Kirjan kirjoittaminen

ei täyty minunkaan. Kirjoitan vain omaksi huvikseni, kun ketään muuta ei näytä tarinani kiinnoistavan. Olen huomannut että kirjoittaminen on kiinnostavaa, kun tarvitsee hankkia tietoa jos jonkinlaista. Jos tarinan sankari menee ostamaan autoa, kas kummaa, joutuu ottamaan selvää automerkeistä, hinnoista ja rahoitusjärjestelmistä yms. ja jos panee jonkun saamaan lottovoiton, on selvitettävä, miten voitto käytännössä haetaan, ja mietipä, miten haaksirikkoinen rikkoo kookkospähkinän. Kokeilkaa kotona, ilman vasaraa ja talttaa, hauska homma!

"Tämän vuoksi minun on vaikeaa kirjoittaa kirjaa. Kriteerini eivät täyty näistä kirjoittajan ominaispiirteiden ehdoista."

Itsensä ylistäminen ei sitten vissiin kuulu?

Voit tietysti olla oikeassa, mutta mun korvissani toi kaikki kuulostaa kovin oudolta. Minusta kirjoittajalla on joku tarve kirjoittaa ja kommunikoida toisten kanssa kirjoittamalla. Eikös noi kolme mainitsemaasi kohtaa vielä ole kaikki aika samaa asiaa?

Eikös sun mielestäsi kirjoittaja halua kertoa toisille jotainkin - jostakin syystä hänelle on tullut jotakin, mistä hän haluaa kirjoittamalla kertoa toisille. Jos vaan kertoisi naapurille, sukulaiselle tai kaverille, niin ne jutut haihtuisivat sen sileän tien. Kirjoittaminen on jotenkin pysyvämpää. Asioita voi jäädä miettimään ja niitä voi helpommin kehitellä jatkossa. Toisinaan kirjoittaja vaan vuodattaa jotakin eikä ollenkaan edes ajattele, että kukaan viitsisi hänen ajatuksiaan edes vilkaista - ja sit vaan heittää tänne nettiin sen tekeleensä eikä ollenkaan välitä siitä mitä sille sitten tapahtuu ja mitä kommentteja tulee, vai etkö ole tämmöistä koskaan tehnyt? Kirjoitus voi siis olla myös eräänlaista omaa sisäistä yksinpuhelua, jotain itsensä tyhjentämistä. Omituistako - ehkä?

Voihan se olla, että joku kirjoittaja toivoo, että toiset ottaisivat hänen mielipiteensä ja käskynsä (jos jutussa edes on sellaisia) ja alkaisivat totella niitä. Mutta ei lukijaa voi mitään pakottaa tekemään. Omaksuu tekstistä tms jos itse haluaa. Aivopesukirjaillisuus on vähän toinen juttu ja sitä voivat olla vaikka jo lapsen koulukirjat. Voihan joku olla psykologisesti niin taitava, että pystyy salakavalasti manipuloimaan teksteillään toisia.

Mutta en mä nyt lähtis määritteleen jotain kirjailijaa tommoisten asioiden välityksellä. Mulle kirjailija on taiteilija, joka käyttää sanoja ja tekstien tuottamista siinä missä maalari värejä ja pensseleitä. Kangas / paperi on molemmilla ja aasialaisessa taiteessa kirjaimet, kirjoitus ja maalaustaide taitavatkin olla jo melkein sama asia.

Kirjoittajia - tai jos kutsut niitä nyt sitten kirjailijoiksi - voivat tietysti olla omalla tavallaan tekstiensä välityksellä ja jonkinlaisina taiteiljioina jotakin vaikuttajia. Mutta jokainen on ihan oma persoonansa ja persoonallisuutensa ja ehkä kompliseeratumpi kuin joku tavis, joka ei juuri tekstejä kirjoittele.

Voisitko ap selvittää tarkemmin tuon jälkimmäisen kappaleesi sisällön. Mulla ei sen sisältö nyt mene ollenkaan kaaliin. Kirjoita sama sisältö toisilla sanoin tms. Kiitos!

Lukija lukee kirjansa ihan vapaaehtoisesti. Jos hän jonkun kirjan aloittaa, sen voi aina jättää kesken. Näin mikään kirja ei varasta lukijansa aikaa.
Huvittavia ajatuksia, älkää lukeko mitään.
Uutiset manipuloivat ihmisiä kuuntelemaan itseään ja tyrkyttävät heille tietoa. Uutistenlukija on siis terroristi, joka terrorisoi katsojia.
No joo.

