Kukaan painimassa Tampereelle filosofiaan?
tre filosofia
ikuinen vihreä
18154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pop
Löytyisikö virtuaalista luku- ja keskusteluseuraa?
Miten meni kyseinen koe? Kuka kumma oli viimeisen tekstin kirjoittaja? Miten lähditte tätä tehtävää purkamaan?
Olisko ollut Rousseau? Oli vähän hakemista tuon purkamisessa. Muut tehtävät oli kohtuullisen helppoja.
Ajattelin ja ensin sen demokratian takia, mutta käännyin Platonin puoleen koska teksti oli dialogi. Ajattelin, ettei Rousseau kirjoittele dialogeja. Tosin nyt kun tarkistin niin on hän kirjoittanut. Ei kuitenkaan valtioon liittyen? Ainakaan Määttäsen kirjassa ei ole mainintaa tällaisesta (vai onko?). Ei sillä kirjoittajalla ole nyt niin väliä, mutta mitä ihmettä sillä tehtävällä edes haettiin. Jotenkin tuntuu, että menin kyllä kirjoittamaan sellaista puuta heinää siihen, että saan koko kokeesta 0 pistettä!
Tarkistelin netistä muuten, että Platon on tosiaan viitannut tyranniaan Valtio-teoksessaan jne.
Siinähän oli ensimmäisessä lauseessa mielestäni ihan selvä viittaus yhteiskuntasopimusteorioihin. Jotain tämän suuntaista: "Ihan sama perustetaanko valtio sopimalla tai arpomalla". Yhteiskuntasopimusteoriathan tuli about tuhat vuotta myöhemmin :D Minusta tuo arpominen viittaa Rawlsiin ja tietämättömyyden verhoon . Sopimus taas yhteiskuntasopimusteoreetikoihin.
Tuo alkulause rajaisi myös Rousseaun pois koska eihän Rousseau yhteiskuntasopimusteoreetiikkona (tosin demokraatiaa korostavana) kohauttaisi olkaansa sopimusajatukselle???
Miä menin heittämää Hegelin filosofiaa Marxia/Engelsiä ja jopa Valistuksen dialektiikkaa kun arvioin tekstiä, ja nyt ihmettelen että mitä nupissa oikein liikkui...
Ei kirjassa ollut Rousseaun kohdalla valtiosta, mutta ei tainnut olla myöskään Platonin kohdalla demokratiasta, saati vapaudesta. Platonihan ei uskonut moraaliseen tahdonvapauteenkaan vaan mikäli ihminen on paha niin on hän vain tietämätön.
Löysitkö Platonin kirjoittamana 3. tehtävän tekstin netistä? Onko linkkiä?
Minustakin oli selvä viittaus yhteiskuntasopimusteorioihin. Puhuiko Rawls myös mullistuksista ja tyranniasta?
Eipä ollut Platonin kohdalla demokratiasta. Tyydyinkin vastaamaan, että sisällöllisesti ja lähdemateriaalin perusteella ei voi sanoa sen olevan Platonin teksti vaikka muodollisesti se vaikuttaakin hänen tekstiltään. Totta tuo moraalin kohdalla.
Tosin utopiahan vaatisi jonkinlaista rajatonta vapautta. Jokainen toteuttaa omia päämääriään tjsp. Platonhan uskoi organisaatioon ja siihen, että jokaiselle on oma paikkansa yhteiskunnassa eli periaatteessahan sen, että Platon oli kirjoittaja. Siinä lopussahan kirjoittaja juuri puhui keskustelukumppaninsa pussiin, että rajaton vapaus johtaisi tyranniaan eli voidaan vetää johtopäätös ettei kirjoiittaja ainakaan ollut demokratian ja vapauden peräänkuuluttaja, päinvastoin.
En löytänyt netistä suoraan, mutta googlasin sanoilla "utopia dialogi" ja Valtiohan sieltä tuli, ja Valtion rakenne viittaisi annettuun tekstiin. Siellä on myös Tyrannia niminen osio. En voinut etsiä sitä kappaletta kun en muista ulkoa yhtäkään lausetta siitä tekstistä.
