Maine Coon

Meillä on 1,5v maine coon tyttö ja on kyllä niin ihana kissa kuin olla ja voi! Coonit ovat hyvin sopeutuvaisia ja ihmisläheisiä ja ne ovat mukana kaikessa mitä talossa tapahtuu. Joskus ihan riesaksi asti. Ne sopeutuvat hienosti myös muihin mahdollisiin lemmikkieläimiin, kuten meillä koiraan, ja sopivat oivallisesti myös lapsiperheisiin. Coonit ovat vahvoja kissoja ja tarvitsevat sellaista tekemistä, missä ne voivat käyttää lihasvoimaansa tosissaan. Meillä esimerkiksi isot kiipeilypuut ovat suuressa suosiossa, samoin kaikenlaiset tasot joihin joutuu kunnolla hyppäämään, eli noin metrin korkeuseroilla. Jos coonilla ei ole tarpeeksi virikkeitä, ne alkavat keksiä niitä itse, joten sohvakoristeiksi ne eivät välttämättä oikein sopeudu.

Jos coonin vie valjaissa ulos, kuten kerrostalossa asuvan kannattaa, on syytä hankkia todella tukevat valjaat, koska jos ne laittaa normaalin kotikissan valjaisiin, ne pystyvät katkaisemaan valjaiden soljet ja jopa sen lenksun johon hihna tulee kiinni. Meidän kissamme kasvattajalta oli kahdesti katkennut (tai vääntynyt auki) kyseinen lenkki kun kissa oli pelästynyt ja kiskaissut täydellä voimallaan valjaita vasten, ja meillä meni soljet rikki kertanykäisyllä kun kissa päätti muuten vain ottaa pikku spurtin. Ja kissa oli silloin noin puolivuotias.

Coonit pyrkivät myös kokeilemaan rajojaan kurin suhteen, joten niille kannattaa tehdä jo alkuunsa selväksi mitä on luvallista tehdä ja mitä ei. Jos kerrankin antaa periksi jossain asiassa, ne eivät hevillä usko ettei sitä saa tehdä enää myöhemmin.

Useimmat maine coonit eivät välitä vedestä, vaan ainakin joillekin on tyypillistä mm "pestä" käpäliään vesikupissa. Meillä tuo työntää käpälänsä veteen ja ravistaa sitten kunnolla, ja kun pahimmat vedet tassukarvoista ovat levinneet lähiympäristöön, se kastelee käpälänsä uudestaan ja ravistaa taas. Joten vesikuppia saa täytellä keskimääräistä useammin. Mutta ainakin lattia pysyy puhtaana... Kaikki eivät tee niin, mutta meillä kyllä tekee. Kissa upottaa koipensa huoletta veteen olkapäätään myöten, mutta inhoaa jos sen mahakarvat kastuvat. Jotkut ovat joutuneet laittamaan cooniensa vesikupin isoon vatiin estääkseen lattioita lainehtimasta kissojen vesileikkien takia.

Coonit ovat "juttelevat" mielellään. Hyvin usein ne ilmoittavat tulostaan erilaisilla äänimerkeillä, kuka vienolla äänellä, kuka täyttä kurkkua naukaisemalla.

Turkki on enemmän tai vähemmän pitkää, hyvin pehmeää ja silkkistä, ja sitä saa kampailla kerran pari viikossa jotta takut pysyvät poissa. Pennulle on pehmeä harja vielä hyvä, mutta kun pentukarva on varissut pois, pehmeä harja ei enää uppoa turkin läpi, joten harjasta huolimatta takkuja voi tulla. Ja pintakarva on sellaista, että vaikka kissaa silittää, käden alle jäävää takkua ei välttämättä tunne, joten kannattaa käydä turkki läpi kamman kanssa vaikka se tuntuisikin sileältä.

