Onko tulettuvasta alapohjasta jo luovuttu kokonaan? En ole huomannut enää vuosiin minkäänlaista kirjoitusta asiasta. Tuuletetussa alapohjassa radonkaasut ja muut? ohjataan tuuletusputkistolla perustuksesta pois.
Tuulettuva alapohja
onko tarpeen..
56
6350
Vastaukset
- 3+5
Nykyiset lämmöneristysmääräykset tekee rossipohjat hieman riskialttiiksi rakenteiksi. Toimivan tuuletuksen järjestäminen on ongelmallista. Oikein tehty mv-alapohja toimii aina.
- Tutkija 4
Ruotsalaisen Antimexin tutkimuksen mukaan 175 000 ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa on homeessa, johtuen uusien talojen paksuista lattiaeristeistä, jotka eivät päästä kuivaavaa lämpöä riittävästi läpi.
Saattaa myös olla että ilmastomuutoksessa ulkoilman kosteus on lisääntynyt, jolloin tuuletusilman kosteusmääräkin grammoina on kasvanut.
Suomessa on todettu myös samansuuntaista ongelmaa, joka on laittanut isojakin talotehtaita vaikeuksiin.
Kyseessä on puulattiaiset orgaanisesta aineesta väsätyt rossipohjat pääsääntöisesti, betoniset ovat turvallisempia.- JA.
No voi höpö höpö. Minulla on puurossipohja ja kosteat tilat laatalla. Eristettä on lattiassa 300 milliä villaa ja 25 mm puukuitulevy. Puukuitulevyt on kiinnitetty sahapintaisilla laudoilla ulkoapäin. En varmasti lämmitä välitilaa.
Eikä ole kosteutta. Vuosia sitten sinne viemäni Hesari on kuin tänä aamuna postilaatikosta otettu ja sahapintaiset laudat kuin vasta sahalta tuotuja.
Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois. Koko välitilassa on kuivaa kuin saharassa vuodenajoista riippumatta.
Putkivuodot on helposti havaittavissa ja korjattavissa. Vahinko rajoittuisi parin neliön alueelle. Niin ja 780 m3 kokoisen talon lämmitys 200mm seinillä on aika halpaa. 9500 Kwh lämmitys lämmin vesi viiden hengen perheeltä. Puuta kuluu noin 7 pinom3. Kaikki on primäärienergiaa eikä COP- kertoimella tuotettua.
Rakennusvirheitä voi tehdä. Rossipohja rakenteena ei ole rakennusvirhe. - nnnnnnn
JA. kirjoitti:
No voi höpö höpö. Minulla on puurossipohja ja kosteat tilat laatalla. Eristettä on lattiassa 300 milliä villaa ja 25 mm puukuitulevy. Puukuitulevyt on kiinnitetty sahapintaisilla laudoilla ulkoapäin. En varmasti lämmitä välitilaa.
Eikä ole kosteutta. Vuosia sitten sinne viemäni Hesari on kuin tänä aamuna postilaatikosta otettu ja sahapintaiset laudat kuin vasta sahalta tuotuja.
Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois. Koko välitilassa on kuivaa kuin saharassa vuodenajoista riippumatta.
Putkivuodot on helposti havaittavissa ja korjattavissa. Vahinko rajoittuisi parin neliön alueelle. Niin ja 780 m3 kokoisen talon lämmitys 200mm seinillä on aika halpaa. 9500 Kwh lämmitys lämmin vesi viiden hengen perheeltä. Puuta kuluu noin 7 pinom3. Kaikki on primäärienergiaa eikä COP- kertoimella tuotettua.
Rakennusvirheitä voi tehdä. Rossipohja rakenteena ei ole rakennusvirhe.toi on kans, kun osa puhuu muovin,eps:n styroksin .yms vastaavan puolesta ja osa vastaan, siis siitä mikä on alapohjan maassa.
Mutta mikä sitten on hyvä vaihtoehto noille jos haluaa maakosteuden pois, kun eikös maanvaraisessa laatassakin ole vastaava eriste laatan alla?
Toi kuulostaa hyvältä(ainakin itelle), että sulla on korkeutta alapohjassa meinaan sitä, jos siellä pitäis tehdä jotain huoltoja, itsekkin ottaisin korkean, ehkä jopa 1200mm.. - Nipsa
JA. kirjoitti:
No voi höpö höpö. Minulla on puurossipohja ja kosteat tilat laatalla. Eristettä on lattiassa 300 milliä villaa ja 25 mm puukuitulevy. Puukuitulevyt on kiinnitetty sahapintaisilla laudoilla ulkoapäin. En varmasti lämmitä välitilaa.
Eikä ole kosteutta. Vuosia sitten sinne viemäni Hesari on kuin tänä aamuna postilaatikosta otettu ja sahapintaiset laudat kuin vasta sahalta tuotuja.
Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois. Koko välitilassa on kuivaa kuin saharassa vuodenajoista riippumatta.
Putkivuodot on helposti havaittavissa ja korjattavissa. Vahinko rajoittuisi parin neliön alueelle. Niin ja 780 m3 kokoisen talon lämmitys 200mm seinillä on aika halpaa. 9500 Kwh lämmitys lämmin vesi viiden hengen perheeltä. Puuta kuluu noin 7 pinom3. Kaikki on primäärienergiaa eikä COP- kertoimella tuotettua.