Ja niin oli Platonin tyylinen sokraattinen teksti, että saadaan keskustelukumppani ajattelemaan jotain ja tämän jälkeen näytetään ristiriita johon tietty ajattelu johtaa.
Määttäsen kirjassa ei ole Rawlsin kohdalla mainittu tyranniasta tai mullistuksista. Ei ainakaan kuulosta yhtään tutulle.
Aloin jo miettimään, että ehkä analysoitavissa ollut teksti oli vain jonkinalinen konstruktio, jonka tehtävä oli laittaa pohtimaan erilaisia asioita. Hyvinhän sitä näinkin olisi voinut miettiä asioita, mutta veti kyllä tehtävänanto kuupan sekaisin.
Pieni korjaus: Platonhan uskoi organisaatioon ja siihen, että jokaiselle on oma paikkansa yhteiskunnassaeli periaatteessahan sen voi päätellä tästä, että Platon oli kirjoittaja.
"tyrania on itsevaltius syntyy liiallisen vapauden ¨ahkyst¨a, jolloin tyranniksi kansan (rahvaan) avustuksella noussut yksitt¨ainen kansalainen tuhoaa kilpailijansa ja asettuu muiden yl¨apuolelle [Platon, 1933, 562A-
565C] . T¨at¨a valtiomuotoa voidaan verrata Syrakusaan; idea perustuu sekasorron keskelt¨a nousevaan johtohahmoon josta tulee hallitsija
[H¨ayry, 2000, s. 31]."
http://www.mv.helsinki.fi/home/mnelimar/material/platon_valtio.pdf
Kokeen tekstissähän puhuttiin juuri tuosta vapauden ähkystä...
Taisi olla Platonia teksti eli jos saan 1. ja 2. tehtävästä lähes täydet voi minulla olla vielä pieni mahdollisuus jos 3. tehtävästä tulisi edes joitain pisteitä (2-6 pistettä). Saas nähdä, saa vähän jännittää tuota nyt. 1. tehtävästä kyllä varmaan tulee täydet tai lähes ja 2. tehtävän Kantin konstruktio ja skeemat oli myös helpohko.
hyvin tehty, kiitos tekstin pätkästä :) Eihän sillä kirjoittajalla niin väliä, jos osannut muuten kirjoittaa.
Mitä vastasit niihin muihin? Kantia minäkin väänsin 2:seen, mutta esim. Piaget'n sensomotorisen skeeman unohdin selittää ja Edmund Gettierin Nelson Goodmanin esimerkit väreistä. Väriongelmaan kiedoin muuten sen tekstin. Muistin kyllä nuo, mutta alotin rationalismi/empirismikiistasta ja kas kun sivut loppuivat kesken...
Toivottavasti pääset kun muuten tuntui menevän hyvin ): Filosofia on siinä mielessä inhottavaa, ettei oikein voi ennustaa kirjoitusten tuloksia. Kieltämättä joutuu kyllä jännäämään!
Kirjoitin aika pitkälle Kantin kriittisen synteesin ja hieman empirismistä, kuten "tabula rasa" ja yksi-moni-ongelma, johon konstruktio Benedictuksen adekvaatilla liittyy. Kirjoitin myös tiedon lajeista Kantin mukaan, koska matematiikka- ja kausaalitiedon aprioriksi synteettiseksi tiedoksi todistustushan tapahtuu konstruktiolla. En tiedä miten väriongelma suoraan liittyy konstruktiomenetelmään? Skeemathan siis kontruoi havainnot kategorioista ja käsitteistä.
Tuo 3. tehtävä on kyllä aika kysymysmerkki, on vaikea ennustaa, mitä siitä saa.
Vastauksesi kuulostaa hyvinkin järkevältä :)
"Skeemathan siis kontruoi havainnot kategorioista ja käsitteistä." Tämän takia laitoin värit, ja yritin sitä kautta osoittaa ihmisen biologisen rakenteen yhteyden tiedonkäsittelyyn. Tosin vein sen ihan havaintoihin saakka. Laitoin esim. Ulric Neisserin lamppuhommelin. Toki voi olla, että ymmärsin tehtävänannon väärin. Lähdin havainnoista siksi, että pohjustelin Humen ajattelua alussa eli impressioista ideoihin (tietoon). Länttäsin sitten Kantin kritiikin empirismiä ja rationalismia kohtaan ja toitotin universaalista järjestä ja ymmärryksen käsitteistä ja kategorioista. Esimerkkinä annoin kausaation jua itseasiassa sivumennen moraalin, mutta Kantin tiedonlajeja en älynnyt perusteellisemmin selittää.