Varmaankin parempi mainita myös, että kannattaa pitää talo melko siistinä jos paikalla on cooneja. Ne nimittäin käpälöivät kaikkea mihin pääsevät käsiksi, ja ne tunkevat käpälänsä joka ikiseen koloon ja rakoon mitä suinkin onnistuvat löytämään. Ne ovat loputtoman uteliaita ja haluavat aina tietää, minkälainen joku pölyhiukkanen tai pieni roska jossain lattian raossa tai sängyn patjan välissä on.

Maine coon kehittyy hitaasti, ne ovat täysikasvuisia noin 3-vuotiaina, ja siihen asti niille voi antaa ruokaa suunnilleen niin paljon kuin ne jaksavat syödä. Meillä on 1,5-vuotias tällä hetkellä, ja se painaa nyt n. 7kg eikä ole mitenkään ylipainoinen kokoonsa nähden. Ja koska se on vielä kehittyvä, painoa tulee vielä lisää. Kalkkia kannattaa antaa ruuan mukana siihen asti että kissa on täysikasvuinen. Isosta koosta johtuen ruuan sisältämä kalkki ei riitä maine coonin tarpeisiin.

Tässä lienee pääkohdat... Kysele lisää jos jotain jäi kertomatta. :)

Varmaankin haluatte mieluummin pennun, mutta siltä varalta että aikuinenkin kissa kävisi, niin mainitsen, että meidän kissan kasvattaja sanoi juuri eilen, että hänellä olisi 4v tyttökissa joka etsii kotia. On siis juuri tullut täysikasvuiseksi. Todella kiltti ja läheisyydenhakuinen, mutta kasvattajalla on joukko muitakin kissoja, ja niiden joukossa on pari joiden kanssa tämä tyttö ei tule toimeen. Se etsii siis kotia jossa ei olisi muita kissoja.

Maine Coon on isokokoinen, ystävällinen ja seurallinen kissa.
Karvaa lähtee ja turkin hoitoon pitää panostaa, kammata ja harjata, jottei tulisi takkuja ja pestä säännöllisesti koska kissan selkä ja varsinkin häntä rasvoittuvat. Rotukissoilla leikataan kynsiäkin.
Kissa kannattaa ostaa luotettavalta kasvattajalta, eli katsot
Maine Coon yhdistyksen sivuja ja siellähän heitä on ja pentuja.
Mietitte myös haluatteko näyttelyyn, koska näyttelytason kissa on kalliimpi. Myös aikuisena kissan voi ostaa.
Kissani ovat rohkeita, pärjäävät koiran kanssa ja asuvat ihan sisällä. Halutessanne voitte viedä kisun kerrostalostakin ulos valjaissa. Vapaaksi tätä rotua ei mielestäni tule päästää, metsästysvietti on vahva. Parvekkeen voi verkottaa tai lasittaa, jotta kissat pääsee sinne. Omani ovat sisällä ja siellä paljon virikettä, kiipeilypuita, leluja ja kaverit tietty. Leikin huisketta
aikuisillakin kissoilla. Vaikka kissoillani on raapimispuut,
tulee varautua huonekalujen raapimiseen. Tämä rotu kyllä
oppiikin kun suihkutetaan karkoitetta ja suihkepullosta vettä.

Uskon kissan pärjäävän lasten kanssa, ystävällinen ja seurallinen rotu. Lapset jos he hyvin pieniä täytyy opettaa kissan kanssa toimiseen ja kissan huomioimiseen, ettei kissaan satu ja silloin tule raapaisuja.

Eli jos kerrostaloon mahtuu perhe, sinne mahtuu kissakin.
Mutta yksi varoituksen sana on esitettävä, hyvin vakava varoitus.
Kun taloon on tullut yksi Maine Coon kissa, sinne tulee pian toinenkin. Omaani on tullut jo 4 kappaletta.
Ihana valinta, hyvä rotu

Hei!
Me ollaan myöskin mietitty maine coonin hankkimista pesueen jatkoksi. Tällähetkellä meillä on pienikokoinen maatiais tyttö ja parivuotias ragdoll poika. Tämä maine coon ajatus tuli minulta sillä vietin viikon verran aikaa sakassa tuttavan luona jolla oli kyseisiä kissoja kaksi. Yllättäen rakastuin rotuun ihan päätä pahkaa!