Rakennusvirheitä voi tehdä. Rossipohja rakenteena ei ole rakennusvirhe.>Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois
Varmaankin toimii ihan OK. Mutta ihmettelen kyllä miksi pitää tehdä noin monimutkainen rakenne, jotta päästään samaan lopputulokseen kuin täysin tuulettuvassa alapohjassa = ei sokkelia vaan ulkoilma pääsee vapaasti alapohjaan?
Tuuletettavan tai tuulettuvan ryömintätilan tarkoitus taas on olla talvella selvästi lämpimämpi kuin ulkoilma keskimäärin ja siihen tarvitaan paitsi lämpövuotoa alapohjan läpi myös maapohjasta nousevaa lämpöä. Tuon vm. nuo sinun 150 mm eristeesi ehkäisevät. - JA.
Nipsa kirjoitti:
>Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois
Varmaankin toimii ihan OK. Mutta ihmettelen kyllä miksi pitää tehdä noin monimutkainen rakenne, jotta päästään samaan lopputulokseen kuin täysin tuulettuvassa alapohjassa = ei sokkelia vaan ulkoilma pääsee vapaasti alapohjaan?
Tuuletettavan tai tuulettuvan ryömintätilan tarkoitus taas on olla talvella selvästi lämpimämpi kuin ulkoilma keskimäärin ja siihen tarvitaan paitsi lämpövuotoa alapohjan läpi myös maapohjasta nousevaa lämpöä. Tuon vm. nuo sinun 150 mm eristeesi ehkäisevät.Nuo täysin tuulettuvat ovat minusta kesämökkiperustuksia. Vai voisiko joku selittää täysin tuulettuvan rakenteen eli miten se kantaa 1,5 kerroksisen ison talon?
En kyllä ymmärrä miksi välitilaa pitäisi maasta nousevalla tai rakennuksen läpi johtuvalla lämmöllä lämmittää. Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Olen onnistunut luomaan erinomaisen olosuhteen puun säilyvyydelle. Ne laudat ovat vielä ihan "kirkkaat" kun alapohjaan ei aurinko paljon paistele. Jos sinne jostain lämpöä tulee, niin en tiedä mistä. Kai siellä on vähän lämpimämpi talvella. Kesällä viileyden kyllä huomaa heti. Mutta se on hyvin kuivaa viileyttä. JA. kirjoitti:
Nuo täysin tuulettuvat ovat minusta kesämökkiperustuksia. Vai voisiko joku selittää täysin tuulettuvan rakenteen eli miten se kantaa 1,5 kerroksisen ison talon?
En kyllä ymmärrä miksi välitilaa pitäisi maasta nousevalla tai rakennuksen läpi johtuvalla lämmöllä lämmittää. Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Olen onnistunut luomaan erinomaisen olosuhteen puun säilyvyydelle. Ne laudat ovat vielä ihan "kirkkaat" kun alapohjaan ei aurinko paljon paistele. Jos sinne jostain lämpöä tulee, niin en tiedä mistä. Kai siellä on vähän lämpimämpi talvella. Kesällä viileyden kyllä huomaa heti. Mutta se on hyvin kuivaa viileyttä.Kyllä täysin tuulettuvan alapohjan saa ihan hyvin kantamaan isommankin talon. Seuraavassa jutussa ei kerrottu, kumpi järjestelmä tuohon päälle tulee, mutta tällä systeemillä tehdään aika paljon noita täysin tuulettuvia: http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_nuoret/21000_03-perustus.html
- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Kyllä täysin tuulettuvan alapohjan saa ihan hyvin kantamaan isommankin talon. Seuraavassa jutussa ei kerrottu, kumpi järjestelmä tuohon päälle tulee, mutta tällä systeemillä tehdään aika paljon noita täysin tuulettuvia: http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/21000i_nuoret/21000_03-perustus.html
Aika "jänskän" näköinen perustus.. ilmeisesti tuollaiset paalut kestävät painoa, eivätkä kaadu/vajoa.. Ilmeisesti tälläinen perustan luulisi tulevan kallimmaksi, kuin tavallisesti tehdyn maanvaraisen?
- Nipsa
JA. kirjoitti:
Nuo täysin tuulettuvat ovat minusta kesämökkiperustuksia. Vai voisiko joku selittää täysin tuulettuvan rakenteen eli miten se kantaa 1,5 kerroksisen ison talon?
En kyllä ymmärrä miksi välitilaa pitäisi maasta nousevalla tai rakennuksen läpi johtuvalla lämmöllä lämmittää. Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Olen onnistunut luomaan erinomaisen olosuhteen puun säilyvyydelle. Ne laudat ovat vielä ihan "kirkkaat" kun alapohjaan ei aurinko paljon paistele. Jos sinne jostain lämpöä tulee, niin en tiedä mistä. Kai siellä on vähän lämpimämpi talvella. Kesällä viileyden kyllä huomaa heti. Mutta se on hyvin kuivaa viileyttä.> Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Sorry, mutta jos tuo olisi totta niin eihän siellä lattiassa tarvittaisi mitään lämpöeristeitä??? !!!
