En jaksa tätä enää

Hei. Olen 16 vuotias poika, ja tulin kertomaan isäni ja minun väleistämme. Isäni huutaa, raivoaa, nauraa päin naamaa, ilkkuu ja viskelee tavaroita minua kohti. Tätä on melkeinpä joka ilta kun hän tulee töistä, myös viikonloppuisin. Isäni laittaa kaiken minun syyksi, siis aivan kaiken, tätä on jatkunut jo noin 6 vuotta ja paheni vain, kun me muutimme 2 vuotta sitten maalle. Hän myös katsoo vain telkkarista tulevaa urheilua, ja jos satun tulemaan keskustelemaan sen huoneeseen, niin se alkaa vain huutaa, että sen urheilun katsominen menee pilalle minun takiani. Yritän aina tehdä joka asiassa parhaani, mutta hän keksii siitäkin jotain moitittavaa ja en muista milloin viimeksi olisin kuullut häneltä kiitoksen sanaa. Olen yrittänyt puhua hänen käytöksestään minua kohtaa hänelle, mutta häntä ei kiinnosta ja sanoo vain '''lopetatko sen mäkättämisen siinä''. Olen harkinnut monesti näiden vuosien varrella tehdä itselleni jotain pahaa, mutta en ole vielä tehnyt. Olen kauhean masentunut ja peloissani, en vain yksinkertaisesti jaksa tätä enää.

Perheeseen kuuluu minun ja ''isän'' lisäksi 2 pikkuveljeä (kaksoset), äiti ja koira.

Isäni on kyllä heitä kohtaan todella mukava ja viettää heidän kanssaan aikaa, minulla on vain äiti johon turvautua, kun hän raivoaa
4172
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Hei,

Hienoa, että yrität saada asiaan jonkinlaista ratkaisua parempaan päin. Mainitset, että voit turvautua äitiisi, joten mikset kertoisi tästä asiasta hänellekin? Tällöin voisitte yhdessä vanhempiesi kanssa keskustella tilanteesta, eikä sinun tarvitsisi yksin keskustella kahdestaan isäsi kanssa.

Tilanteesi on kuitenkin mennyt jo melko pitkälle, sillä ilmeisestikin oma olosi on todella paha. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja siksi kannustamme sinua hakemaan apua myös ihan ammattiauttajalta, kuten kouluterveydenhoitajalta tai koulupsykologilta. Heidän kanssaan voit pohtia tilannetta luottamuksellisesti ja he osaavat kertoa eri vaihtoehdoista tilanteen parantamiseksi.

Muista kuitenkin, että olet itse jo yrittänyt ottaa asiaa puheeksi ja siten ratkaista tilanteen. Vika ei ole sinussa, toivottavasti itsekin ymmärrät sen. :)

Terveisin,
Nettisaappaat Jyväskylästä

Äänestä

Outoa isäsi käytös on. Ei mies ole tasapainossa. Tottakai tuollinen masentaa. Ei nyt itseä tarvitse tuhota yhden häiriintyneen takia. Onneksi olet pian aikuinen. Tarvitset myös jonkun aikuisen apua.

Äänestä

Ammu isäs

Äänestä

Sama tilanne. Itsekkin olen ajatellut tehdä jotain laitonta että pääsisin kokonaan täältä pois, sillä ei mulla oo kotona ketään, kenelle puhua. Olen aloittanut tupakan polton että saisin "vitutuksen" pois. Vanhemmat ovat mua kaikes vastaan. Vanhemmat ei päästä mua minnekkää koskaa ja oon 14v ja kotiintuloajat on tyylii 7... Äskönki isäpuoli tuli kyylää tohon vieree ja tuli heti vittuilee et "sun koneaika on loppu jo" Onko kenelläkää muilla tämmösii ongelmii. Lisäks iskä ja äiti pahoinpitelee mua iskä puristaa ja rutistaa henkihieverii ja äiti vetää tukast ja kuristaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jussi16 kirjoitti:

Hei. Olen 16 vuotias poika, ja tulin kertomaan isäni ja minun väleistämme. Isäni huutaa, raivoaa, nauraa päin naamaa, ilkkuu ja viskelee tavaroita minua kohti. Tätä on melkeinpä joka ilta kun hän tulee töistä, myös viikonloppuisin. Isäni laittaa kaiken minun syyksi, siis aivan kaiken, tätä on jatkunut jo noin 6 vuotta ja paheni vain, kun me muutimme 2 vuotta sitten maalle. Hän myös katsoo vain telkkarista tulevaa urheilua, ja jos satun tulemaan keskustelemaan sen huoneeseen, niin se alkaa vain huutaa, että sen urheilun katsominen menee pilalle minun takiani. Yritän aina tehdä joka asiassa parhaani, mutta hän keksii siitäkin jotain moitittavaa ja en muista milloin viimeksi olisin kuullut häneltä kiitoksen sanaa. Olen yrittänyt puhua hänen käytöksestään minua kohtaa hänelle, mutta häntä ei kiinnosta ja sanoo vain '''lopetatko sen mäkättämisen siinä''. Olen harkinnut monesti näiden vuosien varrella tehdä itselleni jotain pahaa, mutta en ole vielä tehnyt. Olen kauhean masentunut ja peloissani, en vain yksinkertaisesti jaksa tätä enää.

Perheeseen kuuluu minun ja ''isän'' lisäksi 2 pikkuveljeä (kaksoset), äiti ja koira.

Isäni on kyllä heitä kohtaan todella mukava ja viettää heidän kanssaan aikaa, minulla on vain äiti johon turvautua, kun hän raivoaa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu