kevään toivo osa 4

Seuraavat viikot kuluivat kuin transissa. Juha oli mielestäni käyttäytynyt vihjailevasti ja Joni pysytellyt etäällä. Eräänä iltana juttelin Jonin kanssa facessa.

Moi Joni aloitti.

Moro miksei susta oo kuulunu mitään aikoihin? Kysyin

Oon pitäny etäisyyttä koska me muutetaan pois. En oo halunnu lähentyä liikaa ettet pety kauheesti. Se mitä tapahtu niin oli virhe.

Ai. Mä kyllä rakastan sua. Kai me etä suhdettakin voitais pitää yllä?Kysyin.

Ei meiän on mentävä eteenpäin. Oon pahoillani. Muistan sut aina.

Heitin kannettavani lattialle niin lujaa että kone raksahti pahanlaatuisesti. Lähdin ulos ovet paukkuen jäljessäni. En voinut mitään mutta kyyneleet valuivat pitkin poskiani. Ajattelun että menen Juhan luo joka oli aina tukenut ja ollut ystävä.
Kymmenen minuutin kuluttua Juhan saavutin jo Juhan talon. Koputin oveen ja juhan äiti kehottikin menemään Juhan huoneeseen. Juhan huoneen ovi oli raollaan. Ovensuussa näin kuinka Juha oli koneella. Käsi housuissa taas ajattelin ja hymyilin.
Moro huusin ja astuin huoneeseen.

Juha nousi koneen äärestä ja sanoi. Moi mä just aattelinkin sua.

Sullahan oli käsi housuissa sanoin naurahtaen.

No miehellä on tarpeensa, Juha jatkoi ja kuten tiiät niin mähän oon aina tukenas ja ystävänäs.

Mä tiiän sen. Just siks mä tänne tulinkin. Mä olin rakastunu yhteen jätkään ja se muuttaa pois.

Joni. Sen mä jo tiesinkin. Et oo pitäny suihkussa katsettas irti siitä. Juha sanoi virnuilen.

Etkä sä musta vai?

En. Sä tiiät kyllä että mä pidän susta. Oon aina pitäny. Iltasin oon aina aatellu että puuhattais kaikkee yhessä? Juha sanoi ja käveli kohti.

Tiiän voiks mä jäädä yöks?

Voit sä saat kaiken mitä sä haluat. Mä oon sun.