Kyllä se lämpöenergia karkaa myös alapohjasta ja sillä nimenomaan pidettiin vanhoissa taloissa ryömintätila tarpeeksi kuivana ja homeettomana. "Liian hyvin" eristetyissä nykytaloissa homma toimii vähän toisin ja homeongelma on valmis, jos noudatetaan sokeasti ja asiaa ymmärtämättä vanhojen talojen "kissanluukut kiinni talveksi" sääntöjä. - JA.
Nipsa kirjoitti:
> Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Sorry, mutta jos tuo olisi totta niin eihän siellä lattiassa tarvittaisi mitään lämpöeristeitä??? !!!
Kyllä se lämpöenergia karkaa myös alapohjasta ja sillä nimenomaan pidettiin vanhoissa taloissa ryömintätila tarpeeksi kuivana ja homeettomana. "Liian hyvin" eristetyissä nykytaloissa homma toimii vähän toisin ja homeongelma on valmis, jos noudatetaan sokeasti ja asiaa ymmärtämättä vanhojen talojen "kissanluukut kiinni talveksi" sääntöjä.Ei varmasti karkaa 300 millin villakerroksen ja 25 millin puukuitulevyn läpi lämpö alaspäin. Siellä ei ole yhtään "talosta karannutta" lämpöä.
Miten se "toimii toisinpäin"? Mistä sinne tulee kosteutta? Maapohja on minulla eristetty kaikelta kapillaarikosteudelta. Suuret lämpötilaerot aiheuttavat kastepisteen muodostumisen. Siellä ei ole ikinä niin suurta lämpötilaeroa.
Vanhoissa taloissa purueristeen läpi tullut lämpö ja hyvä tuuletus kuivasi maakosteuden. Ei silloin ollut EPS-levyjä ja rakennusmuoveja estämässä maakosteutta.
Joten voitko selittää rakennusteknisesti miten homeelle luodaan hyvät kasvuolosuhteet alapohjaan "liian hyvällä eristämisellä"? rakentajaehkä kirjoitti:
Aika "jänskän" näköinen perustus.. ilmeisesti tuollaiset paalut kestävät painoa, eivätkä kaadu/vajoa.. Ilmeisesti tälläinen perustan luulisi tulevan kallimmaksi, kuin tavallisesti tehdyn maanvaraisen?
Onhan paaluttaminen yleensä jonkin verran kalliimpaa kuin maanvaraisuus, mutta niitä ei toisaalta hyödytä verrata keskenään, sillä niitä käytetään erilaisissa olosuhteissa.
- Nipsa
JA. kirjoitti:
Ei varmasti karkaa 300 millin villakerroksen ja 25 millin puukuitulevyn läpi lämpö alaspäin. Siellä ei ole yhtään "talosta karannutta" lämpöä.
Miten se "toimii toisinpäin"? Mistä sinne tulee kosteutta? Maapohja on minulla eristetty kaikelta kapillaarikosteudelta. Suuret lämpötilaerot aiheuttavat kastepisteen muodostumisen. Siellä ei ole ikinä niin suurta lämpötilaeroa.
Vanhoissa taloissa purueristeen läpi tullut lämpö ja hyvä tuuletus kuivasi maakosteuden. Ei silloin ollut EPS-levyjä ja rakennusmuoveja estämässä maakosteutta.
Joten voitko selittää rakennusteknisesti miten homeelle luodaan hyvät kasvuolosuhteet alapohjaan "liian hyvällä eristämisellä"?>Joten voitko selittää rakennusteknisesti miten homeelle luodaan hyvät kasvuolosuhteet alapohjaan "liian hyvällä eristämisellä"?
Vastaus: kuristamalla/estämällä tuuletus talvella. - 800
nnnnnnn kirjoitti:
toi on kans, kun osa puhuu muovin,eps:n styroksin .yms vastaavan puolesta ja osa vastaan, siis siitä mikä on alapohjan maassa.
Mutta mikä sitten on hyvä vaihtoehto noille jos haluaa maakosteuden pois, kun eikös maanvaraisessa laatassakin ole vastaava eriste laatan alla?
Toi kuulostaa hyvältä(ainakin itelle), että sulla on korkeutta alapohjassa meinaan sitä, jos siellä pitäis tehdä jotain huoltoja, itsekkin ottaisin korkean, ehkä jopa 1200mm..Ihan vaan että 800 mm. on rakennusmääräyksissäkin minimikorkeus ryömintätilalle. Ja itellä korkeutta kesämökissä tuo korkeus, sekä alla eristettä kauttaaltaan 150 mm, sen alla 200mm kapillaarisepeliä. Sokkeli täynnä hujureikiä. Hyvin näyttää toimivan.
- pinsiolli
Nipsa kirjoitti:
> Sehän on jo melkein fysiikan lakin vastaista, että lämpö pyrkisi väkisin eristeen läpi ja vielä alaspäin.
Sorry, mutta jos tuo olisi totta niin eihän siellä lattiassa tarvittaisi mitään lämpöeristeitä??? !!!