En mää vaan halua, että joku yrittäis tuoda / luoda jotain toivoa mun elämään. En ole mikään vankilakundi tms, joka istun elinkautista jossain räkälässä. Ja samasta syystä en myöskään halua, että joku minua lohduttelisi. Siis mistä ihmeestä sinä lohduttelisit tuntemattomia lukijoitasi? Sen sijaa tietysti voi vähän miettiä, että kenelle (kohderyhmäsi) oikein olet kirjoittavinasi tai kirjoitat.

Mikä ihmeen vastuu sinulla olisi lukijakunnastasi? Eihän sellaiset lue kirjojasi, jotka näkevät heti, että tämä tekele ei ole minulle mitään. Moni lukee kirjat sillä tavalla, että vilkasee ekan sivun, keskimmäisen ja viimeisen ja sit ne sanoo, et ne on lukeneet kirjan. Se saattaakin ihan todella monesta teoksesta riittää, mutta kertoo myös siitä miten paljon kirjoittajaa arvostavat. Kannattaaks tommoisia kirjoja edes kirjoittaa ja tommoisille lukijoille? Mä ainakin jättäisin ihan väliin.

Sen sijaan jonkinlainen vastuu sinulle kirjoittajana pitäisi olla itsestäsi joka on = tekeleesi. Tekeleesi kertovat jotakin persoonastasi ja siitä mitä sun päässäsi edes jossakin muodossa pyörii tai pierii... ihan miten sen nyt ottaa... ihan pissa-kakka ulostamista kirjoittaminen monta kertaa onkin niin kuin joku jo sanoikin... helpottaa jotenkin kun viimeinenkin pökäle on ulostettu ja taas alkaa pian kerääntyy uutta paskaa niin että itse tuskin ehtii huomata... 24/7... kait oot huomannu... ihan niin kuin toi Shitlordikin näyttää noissa kuvagallerioissaan every day every week every month... kiertokulku sen kun jatkuu... mutta kun sitä paskaa aina vaan syntyy, niin eiks kandeis ryhtyy jonkunlaiseksi puutarha-yrittäjäks-yritän-kasvattaa-puutarhaani... ei nyt ihan semmoista mitä Ile ja Tuksu hoitaa vaan tota sanallista puutarhaa... ehkäpä jotakin kukkia ja muuta vihreää ja värikästä alkaa jossakin vähitellen kukoistaa kun pissa-kakkailet niitä juttujasi muhimaan sinne sun tänne... Ei tätä hommaa varmaan ihan tarttis ottaa niin vakavasti, kun ei toi kirjailijana oleminen oikein mikään ammatti ole, millä voisi itsensä elättää... jos haluat kirjoittaa kovasti, niin ryhdy sit vaikka asianajajaksi... mä vähän luulen, että ne joutuu kirjoittaa aikamoisii nivaskoja...

Jatkuu...

Toisin sanoen ei sun kande tällä palstalla roikkua ja luulla, että täältä joku löytäisi sun nousevan tähden... mene sinne missä on lukijoita ja kirjoittele hullun lailla vaikka mitä... eikä kukaan tiedä vaikka harrastaisist tätä "opintoa" päivät ja yöt läpeensä 24/7... ainakin oot pissa-kakannu sit loppupeleissä aikamoisen määrän tekstiä tänne internettiin. Mä en usko, että ihan kannattaa lähteä tähän hommaan sillai, että susta tehdään ensin joku palstajulkkis ja lähetetään fyrkkaa sun pankkitilille, jotta sä sit alentuisit kirjoittaan jonkun tekstin, josta sit kaikki sanoisi, että tää on nyt semmoinen teksti, jonka se PalstaKingi kirjoitti yleisölleen. Ei taida mennä nämä hommat ihan näin enää nykyään... eri juttu vois olla, jos rupeisit laulaan jossain semmoisella äänellä, että kansa huutaa, että tommoista me ei ollakaan ikinä ennen kuultu Elviksen jälkeen... Niin siis joku vastuu omista tekeleistä, mutta mikä se nyt sitten voisi olla? Mitä pahaa ja tuhoa voi teksteillä saada aikaan?

Varmaan vaikka mitä pahaa ja tuhoa voi teksteillä aikaansaada, mutta sitä on aika hankala arvioida, jos kuitenkin pysyy kirjoituksissaan jotenkin lain rajoissa. Mutta oliko se Japanissa vai missä, missä oli kielletty kynien maahantuonti, koska niitä pidettiin ihan aseina. Kyllähän se niin on, että kirjoittaminen on jonkinlaista ampumista "kynällä" ja sanoilla... ja voi syttyä vähintään sanasota, mutta kyllä muutakin... ajattele vaan mitä kirjoittelu sosiaalisessa mediassa saa aikaan ja kun porukat lähtee valuun liikkeelle kun joku vaikka kutsuu jonnekin. Siis todella vaarallista! Siksi sulla olis kyllä pakko olla joku vastuu.