Olemme kyllä valmiita tuosta kissasta maksamaan, mutta ei kumpikaan varsinaisesti olla näyttely ihmisiä. Mietinkin mistä kannattaisi lähteä pentua kyselemään, kun sitä ihan vaan lemmikiksi ollaan ottamassa eikä tarvita menestyneitä vanhempia tai täydellistä väritystä.

Sitten luin myös tuosta kissojen kiipeilyvietisä. Onkohan turhan riskialtista ottaa kyseinen rotu kotiin jossa on korkea suht hutera tv-taso/vitriini, vai luuletteko, että kissan pystyisi heti pentuna opettamaan siihen, että se ei suinkaan ole kiipeilyä varten. Toki siinä vaiheessa hankittaisiin myös isompi parempi ja korkeampi kiipeily/raapimispuu.

Hei! Minulla on ollut koko elämäni kissoja ja nyt upea maine coon uros, kuka on äsken tullut isäksi. Kissan emon kasvattaja sai ihanat 5 karvapalloa: 3 valkoista, 1 punertava tabby ja ruskea mikä on alustavasti jo varattu. =)) Voitte tutustua pentuihin ottamalla yhteyttä minuun [email protected]
Maine coonin luonnosta en voin sanoa muuta kuin - PARAS KISSA ELÄMÄSSÄNI! ))) Se on kaunis, fiksu, ystävällinen AINA, rakastava ja perheeseen sopeutuva. Siitä tulee ihan varmasti osa perhettä. Me asumme kerrostalossa ja kyllä ihan hyvin sinne mahtui myös coonimmekin. Ulkoilutan sitä usein hihnassa. Maine coonin luonne on todella rauhallinen ja ihmisrakastava.

Maine voin kissojen varhais sterisaatiot ja leikkaukset,pentujen leikkaukset kissaloiden ja muutamien kasvattajien pasma puheita .omia pentutehtailuja .kissojen rääkkäystä. T.huolestunut

Mitä mahdat tarkoittaa ja mitä kasvattajia??

Hankittiin 2 naaras mainecoon mixiä. Isä on puhdasrotuinen mainecoon. Eroa on silti tavalliseen kotikissaan

Ovat erityisen pelottomia ja uteliaita. Meillä on ennen ollut vaan kotikissoja ja kaikki ovat olleet kun taloon ekaan kertaan astuneet niin piilossa ja peloissaan kunnes tottuvat. Nämä mainecoon mixit eivät itkeneet autossa vaikka eka kerta oli autossa olla ja yrittivät leikkiä tassulla kopin oven raosta vaihdekepin kanssa. Kotona kopista tulivat ulos ja olivat kuin olisivat aina asuneet. Tutkivat ja yön nukkuivat meidän kanssa. Yrittävät nykyään myös kun töistä tulee niin juosta rappukäytävään mitä muut kissat ei koskaan uskaltanut edes ajatella.

Rohkeudesta on myös haittaa siinä mielessä että keittiöpöydälle ja hellan päälle yrittää jatkuvasti mennä vaikka olen yrittänyt opettaa aina ettei saa. Vesisprayta olen myös käyttänyt koska siitä on mitätön haitta siihen nähden kuin joskus että hyppäävätkin kuuman hellan päälle. Eivät pelkää sprayta oikein eikä mikään tunnu tehoavan. Hyppäävät pois kyllä mutta tuntuu että pian yrittävät heti uudestaan.

Muuten kivoja kissoja, välillä omaa rauhaa ei saa mutta ovat huvittavia otuksia ja kissanmintusta sekosivat enemmän kun kotikissat :) Kilttejä, terveitä, energisiä

Moi! Meillä ollut Maine cooneja useita!!!
Lempeä, ihmisrakas ihan "rasittavuuteen saakka"😁😁 Kiintyy perheeseen täysin.
Vieraita ei siedä, Perhekeskeinen, leikkisä ja osallistuva!! Suosittelen😸😸😸