Kyllä se lämpöenergia karkaa myös alapohjasta ja sillä nimenomaan pidettiin vanhoissa taloissa ryömintätila tarpeeksi kuivana ja homeettomana. "Liian hyvin" eristetyissä nykytaloissa homma toimii vähän toisin ja homeongelma on valmis, jos noudatetaan sokeasti ja asiaa ymmärtämättä vanhojen talojen "kissanluukut kiinni talveksi" sääntöjä.Toi on oikeesti aika jände jutska kun olen kans kuvitellut lämmön nousua, niin kuin yläpohjaan, mutta taas vanhassa talossa lattiat kylmänä voisko kylmä nousta alapohjasta??
- Anonyymi
JA. kirjoitti:
No voi höpö höpö. Minulla on puurossipohja ja kosteat tilat laatalla. Eristettä on lattiassa 300 milliä villaa ja 25 mm puukuitulevy. Puukuitulevyt on kiinnitetty sahapintaisilla laudoilla ulkoapäin. En varmasti lämmitä välitilaa.
Eikä ole kosteutta. Vuosia sitten sinne viemäni Hesari on kuin tänä aamuna postilaatikosta otettu ja sahapintaiset laudat kuin vasta sahalta tuotuja.
Tärkeää on eristää välitila maasta. Minulla on alhaaltapäin katsottuna sepelikerros, 150 mm EPS, 2xrakennusmuovi ja sepeli. Välitila on noin 900-1000 milliä. Kapillaarinen kosteus ja homeitiöt pysyy rakenteen alla. Ulkoilman ja välitilan lämpötilaero ei ole niin iso, että tulisi kastepiste. Lisäksi tuuletusluukkujen kautta tuleva ilma kiertää jatkuvasti kuljettaen radonin pois. Koko välitilassa on kuivaa kuin saharassa vuodenajoista riippumatta.
Putkivuodot on helposti havaittavissa ja korjattavissa. Vahinko rajoittuisi parin neliön alueelle. Niin ja 780 m3 kokoisen talon lämmitys 200mm seinillä on aika halpaa. 9500 Kwh lämmitys lämmin vesi viiden hengen perheeltä. Puuta kuluu noin 7 pinom3. Kaikki on primäärienergiaa eikä COP- kertoimella tuotettua.
Rakennusvirheitä voi tehdä. Rossipohja rakenteena ei ole rakennusvirhe.Hei,
Tarkoitatko tuossa, että olet eristänyt maakerroksen 150 mm paksulla polyuretaanieristeellä, jonka alle sepeliä ja päälle sepeliä ja eristeen päälle kaksinkertainen muovi? Sitten sulla on noin metrin korkea ryömintätila ja sitten lattiarakenteen ja eristus siinä?
- onko tarpeen..
Tarkoitin että kun ok. talossa on betonista pohjalaatta niin laattavalun allahan on täytesoraa enemmän tai vähemmän. Niin jo rakennusvaiheessa laitettaisiin täytesoraan vaikka salaojaputket rakennuksen mitalta läpi. Tällöin radon kaasut poistuisivat salaojaputkia myöten poies ja maapohja tuulettuisi.
- Yks torvi täällä..
Lähes kaikkiin maanvaraisiin asuintalojen lattioihin laitetaan radon-kaasun tuuletusputket ja torvi katolle.
- trosselitrom
Tuulettuva alapohja on edelleen erittäin yleinen rakenneratkaisu ja mm. lähes kaikki muuttovalmiit valmistalot on rossipohjalla.
Nykyisin ne usein varustetaan jonkun tyyppisellä kuivaimella tai olosuhdevahdilla ja sillä pidetään huoli että homeongelmia ei tule.
Tähän on syynä se, että liian moni omakotiasuja ei ole viitsinyt availla/sulkea luukkuja vuodenaikojen mukaan - hoidetaan homma sitten koneellisesti niin ei tarvitse.
Ja radonputkistot toki kuuluu olla. - 11+9
Ei ole luovuttu - päinvastoin. Viime vuosina tuosta on tehty jopa uusia variaatioita kirjavalla menestyksellä. Ja senpä vuoksi kysymyksen asettelussasi kiinnitän huomiota kahteen sanaan: tuulettuva ja tuuletettu - ne on jo kaksi erilaista alapohjaratkaisua.
Tuulettuvan alapohjan tulkitsisin sellaiseksi, että ilma liikkuu vapaasti. Talon alla vallitsee siis aina sama lämpötila kuin ulkonakin. Tuollaista alapohjaa ei hyödytä varustaa tuuletusputkilla.
Tuuletettavan alapohjan voisi kuvitella tarkoittavan ryömintätilallista alapohjaa, jossa ulkoseinälinjan alla on sokkeli, jossa vain pienet tuuletusaukot. Tällä pyritään siihen, ettei lattian alla ole ihan yhtä kylmää kuin ulkona => lattian läpi johtuva energia vähenee ja energiatehokkuus paranee. Tällaisen alapohjan tuuletusta säädellään sekä noiden aukkojen pinta-aloilla että joskus myös erillisin tuuletushormein ja jopa koneellisesti. Eriillisen radon-suojauksen rakentaminen ei ole tarpeen, sillä sellaisen saa helpohkosti jälkiasennettunakin.- nimetön,.
millaiset rakenteet sopivat täysin tuulettuvaan(nykyaikaisia talopaketteja)? ja vaikuttaako alapohjan korkeus täysin tuulettuvaan?
