Meikäläistä on joskus täällä moitittu siitä, ettei osaa Meikäläinen mitään omaa kirjoittaa. Tätä käsitystä vaaliakseni kirjoitan taas, nyt Kalevalan päivän hengessä, jotain muuta kuin oman henkeni tuotoksia. Ehkäpä joku tykkääkin tästä, ainakin itse tykkään:
XXX . ALMANAKAN TERVEYSOHJEITA (Suomennoksia)
Muistutus Lasten holhoamisesta
1. Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman tuulesta ja wilusta. Sentähden ei pidä capalota cohta päästettämän, cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen owen tykö mendämän, cusa kylmä ja weto heitä kohdata taita.
2. Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle, josa äiti oli eloa leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä, joca maasta ylös nouse, on terweydensä puolesta nijn tuulut wahingoitetuksi, että hän coco elinaicanansa on luodencannettuna pidetty, ja ei mihingän ollut kelwollinen, mutta hänen wanhemmillens suurexi waiwaxi ja suruxi.
Ohjeet jatkuvat: ...ei peitet suun ja nenän päällä, jonga cautta lapsi taita tulla tucahutetuxi...lapsia talwella matcoisa myötäns culjetta, on waarallinen asia, ja monda lasta owat kircko-tiellä wiluhun cuolleet...piscaisille lapsille ei pidä annettaman welliä...lapsia ei pidä sillä tawalla maata pandaman, että he taitawat wäändä silmänsä wäärähän, catzomaan päiwää, joca ackunasta eli muista raoista paista, sillä sijtä tulewat he carsoxi...kyöpeli- ja männingäisjutut tekewät lapset pimiäsä nijn pelcurixi, että tämä pelko on heille estexi coco heidän elinaicanansa. Pöpöllä ja cummittelemisillalapsia peljättä, on myös edeswastamattomasti tehty. Sitä wastahan ei ole soweliambata pelcoa heillä, cuin witsa, jota ei säästämän pidä sijhen asti, cuin he saawat nijn suuren perähän ajatuksen, että heitä eteenasetuxilla taitan saada welwollisudestansa waaria ottaman. Witza wierotta heidän pojes yxipäisydestä, itzewallaisudesta, wihasta, ja muista pahoista tawoista...
XXX . ALMANAKAN TERVEYSOHJEITA (Suomennoksia)
Muistutus Lasten holhoamisesta
1. Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman tuulesta ja wilusta. Sentähden ei pidä capalota cohta päästettämän, cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen owen tykö mendämän, cusa kylmä ja weto heitä kohdata taita.
2. Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle, josa äiti oli eloa leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä, joca maasta ylös nouse, on terweydensä puolesta nijn tuulut wahingoitetuksi, että hän coco elinaicanansa on luodencannettuna pidetty, ja ei mihingän ollut kelwollinen, mutta hänen wanhemmillens suurexi waiwaxi ja suruxi.
Ohjeet jatkuvat: ...ei peitet suun ja nenän päällä, jonga cautta lapsi taita tulla tucahutetuxi...lapsia talwella matcoisa myötäns culjetta, on waarallinen asia, ja monda lasta owat kircko-tiellä wiluhun cuolleet...piscaisille lapsille ei pidä annettaman welliä...lapsia ei pidä sillä tawalla maata pandaman, että he taitawat wäändä silmänsä wäärähän, catzomaan päiwää, joca ackunasta eli muista raoista paista, sillä sijtä tulewat he carsoxi...kyöpeli- ja männingäisjutut tekewät lapset pimiäsä nijn pelcurixi, että tämä pelko on heille estexi coco heidän elinaicanansa. Pöpöllä ja cummittelemisillalapsia peljättä, on myös edeswastamattomasti tehty. Sitä wastahan ei ole soweliambata pelcoa heillä, cuin witsa, jota ei säästämän pidä sijhen asti, cuin he saawat nijn suuren perähän ajatuksen, että heitä eteenasetuxilla taitan saada welwollisudestansa waaria ottaman. Witza wierotta heidän pojes yxipäisydestä, itzewallaisudesta, wihasta, ja muista pahoista tawoista...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eteenasetuxilla, onhan hyvä ja tajuttava opastus! Ja miten tarpeen se kasvatus onkaan ollut, että aikuistuimme! Vitsasta siirryttiin sittemmin sanaan.
Muistuu mieleen vieläkin äidin napakka ääni: "Eikö sana kuulu!"
Vitsaa en usko koskaan saaneeni.
Sitkeästi istuvat nuo vanhat neuvot vieläkin joittenkin menettelytavoissa ja mielipiteissä. Lapsia piiskataan vedoten jopa Raamatun kehotukseen #"Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Ja joku varoittaa yhä, ettei lasta saa katsoa sieltä kehdon pääpuolesta.
Yxipäisyyttä ilmineeraa palstalla joskus. Ei ole eteenasetuxilla saatu itsewallasudesta, wihasta ja muista pahoista tawoista wierotettua, waan wääntäwät silmänsä wäärään, ja tuliwat carsoxi.
Agricolan aikainen kirjoitusasu on on vielä raumlaistakin kirjoitusta vaikeampaa.