, jolla saa nykyään FullHD-videota, ne kannattaa pistää pilveen talteen. Se, että joku on juntti jääräpää ja kuvaa filmille, ei oikeuta kritisoimaan kuitua, joka on nykyaikaa.

LTE800 tulee maaseudulla tarjoamaan kaikille 40-60megaa taattua kaistaa. Itse asun LTE kuuluvuusalueella ja 50-60megaa tulee aina koneelle.

onko se pakko olla valokuitua,Pudasjärven kunnan konkurssitilanteen huomioonottaen,miksi ei spagetti- tai makaronipasta ruisleivällä riitä kuijuttamaan
suurimman osan,iliman,että tykkyläistä huuvettais "PYYHKIMMÄÄN!".

Niinhän se on. Ja sen kantavuuskin on jopa kymmenen metriä. Useita metreja kuitenkin. Hienoa, sittenpähän ei enää internettiä tarvitakaan, kun on tietoverkko omassa mökissä.