- 2+1
nimetön,. kirjoitti:
millaiset rakenteet sopivat täysin tuulettuvaan(nykyaikaisia talopaketteja)? ja vaikuttaako alapohjan korkeus täysin tuulettuvaan?
Normien mukaan (vertailutaso eli suositus) täysin tuulettuvan alapohjan pitäisi olla u-arvoltaan samaa tasoa yläpohjan kanssa eli selvästi parempi kuin ryömintätilallisen alapohjan.
Täysin tuulettuvassa alapohjassa alapohjan alla vallitsee samat olosuhteet kuin ulkona ja silloin ei ole suurempaa merkitystä sillä, kuinka korkea tuo tuulettuva alatila on.
- bvcz<sfg
Ite en ole nähnyt ns. pilari rakenteisia kämppiä uutena, taitaa olla noita kissanluukku pohjilla enimmäkseen vai olenko väärässä?
Miksi ei nykyään tehdä juuri täysintuulettuvia? ja tuntuu muutenkin, että rossia tekee enään perinne rakentajat ja tilaelementtitalot ja erikseen jos voi sanoa rossiksi niin otelolaatta rossit mikä vois olla hyvä vaihtoehto laatallle..
Mikähän siinä rossissa on ettei enään ole niin suosittu kuin vielä ennen 60-lukua
miksi maanvarainen on yleisempi.. eikös periaatteessa taysintuulettuva toimi hyvinEi nuo täysin tuulettuvat ihan tavattoman harvinaisia ole, mutta tilastot vääristyy nykyisten valmistalojen myötä - nehän on suurimmaksi osaksi tilaelementeistä tehtyjä ja tilaelementtitalossa täysin tuulettuva on äärettömän harvimnainen, "kissanluukkumallien" ollessa käytännössä ainoa ratkaisu tilaelementtitaloon.
Paikallarakentamispuolella olen jonkun verran tavannut noita kokonaan tuulettuviakin - melkein yhtä usein kuin ryömintätilallisiakin.- nnnnnnn
rauno_kangas kirjoitti:
Ei nuo täysin tuulettuvat ihan tavattoman harvinaisia ole, mutta tilastot vääristyy nykyisten valmistalojen myötä - nehän on suurimmaksi osaksi tilaelementeistä tehtyjä ja tilaelementtitalossa täysin tuulettuva on äärettömän harvimnainen, "kissanluukkumallien" ollessa käytännössä ainoa ratkaisu tilaelementtitaloon.
Paikallarakentamispuolella olen jonkun verran tavannut noita kokonaan tuulettuviakin - melkein yhtä usein kuin ryömintätilallisiakin.Mitähän varten täytyy rakentaa kissanluukkusia, jos voisi rakentaa täysintuulettuvan, eikös se ole vaivattomampi? Johtuuko se jostain rakennus tekniikoista vai kantavuuden ottamisesta alapohjasta?
nnnnnnn kirjoitti:
Mitähän varten täytyy rakentaa kissanluukkusia, jos voisi rakentaa täysintuulettuvan, eikös se ole vaivattomampi? Johtuuko se jostain rakennus tekniikoista vai kantavuuden ottamisesta alapohjasta?
Ryömintätilallinen alapohja saavuttaa normien suositustason jossain 20 cm eristevahvuuksilla, kun täysin tuulettuvassa tarvitaan samaan tasoon villaa jotakuinkin 45 cm => erityisesti noissa tilaelementeissä tuollainen sopii paremmin tuotantotekniikkojen kanssa yhteen. Toinen seikka on talon julkisivun korkeus, joka täysin tuulettuvan tapauksessa nostaa lattiatason noin metrin maanpinnan yläpuolelle - ryömintätilallisen saa tehtyä helposti 30 cm matalampana, pikkuisen kikkaillen enempikin alemmaksi.
- nnnnnnn
Taitaa tosiaan olla uudet täysintuulettuvat vähän harvinaisempia näkyjä(ei ainaakaan minun silmään osunu talotoimittajia, jotka mainostavat tätä).. mmmhh
mahtoikohan rintamamies mallisissa taloissa osakseen vahvat eristeet, kun tuntuivat olevan niin korkealla perustalla?
Näin tuossa aikas prameankin talon jossa oli kissanluukut tehty harkkoraoilla, siis harkkoperustainen.. eli kai niitä suositaan muissakin kuin tilaelementeissä? - veijjoo
Onko ainoa vaaihtoehto rossi pohja, jos on paalutus tarve tontilla?
Rossipohjan määritelmä ei ole ihan yksiselitteinen, mutta tarkoitettiinpa sillä mitä tahansa, se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto paalutettaviin kohteisiin. Yksi hyvinkin käyttökelpoinen ratkaisu on Legalett.
- kysyjäxc
rauno_kangas kirjoitti:
Rossipohjan määritelmä ei ole ihan yksiselitteinen, mutta tarkoitettiinpa sillä mitä tahansa, se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto paalutettaviin kohteisiin. Yksi hyvinkin käyttökelpoinen ratkaisu on Legalett.
Mikä tämä legalett on, onko se perusta johon ei tule anturaa?, eli onko se näin, että
kantavuus on laatalla? vai miten se toimii?
