Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Voi luoja mikä ikävä iski.

    Gerbiilit on ollu kuolleena jo melko pitkään. Toinen vuoden verran, toinen vuoden ja puoli.

    Olin kyllä surullinen myös silloin kun he kuolivat, itkin ja ikävöin, mutta sitten jatkoin vain elämää. Kuolema on kuitenkin väistämätön ja he saivat elää pitkän ja hyvän elämän, enempää en voinut toivoa. Sen takia se olikin niin helppo hyväksyä.

    Nyt vaan tajusin, etten tosiaankaan näe heitä enää koskaan enkä saa tuntea heidän pienten kynsien raapimista käsissäni. Että he eivät koskaan tule repimään hiuksiani enkä saa koskaan enää silittää heitä...

    Kuolema on lopullinen ja se on kamalaa.

    No, huomenna on jälleen parempi päivä :(
    4<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Ikävä on ikuinen ~
    Voithan toki (jos pystyt) ottaa uusia gerbiileitä.

    Äänestä

    • Otin koiran :) Mutta ei uusien lemmikkien ostaminen korvaa mielestäni edellisten lemmikkien kuolemasta aiheutuvaa ikävää. Ne antavat vain uutta rakastettavaa :)

      Äänestä

    • fnfn kirjoitti:

      Otin koiran :) Mutta ei uusien lemmikkien ostaminen korvaa mielestäni edellisten lemmikkien kuolemasta aiheutuvaa ikävää. Ne antavat vain uutta rakastettavaa :)

      Mikään ei korvaa sitä. Ne auttaa pääsemään yli.

      Äänestä

    Minun rakkaat pikku ystävät ovat onneksi edelleen kaikki tuolla terraariossa, en voisi kuvitellakaan elämä ilman niitä. Pikku vipeltäjät ovat ihania

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    fnfn kirjoitti:

    Gerbiilit on ollu kuolleena jo melko pitkään. Toinen vuoden verran, toinen vuoden ja puoli.

    Olin kyllä surullinen myös silloin kun he kuolivat, itkin ja ikävöin, mutta sitten jatkoin vain elämää. Kuolema on kuitenkin väistämätön ja he saivat elää pitkän ja hyvän elämän, enempää en voinut toivoa. Sen takia se olikin niin helppo hyväksyä.

    Nyt vaan tajusin, etten tosiaankaan näe heitä enää koskaan enkä saa tuntea heidän pienten kynsien raapimista käsissäni. Että he eivät koskaan tule repimään hiuksiani enkä saa koskaan enää silittää heitä...

    Kuolema on lopullinen ja se on kamalaa.

    No, huomenna on jälleen parempi päivä :(

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu