Tiedän olevani tomuhiukkanen
sinun armosi silmien alla.
Kunpa sallisit viinatilkkasen
etkä tuijottaisi tuolla lailla.
Kossu iltojeni lyhty.
Jos sinä sammut
en itsekään jaksa enää valvoa.
Silloin myrsky käy ylitseni.
Vaan sitä ennen
tämän runon haluaisin juoda.
Kossu ei sotke housuja.
Sillä puserostakin surut lähtee.
Pelkkiä laskuja ja nousuja.
Taas maistuu elämän tähteet.
sinun armosi silmien alla.
Kunpa sallisit viinatilkkasen
etkä tuijottaisi tuolla lailla.
Kossu iltojeni lyhty.
Jos sinä sammut
en itsekään jaksa enää valvoa.
Silloin myrsky käy ylitseni.
Vaan sitä ennen
tämän runon haluaisin juoda.
Kossu ei sotke housuja.
Sillä puserostakin surut lähtee.
Pelkkiä laskuja ja nousuja.
Taas maistuu elämän tähteet.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viinan kirous.
Pullon korkki narahtaa
vaimo parka parahtaa
"joko taaskin viinaa maistat,
kotityösi sillä laistat?"
Ukko siihen takaisin
"Miksi aina makaisin,
jotain tässä tehdä täytyy,
viinahammas muuten räytyy"
------
Ongelma tää monen perheen
juodessansa tekee erheen
viinan orja tahtoo lisää
syyllistämme perheenisää?
Sanotaan, on sairaus
viinapulloon hairahdus
niinkö aina juttu lienee?
seurako vain siihen vienee?
Tässä runoutta parhaimmillaan.