- råssi_on_riski
Tuulettuva alapohja on hyvä, hyvin tehtynä isolla ryömintätilalla ja kunnon maa-aineksilla paras ja riskittömin. Mutta tämä koskee vain betonirakenteisia, esim ontelolaatta tai liittolaatta rakenteita.
Puinen rossipohja on ihan susi. Ja rossipohjalla tarkoitetaan nimenomaan puurakenteista alapohjaa. Ontelolaatta-alapohja *ei* ole rossipohja!- JA.
"Susi" Ja milläköhän perusteella? Oikein tehtynä kestää varmasti pitempää kuin talon seinät.
- Tyytyväinen paalutet
JA. kirjoitti:
"Susi" Ja milläköhän perusteella? Oikein tehtynä kestää varmasti pitempää kuin talon seinät.
Perustus vaihtoehtoja riittää ja siihen vaikuttaa merkittävästi tontin olosuhteet.
Rinteessä vai tasaisella, tarvitaanko paalutusta jne...
Paksut betonikerrokset kuivuvat hitaasti ja varsinkin reunavahvistetut laatat sisäpuolisella eristyksellä.
Puurakenteet perustuksien osana ovat ne homevaaralliset yhdistelmät. Mielummin betonia ja lämmöneristystä paljon, paremman kuivumisen aikaansaamiseksi.
Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva perusajatuksena ja betonirakenne mahdollisimman ohuena.
Rossipermanto voidaan tehdä myös lämpimänä, eli matalana kellarina, hallitulla ilmanvaihdolla talon ilmanvaihtokoneella.
Meillä ollut rakenteena jo 5 vuotta ja kuivaa on mittarinkin mukaan. Kosteusmittari on ainoa luotettava mittaväline, ei Hesari nurkassa. - JA.
Tyytyväinen paalutet kirjoitti:
Perustus vaihtoehtoja riittää ja siihen vaikuttaa merkittävästi tontin olosuhteet.
Rinteessä vai tasaisella, tarvitaanko paalutusta jne...
Paksut betonikerrokset kuivuvat hitaasti ja varsinkin reunavahvistetut laatat sisäpuolisella eristyksellä.
Puurakenteet perustuksien osana ovat ne homevaaralliset yhdistelmät. Mielummin betonia ja lämmöneristystä paljon, paremman kuivumisen aikaansaamiseksi.
Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva perusajatuksena ja betonirakenne mahdollisimman ohuena.
Rossipermanto voidaan tehdä myös lämpimänä, eli matalana kellarina, hallitulla ilmanvaihdolla talon ilmanvaihtokoneella.
Meillä ollut rakenteena jo 5 vuotta ja kuivaa on mittarinkin mukaan. Kosteusmittari on ainoa luotettava mittaväline, ei Hesari nurkassa.Villalla saa erinomaisen lämpöeristyksen edullisesti. Mieluummin tuuletan homeitiöt ulkoilmaan, kuin päästän niitä kellariin.
Puuta on käytetty paalutuksessa pari sataa vuotta. Kauankohan betonia? Ei ne paalut ole homehtuneet. Pitää ymmärtää oikeanlaiset olosuhteet rakennusmateriaalien säilyvyydelle. Puu ei ole sään armoilla rossipohjassa, sinne ei paista aurinko eikä siellä sada. - asdfhjkl.
JA. kirjoitti:
"Susi" Ja milläköhän perusteella? Oikein tehtynä kestää varmasti pitempää kuin talon seinät.
Selitä "oikein tehtynä". Oikein tehty rossipohja on se joka jätetään tekemättä. Mikä heleveten vimma on rakentaa puisia alapohjia, kosteusrasitus tulee olemaan aina huomattava ja hometta tulee pommin varmasti.
Ja turha on sitten esitellä jotain vanha-kun-fan hirsitaloja ja kuinka rossipohja toimii niiiiin hienosti. Sellaisia harakanpesiä jossa poltettiin mottikaupalla puuta kesät talvet ei vaan saa enää rakentaa. - notko.
asdfhjkl. kirjoitti:
Selitä "oikein tehtynä". Oikein tehty rossipohja on se joka jätetään tekemättä. Mikä heleveten vimma on rakentaa puisia alapohjia, kosteusrasitus tulee olemaan aina huomattava ja hometta tulee pommin varmasti.
Ja turha on sitten esitellä jotain vanha-kun-fan hirsitaloja ja kuinka rossipohja toimii niiiiin hienosti. Sellaisia harakanpesiä jossa poltettiin mottikaupalla puuta kesät talvet ei vaan saa enää rakentaa.Onkos niitä sellaisia pohjalevyjä, jotka kestävät kosteutta? Tai mitä voi käyttää.
- Teräsvaari4
No puupaaluja ei varmasti käytetä nykyaikana talojen perustuksiin. Pientalolle järkevin paalumateriaali on teräs. Betoniakin taidetaan jonkin verran käyttää mutta enempi kerrostaloissa.
- nimetön,
Onkohan sellaista kukaan laskenut paljonko sisätilankosteus menee kohti alapohjaa rossipohjaisessa talosssa, kun eikös joissain laitetavaan pelkästään muovimatto lattiaan? eikä ole lisänä tiivistä höyrynsulkua?
- nnnnnnnnn
Onko kokemuksia vanhemmilta rakentajilta, että onko tänäpäivänä rossipohjaisten perustuksien suosio noussut verrattuna vaikka 80-90-lukuun?