Lukiko siinä tehtävänannossa ihan tuosta konstruktiomenetelmästä? Jotenkin ymmärsin, että tehtävällä haettiin juuri psykologisempaa aspektia tiedon hankinnan luonteeseen? Ajattelin, että koko "kokemuksen konstruktiivisuus" liittyi tuohon tehtävänantoon? Tais mennä sit puuroksi tehtäväni!!
Kyllähän tuo kappale "Kokemuksen kontruktiivisuus" asiaan liittyi, siitä en itse tajunnut kovinkaan kirjoittaa, paitsi Piagetin sensomotoriset skeemat ja niiden päälle rakentuvat käsitteet ja kategoriat mainitsin (olisi tosin pitänyt kirjoittaa havaintoskeemat). Skeemoista tuli viimeinen niitti sille, että aloin kirjoittaa Kantista lähes kaikki 3 sivua.
Tehtävänannossa muistaakseni puhuttiin konstruktionismista, joka oli hieman hämäävää. Ja havaintojen skemaattisuudesta?
"Skeemoista tuli viimeinen niitti sille, että aloin kirjoittaa Kantista lähes kaikki 3 sivua"
ja
"Tehtävänannossa muistaakseni puhuttiin konstruktionismista, joka oli hieman hämäävää. Ja havaintojen skemaattisuudesta? "
Kyllä konstruktionismi -sana oli hämäävä ja päädyin juuri tuosta sanasta siihen, että haettiin sitä psykologisempaa aspektia. Meinasin kirjoittaa niistä tiedonlajeista sen jälkeen kun kriittinen synteesi oli tekstiin kirjoitettu. Katkasin sen ajatuksen just sillä, että on eri asia puhua filosofisesti todellisuudesta (Kant) kuin kokemusmaailmasta (psykologinen aspekti). Siksi karsin ne tiedonlajit pois tekstistä. Saatto kyllä käydä iso moka..
Tuo Piagetń sensomotoriset skeemat oli just se mitä sillä haettiin. Harmittaa ihan hemmetisti, että jäi tekstistä pois :) Havaintojen skemaattisuuteen annoin esimerkkiä niistä palloista, pallo havaitaan palloksi pallon käsitteen avulla. Havainnoista totesin niiden värien yhteydessä, että ei nähdä molekyylikiimppua joka heijastaa valoa tietyllä aallonpituudella vaan nimenomaan on vain havainto väristä, jossa sillä konstruktiivisuudella ja skemaattisuudella on se merkitys. Sitte kirjotin Kailan esineiden sarjasta sen havaintohommelin takia sekä Marrin ei-käsitteellinen havainto/käsitteellinen havainto asetelman näköjärjestelmän yhteydessä.
Nyt menee kyllä tosi jännäks tän kokeen kanssa. Ens vuonna kyllä pääsen!!
Miten kävi xoo? Pääsitkö?
Pääsin kuin pääsinkin ja nyt on vähän pöllähtäny olo. Ei voi uskoa todeksi.
Kouluun pääsy on vielä se helpompi aste. valmistumisen jälkeen oman alan töiden haku ja saanti vasta kinkkistä onkin, miltei mahdotonta. t. 2009 valmistunut kassahenkilö.
Näinhän se on. Täytyy opiskelujen ajan pohtia järkeviä sivuaineita ja olla muutoin aktiivinen. Toisaalta ei sitä tiedä elääkö edes valmistumiseen asti. Siksi päivä kerrallaan, ja elämän haasteiden miettimistä vasta niiden osuessa kohdalle. Nyt päämääräksi vain perehtyminen motivoivaan aihepiiriin. Täytyy olla iloinen tästä hetkestä!