Ja kaikenlainen "huutelukin" palstoille voi johtaa vaikka mihin. Ajattele nyt vaikka jotain oikeasti ja todella mt-ongelmaista, joka on kirjoittanut jotain vähän tökköä tai mitälie ja sit sille huudetaan, että mee ottaan lääkkees tai kandeiskos sun hirttää itses tms "mukavaa"... siitä on silloin vastuu kaukana, vaikka on noin pienistä asioista kyse ja tommoiset mä bannaisin kyllä palstoilta välittömästi. Voihan siellä taustalla olla jotain lapsia tai teinejäkin ja ei sitä tiedä mitä älyvapaat huutelut semmoisille tekee kun ei oo mitään itsetuntoa yms ja elämänkokemusta tms vielä. Siis tilanteet voivat olla vaikka, mitkä ja ulkomaailma ei koskaan saa tietää mitä jälkeä joku tietynlainen teksti sai aikaiseksi.

Jatkuu...

Luulenpa, että kaikenlaiset lyhyet huutelut voivat olla jopa vaarallisempia kuin pitkät tekstit, joissa selitetään (yritetään selittää) jotain asiaa. Noi huutelut lukee kuka tahansa ja nopsaa, mutta pitkiä tekstejä ei moni jaksa edes lukea ja kun jotain pitkää lukee, niin ehkä saa enemmän käsitystä siitä mitä kirjoittaja oikeasti ajattelee ja jotenkin on "vakavampaa"... ei kukaan mene esim hirttämään itseään jonkun pitkän tekstin takia, mutta tommoisen lyhkäsen huutelun vuoksi voisikin - kun se osuu väärällä hetkellä ja väärässä paikassa ja tavoittaa vaikka väärän henkilön, niin se voikin aiheuttaa jotakin... Onhan kaikki kirjoittajat / taiteilijat vähän hulluja... ja tarttee olla voimakas, että viitsii kirjoitella, pissa-kakata tekstejään jonnekin palstoille, vaikka aina välillä joku tuleekin huuteleen, että onks ne lääkkeet otettu... sitäpaitsi noi lääkkeistä huutelijat voivat hyvinkin olla vaikka yks ja sama tyyppi, joka on ottanut jonkun vaikka ihan aihepiirin vainonsa kohteeksi ja aina kun joku aihepiiri ilmestyy, niin se pissa-kakkaa milloin minnekin tuon saman jankutuksensa... Eli oikeesti toi huutelija on sairas tai tavallaan häirikkö, jonka vois hyvinkin laittaa vaikka kunnianloukkaussyytteeseen, jos jatkuvasti pissa-kakkaa palstat täyteen tommoista idioottimaista ja vielä ilman mitään perusteluja... Jospa sieltä paljastuisikin joku hoituri, joka olisi lukenut toisten tietoja ja vainoo sitten hoidettavaansa jotenkin... No, en tiedä, mutta lääkkeistä puhuminen vie kyllä ajatukset johonkin hoitosuhteeseen ja sen vuoksi ne pitäisi putsata täysin pois palstoilta. Ihan toinen juttu olisi, jos tommoinen tyyppi tulisi perustellen kertomaan, että minun mielestäni kirjoituksesi on aivan kreisi, koska sitä ja tätä jne...

Siis jokaisella kirjoittajalla on kyllä joku vastuu, mutta olishan se kiva, jos se määriteltäisiin tarkemmin - jos olisi edes mahdollista. Eilen joku alkoi huudella jossain palstalla, että eikös Katainen näytä homomaiselta. Toi oli semmoinen juttu, että sitä ei voinut ottaa huumorilla sit kuitenkaan ja minun mielestäni kirjoittaja olisi pitänyt saada huomautuksen huonosta mausta tai minä tommoista nyt sit voisikaan pitää - mun mielestäni kyllä ihan kunnianloukkauksena . Itse olen syyllistynyt kirjoittamaan "törkeyksiä" mm Salen ja Jennin suuresta ikäerosta ja sitten siitä, että nämä ovat ilmoittaneet, että ei jälkeläisiä heidän avioliittoonsa. Tänään sitten tulikin mieleen, että mikä tämmöisessä olisi eri juttu kun siinä, että huutelee, että joku näyttää vaikka ihan homolta (ja vielä pyörii joku kuva johon huutelun voi yhdistää)... No, jatkaisin tätä keskustelua tässä tai paremminkin yksinpuhelua, mutta ei taida palsta riittää vaan 5000 merkkiä taisi tulla jo täyteen... Ja ikävää, että tässä ei ole oikeinkirjoitustsekkausta... en jaksa lukea tämmöistä läpi ja korjata virheitä, sorry vaan...