Mitenkäs muuten nykypäivänä rossipohjan palkit kiinnitetään?, onko ne alasidospuissa ja runkopuussa kiinni? - ihaan
Millaisia kosteus prosentteja teillä on alapohjassa? mikä on se suurin kosteuden syy onko se maakosteus vai ilmasta tuleva kosteus?....
Tuohon maasta nousevaan kosteuteen varmaan vaikuttaa millainen on ryömintätilan maapohja? Tehdäänköhän noihin valmistaloihin suuria maan vaihtoja ryömintätilaan?- Nipsa
Jos talo ei ole suolla tai montussa, salaojat toimivat ja kapillaarinen kosteuden nousu maaperästä on estetty (esim. sepeli, leca), niin tuuletusilman kosteus on määräävin tekijä. Tästä johtuva kosteus on korkeimmillaan loppukesästä (lämpimien ja kosteiden kelien jälkeen) ja pienimmillään lopputalvesta (tuuletettu kuivalla ja kylmällä).
- kysymy
Noista rossipohjan palkeista olen ihmetellyt, että ilmeisesti pohjassa täytyy olla välitukia, jos vaikka talo on 7-8m leveä, niin jännevälistä tulee liian pitkä 200-300mm korkealle palkille?. Jos tehdään tukia maapohjasta palkeille, niin eikös siinä ole vaarana, että tuet elevät eritahtiin, kuin talon perustukset?, jos vaikka maa on sen verran pehmyttä tai talon alta ei olla kaivettu niin syväksi kuin kivijalka??
Miten tälläisiä taloja tehdään ja tehdäänkö kokonaisilla palkeilla missä ei ole tukia?- 7+6
Joo, välitukia tarvitaan ilman muuta.
- simorakentaja
Insinööri tai rakennusmestari voi sinulle laskea riittävän palkin joka kantaa. Palkithan sinänsä kantavat tuossa, mutta taipuma ja värähtely koituvat ongelmaksi.
Tuelle on tehtävä myös antura ja perustus. Eli käytännössä sinne lisättäisiin väli perusmuuri.
- rakenusrane
http://tietoarakentamisesta.blogspot.fi/2014/04/ryomintatilainen-alapohja.html
Tässä hyvää tietoa tuulettuvasta-alapohjasta - Sörsselllssön
Moni sanoo, että talopakettivalmistajat edelleen valmistavat rossipohjataloja. Nimetkää muutama valmistaja.
- kannustalo
kannustalo
- Rak.ins. Kauhava
kannustalo kirjoitti:
kannustalo
Eiköhän puurakenteisia rosseja käytetä etupäässä kustannusten alentamiseen, kovassa kilpailussa. Tällaisia parakkitaloja sitten myydään avaimet käteen halvalla.
Orgaaninen aine alapohjissa on aina kosteusriski ja ennen vanhaan kuivui rakenteen läpi menevällä lämmöllä.
300 mm villaa ei ole nykyisin alapohjissa paljon, kun kyse on rossipermannosta U-arvo on 0,1 luokkaa. Lämpöä menee siis läpi, mutta ei välttämättä riittävästi, kun ulkoilmalla jatkuvasti viilennetään.
Kosteutta rossiin tulee ulkoa , kun lämpötila on alhainen ja homeinen puurakenteinen rossi onkin nykypäivän ongelmia.
Halpa harvemmin on hyvä missään, ei myöskään perustuksissa.
Raunon ohje taloa alaspäin on erittäin vaarallinen, mielummin ylöspäin. 70 luvun matalat sokkelit ja talot ovat vielä hyvin mielessä.
Vanhoja taloja kun katselette, niin mitä korkeampi sokkeli niin sitä paremmassa kunnossa, eikä tule vesi sisään kynnyksen yli.
Taitaa Raunon koulut olla käyty 70 luvulla, kun matalat sokkelit on mennyt suorastaan alitajuntaan. - kustannustehokas.
Rak.ins. Kauhava kirjoitti:
Eiköhän puurakenteisia rosseja käytetä etupäässä kustannusten alentamiseen, kovassa kilpailussa. Tällaisia parakkitaloja sitten myydään avaimet käteen halvalla.
Orgaaninen aine alapohjissa on aina kosteusriski ja ennen vanhaan kuivui rakenteen läpi menevällä lämmöllä.
300 mm villaa ei ole nykyisin alapohjissa paljon, kun kyse on rossipermannosta U-arvo on 0,1 luokkaa. Lämpöä menee siis läpi, mutta ei välttämättä riittävästi, kun ulkoilmalla jatkuvasti viilennetään.
Kosteutta rossiin tulee ulkoa , kun lämpötila on alhainen ja homeinen puurakenteinen rossi onkin nykypäivän ongelmia.
Halpa harvemmin on hyvä missään, ei myöskään perustuksissa.
Raunon ohje taloa alaspäin on erittäin vaarallinen, mielummin ylöspäin. 70 luvun matalat sokkelit ja talot ovat vielä hyvin mielessä.
Vanhoja taloja kun katselette, niin mitä korkeampi sokkeli niin sitä paremmassa kunnossa, eikä tule vesi sisään kynnyksen yli.