Moro, voisiko joku hakenut vähän kertoa omista koepisteistään, sillä olen hakenut nyt pari kertaa filoa tampereelle ja aina saanut vähän alle 10 pistettä alle alimman vaaditun sisäänpääsypistemäärän (pelkän kokeen perusteella). Outoa tässä on se, että joka kerta kokeen jälkeen olen kokenut osaavani ja vastanneeni hyvin. Pahin isku tänä vuonna oli aluksi se, etten muistanut Russellin paradoksia heti, mutta lopulta sain senkin palautettua mieleeni kokonaisuudessaan. Tehtävä 3 oli poikkeuksellisen helppo, sillä tunnistin Platonin tehtävän filosofiksi koska olen lukenut Valtio-teoksen aikaisemmin ja se sopi hyvin yhteen tehtävän kanssa.
Tulee sellainen olo, että olen kirjoittanut ihan päin seinää enkä tiedä mitään mistään saamieni pisteiden perusteella, mutta kun kuitenkin tiedän osaavani filosofiaa lukiovuosiltani ja yo-kokeenikin perusteella. Lisäksi olen jatkanut filosofiaa harrastusmielessä lukion jälkeen, eli en usko olevani täysin tietämätön. Paha tässä on kuitenkaan spekuloida ja kun en ole löytänyt tarkempaa tietoa arviointikriteereistä tms. niin en edes tiedä mitä teen väärin. Osaako joku kertoa millaisia vastauksia ne odottavat kokeessa? Paha tässä on soveltaa lukiossa opetettua tapaa käydä läpi ensin aiheeseen kuuluvat filosofit perusteellisesti ja määritellä jokainen filosofinen termi jota esseessä käyttää, kun vastastila on todella rajoitettu.
Jos joku viitsii vähän kertoa omista vastauksistaan ja siitä millaisia pisteitä on saanut, niin olisin todella kiitollinen. Olisi helpompi valmistautua ensi vuoteen, jos vähän olisi käryä miten siellä tulisi vastailla...
Todella harmi, jos ei vieläkään natsannut. Mulle tää oli toka kerta. Viime vuonna tosin en kerennyt lukea kuin kerran kirjan läpi. Kokeesta sain tänä vuonna hilpasen alle 50 pistettä. Viime vuonna kirjoitin sivun mittaset tekstit jokaiseen, mutta koetta ei silti edes hylätty erikseen.
Jos kerta tiedät osaavasi jo lukion ja harrastuksenkin kautta, niin ongelmana saattaa olla ihan vaan kirjoittaminen. Lukiokirjoittaminen on liian laveaa. Yleensä yliopistoissa arvostetaan tiiviisti sanomista. Mulla oli tän vuoden kokeessa esim. esseiden johdannot yhden lauseen mittaiset. Turhia sanoja ja toistoja kannattaa välttää (tähän syyllistyin 3. tehtävässä kun oli niin omituinen teksti..). Siis sellaisia joilla ei ole tiedollista arvoa.
Jos esim. kirjassa on käsitelty yhden luvun verran jotakin asiaa, niin parhaimmassa tapauksessa sen ytimen voi sanoa parilla lausella. Olisi ehkä hyvä jos ensi vuoden kokeeseen teet referaatit jokaisesta kappaleesta? Kokeilet kuinka tiiviisti jonkin asian voi esittää.
Toisaalta lukiossa opittu filosofia voi haittaa uuden oppimista. Muistaakseni lukiofilosofiassa osa asioista on selitetty kummallisesti eikä kuuluisien filosofien filosofia aukea sillä merkityksellä kuin ne on oikeasti tarkoitettu. Tosin tämä voi olla vain omasta päästäni kiinni :)
Kriteereinä on varmasti tekstin yksiselitteisyys, selkeys, tiiviys ja toki esseerakenne. Lisäksi käsitteiden määrittely ja määrittelyistä seuraavat johtopäätökset (mitä tästä seuraa?). Myös käsiteltävään asiaan liittyvät konkreettiset esimerkit kannattaa laittaa. Pääsykokeessa kai lähinnä toivotaan sitä, että on ymmärtänyt yleisen tulkinnan. Oma tulkinta asioista on sitten erikseen. Tässä nyt oli joitakin juttuja, joita käytän itse kirjoittaessa.