Kyllä se nyt vaan tuntuu siltä, että tässä hyvinvointivaltiossa tarttis antaa ihan kaikille halukkaille (palstoille kirjoittelijoille ja muille kirjoittamisesta kiinnostuneille) peruskoulutusta näissä kirjoittamisjutuissa täällä palstoilla ja ilmaiseksi... Tänne me kaikenlaiset ääliöt kirjoitellaan vaikka mitä hömppää tajuamatta, että mitä me oikein ollaan hääräämässä näillä palstoilla.

Valita vaan, mutta väärässä olet ja happamia sanoi kettu.
Katkeruutesi paistaa jokaisen lukijan koneelle asti. Sinulla on niin perustavanlaatuisesti pielessä edes kirjoittamisen lähtökohtien hahmottaminen, että lienee parastakin, että jätät koko touhun muille.
Moiset ulkokohtaiset seikat ovat aivan samantekeviä, mainitsemiasi luonteenpiirteitä taitaa löytyä paremminkin johtajista kuin yksin tekevistä luovista ihmisistä. Ja johtajiakin on kyllä moneksi.
Moinen mustavalkoisuus ei sovi kirjailijalle ainakaan. jotakin ajattelullista liikkumavaraa täytyy olla.

Mutta jos saat jonkun paikkauksen egollesi uskomalla, että olet vaatimaton, muita määräilemätön ja antimanipuloiva kun et kirjoita, ole hyvä vaan.
Onnea valitsemallasi elämän polulla, katsele ettet kompastu männynkäpyyn ja risuun...

Minä kirjoitan, koska päässäni on jatkuvasti tarinoita, henkilöhahmoja, jotka usein alkavat elää siellä omaa elämää. Vähän samalla tavalla kuin osalla soi päässä jotkut biisit.Tai matemaatikolla kaavat.

En usko, että kirjoittaminen elämäntapana on valinta, vaan joidenkin ihmisten ominaisuus tarkastella ja kokea maailma. Mielikuvitusta ja luovuutta on uskoakseni jokaisella, ja osalla se kanavoituu näin. Minä myös mietin ja pohdin paljon asioita, ja olen kiinnostunut lähes kaikista asioista, joiden eteen joudun.

Se, että olen tällainen, ei ole tietoinen valinta. Kirjoittaminen minulle tapa ilmaista ilmaista itseäni ja jäsentää elämääni, pohdintojani ja ajatuksiani.Se ei ole sen ihmeellisempää kuin jonkun toisen toinen tapa.

Useimmat oikeat kirjailijat ovat sanoneet, että he eivät valinneet kirjoittamista vaan kirjoittaminen heidät. Heidän joukossaan on hyvin erilaisia ihmisiä ja persoonia.

Ap:n tekstissä kummallista on se kirjailijan vastuun penääminen. Missä on lukijan oma vastuu? Kyky arvioida, että onko juuri tämä kirja/ruoka/viinamäärä/parisuhde/koulutus/elokuva/musiikki/asuinpaikka minulle hyväksi. Kijrasta ja elokusta pääse kaikista helpommin eroon jos huomaa sen itselleen pahaksi. Helpompi on sulkea itselleen haitallinen kirja tai lopettaa elokuvan katselu kuin vaikka luopua tupakasta. Ja se tupakka taitaa kuitenkin pitkässä juoksussa olla se pahempi pahe.

Hui. Miksi tehdään rakkauslauluja, niillähän huijataan ihmisiä ja saatetaan heidät valheelliseen maailmaan. Niitä ei edes voi välttyä kuulemasta, jos jostain tulee musiikkia. Eli jokainen musiikkimaakari on ihmisiä manipuloiva sadisti.
Hävetkää.

Heh, tottahan tuo. Parasta siinä taitaa olla maailman omistaminen, vaikka onkin pelkkää mielikuvitusta.

Hyvä, kun et kirjoita, koska ei sinulla taida olla kunnon sanottavaa.

Toi akka (tohtori) matkii mua. Se on tehnyt juttunsa tämän aloitukseni perusteella!


http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/apua-kirjani-saattavat-vaikuttaa-ihmisiin

Miten lähteä kirjoittamaan kirjaa.

https://www.youtube.com/watch?v=tYnBt2r7c9A