Taitaa Raunon koulut olla käyty 70 luvulla, kun matalat sokkelit on mennyt suorastaan alitajuntaan.Onko se aina halvempi?
- Tietoa on
Rak.ins. Kauhava kirjoitti:
Eiköhän puurakenteisia rosseja käytetä etupäässä kustannusten alentamiseen, kovassa kilpailussa. Tällaisia parakkitaloja sitten myydään avaimet käteen halvalla.
Orgaaninen aine alapohjissa on aina kosteusriski ja ennen vanhaan kuivui rakenteen läpi menevällä lämmöllä.
300 mm villaa ei ole nykyisin alapohjissa paljon, kun kyse on rossipermannosta U-arvo on 0,1 luokkaa. Lämpöä menee siis läpi, mutta ei välttämättä riittävästi, kun ulkoilmalla jatkuvasti viilennetään.
Kosteutta rossiin tulee ulkoa , kun lämpötila on alhainen ja homeinen puurakenteinen rossi onkin nykypäivän ongelmia.
Halpa harvemmin on hyvä missään, ei myöskään perustuksissa.
Raunon ohje taloa alaspäin on erittäin vaarallinen, mielummin ylöspäin. 70 luvun matalat sokkelit ja talot ovat vielä hyvin mielessä.
Vanhoja taloja kun katselette, niin mitä korkeampi sokkeli niin sitä paremmassa kunnossa, eikä tule vesi sisään kynnyksen yli.
Taitaa Raunon koulut olla käyty 70 luvulla, kun matalat sokkelit on mennyt suorastaan alitajuntaan.Rauno on Legalet mainosmies ja siksi puhuu matalien sokkeleiden puolesta.
Tietoa on kirjoitti:
Rauno on Legalet mainosmies ja siksi puhuu matalien sokkeleiden puolesta.
On totta, että tunnen monia henkilöitä Legalettin organisaatiosta, mutta puheet minusta Legalettin mainosmiehenä ovat täyttä soopaa. Sivumennen sanottuna tunnen aika hiton monta talopakettifirmojen avainhenkilöäkin, muttei se estä minua talopaketeista puolueettomasti puhumasta.
Olen tälläkin palstalla kertonut siitä, että legalett perustus on kilpailukykyisimmillään sellaisissa kohteissa, joissa paalutus on ainoa vaihtoehto, ja joissa halutaan välttää korkeaa sokkelia...
Seuraava kohteeni, jossa legalett tullenee olemaan ylivoimainen systeemi - on kellarillinen/paalutettava kohde - tavanomainen paalutekniikka ei varmaan tule edes kysymykseen.
- kysyjämansesta
Ite olen vähän lähinnä vielä katsellut talopaketteja ja tosiaan muutamassa on tuo tuulettuvaalapohja siis puinen, mutta olenko nyt aivan kaheli jos tälläisen hommaan, voiko ne olla niin huonoja mitä täällä jotkut sanovat vai ihan toimivia missä muutkin.
Entä voidaanko parantaa/varmistaa jo rakennusvaiheessa toimivuutta?- Betong
Vaativa on rakenne myös tämän ilmastomuutoksenkin vuoksi, vettä sataa ja plussalla kuukausikaupalla.
Nykyisellä ulkoilmalla tuulettamalla ei paljon paikkoja kuivata.
Laadukkaat armeijan ammusvarastossakin käytettävät sorbtio kuivaajat voisivat tulla kyseeseen.
Usein käytettävät halvat kondenssikuivaajat ovat myös oma riskinsä, eikä niitä saa päästää jäätymään.
Betoni perustuksissa on paljon turvallisempaa, kuin orgaaniset homehtuvat, lahoavat ja mätänevätkin rakenteet.
- mansese
Mitäs näitä ns.lämpöisiä alapohjia joita on kytketty talonilmastointiin..
- rakentajaehkä
Tosiaan Tilaelementeissä on nykyään tuulettuvia alapohjia(puu), mutta onko täällä niitä perinnerakentajia jotka on tehneet puisen tuulettuvan alapohjan? Vähän siis kokemuksia...
- LVI-inssi
Lisää sellaisen näkökulman vielä, että onkos kukaan tajunnut, että täysin umpinainen "rossipohja" (tuossa yhteydessä ei kait voi enää puhua "tuulettuvasta" alapohjasta) PLUS koneellinen tarpeen mukaan pyörivä kuivuri sinne tilaan on kustannuksiltaan HALVIN ratkaisu näistä välitilallisista alapohjista?
Ennenkuin väkytätte vastaan, niin tehkääpä lämpötekniset laskelmat. Sieltä se edullisuus tulee. Todella kallista sähköä pitää kuivuriin löytää, ettei homma kannattaisi. - rakentajaehkä
Taitaa olla sitten koneellisesti tuulettuvaalapohja:). Onko tässä eristetty alapohja, kuten lämpöisessä alapohjassa joka ilmeisesti hoidetaan jotenkin talon ilmastoinin kautta, mutta tässä ilmeisesti lattian vahvuus on pienempi mutta onkohan se eristevahvuus sitten suurempi maassa ja sisäsokkelissa???
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323787- 851885
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151731Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1231264VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu951251Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi351209- 691134
- 681014
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102985