Onko kellään tietoa mihin ovat esim englantilaiset alunperin tarvinneet ajovoimanottoa traktoreissaan, esim Ferkuissa? Sen käyttöhän vetävän peräkärryn kanssa on ilmeisesti suomalais-ugrilainen keksintö.
Ajovoimanotto
Akseli Ulosotto
40
9550
Vastaukset
- Akseli Ulosotto
Hoh-ho, vai suomalais-ugrilainen? Kai tuo nyt olis Valmetissa ollut alusta asti. Vaan eipä ollut. Olisko ollut liittoutuneiden vehkeissä, kun suorittivat normandian maihinnousun toisessa maailmansodassa ? Sensijaan kyllä peräveto kärryssä on varmaan tsaarin ajoilta oleva keksintö joka täällä sitten yleistyi
- trahata
hyvä kysymys .mekaanisesti vetävää perävaunua ei juuri Ruotsin ja Suomen ulkopuolella tapaa .ja yleensä ajovoimanotto on liian hidas perävaunukäyttöön paitsi juuri valmetissa.
- Alkup Akseli
Oliko AVO valmeteissa mistä malleista/vuosista alkaen? Ainakin Ferkun 35:ssa ja 65:ssa se on jo ollut, eli 50-luvun lopulla jo. Totta on että Ferkun hidas AVO on melkoiset väännöt aiheuttanut koko voimalinjaan, tietysti käyttö ja käyttäjä on ollut avainasemassa laitteiston kestävyydessä. Jos nopeudet on välitetty hyvin kohdalleen niin se on tietysti asiaa auttanut.
- Originelli Akseli
Alkup Akseli kirjoitti:
Oliko AVO valmeteissa mistä malleista/vuosista alkaen? Ainakin Ferkun 35:ssa ja 65:ssa se on jo ollut, eli 50-luvun lopulla jo. Totta on että Ferkun hidas AVO on melkoiset väännöt aiheuttanut koko voimalinjaan, tietysti käyttö ja käyttäjä on ollut avainasemassa laitteiston kestävyydessä. Jos nopeudet on välitetty hyvin kohdalleen niin se on tietysti asiaa auttanut.
Avokkaissa ei ollut, vasta 60-70 luvun 900-1100:ssa oli. Ja -02 sarjalaisissa702--> ylöspäin.
- hankala kysymys
Jos niillä on englannissa ollut joitakin työkoneita jotka tarvi semmosen?
- trahata
700 valmetti kun tuli markkinoille 67-68 sisälsi se ajovoimanoton kuten siitä eteen kaikki sitä isommat mallit aina 1203 seen asti .ferguissa se onolllu kait kultamasta asti.zetorissa jo3011 mallissa.
- Akseli Ulosotto
trahata kirjoitti:
700 valmetti kun tuli markkinoille 67-68 sisälsi se ajovoimanoton kuten siitä eteen kaikki sitä isommat mallit aina 1203 seen asti .ferguissa se onolllu kait kultamasta asti.zetorissa jo3011 mallissa.
Konedata ei tunne 700:sen ajovoimanottoa, siihen perustui edellä oleva tietoni. Mutta erittäin luultavaa on, että 700:ssa ja 900:ssa sama perä ja nostolaitos. Joten sen luultavasti sinne sai jälkiasennuksena, vaikka konedata ei sitä tunnekaan 700:sen kohdalla.
- Valmet 700 Mk2
Akseli Ulosotto kirjoitti:
Konedata ei tunne 700:sen ajovoimanottoa, siihen perustui edellä oleva tietoni. Mutta erittäin luultavaa on, että 700:ssa ja 900:ssa sama perä ja nostolaitos. Joten sen luultavasti sinne sai jälkiasennuksena, vaikka konedata ei sitä tunnekaan 700:sen kohdalla.
700 voimanoton sai valita konetta tilatessa. Joko 1-nopeuksinen 540 tai 3-nopeuksinen 540, 1000 ja ajo. Ajo pyöri 29,256 kierrosta takapyörän kierrosta kohti. Tarkistettu 700 mainoksesta joka sattuu olemaan jemmassa 1970-luvun alusta.
Ajovoimanotto pyöri aika reipasta vauhtia, esim. hihnapöyhimen ajo onnistui hyvin myös ajovoimanotolla. Pöyhintään kun 540:llä joutui pitämään turhan paljon kierroksia moottorissa ja 1000:lla taas joutui varomaan ettei polkaise kaasua liikaa jossain peruutusvekslailuissa. Pöyhin kyllä pyöri ihan hyvin takaperinkin peruuttaessa kunhan vain nosti nostolaitteen ylös.
Valmetti otti nämä nopeat ajovoimanotot käyttöön siksi, että murrokset ja akselit kestäisivät. Ferguissa kun pyörimisnopeus oli vain muutama kierros per takapyörän kierros.
- tuvetta jatimantteja
Ajovoiman otollehan on oikeastaan kaksi mahdollista tarvetta. Se isoin, ensimmäinen ja pää asiallinen on saada kärryn akseli(t) vetäväksi. Asia josta ei pääse yli, eikä ympäri on se että takaveto traktori kärry jossa vetävä akseli on parempi etenemis kyvyltään kuin 4-veto traktori kärry ilman vetoa. Toinen hyöty ajovoimanotosta on se että voimanotto saadaan pyörimään väärinpäin. Voidaan aukaista tukoksia työlaitteessa. Osittainen ajovoimaotto pystytään toteuttamaan ilman varsinaista ajovoimanottoa. 540 tai 1000 ulosotto sovitetaan yhteen tietyn vaihteen kanssa. Tämä oli aika yleinen ratkaisu turvesuolla Fiatagri kärrynvedossa. Ulosotto sovitettiin sellaiseen vaihteeseen jolla kiivettiin auman päälle ja tarvittaessa kiinni jäämisen pelossa sai tökkästä ulosoton päälle. Vanhaan hurjaan aikaan jotkut traktori mihet rakenti ajoulosoton silleen että kärryllä sai lykättyä traktorin kovempaan vauhtiin. Siinä leikissä moni traktori mies pääsi hengestään.
- Pönttö Einari
Eipä ole tuota tullut erityisesti mietityksi, että mihin on tarvittu. Mieleen tulee opiskeluajoiltani tapaus, kun olin maanviljelyskoulussa ja kämppäkaverini kotona oli kanala, ajovoimanotolla varustettu massikka ja JF-yleisperävaunu. Jälkimmäisellä kuljetettiin kanoista tulevaa orgaanista oheistuotetta pellolle ja tuolla massikalla sitä vedettiin. Kämppikseni kotitila sijaitsi kaupungin liepeillä ja osalle peltolohkoista oli kuljettava kaupungin kautta. Sattuipa kaverini jättämään tuon ajovoimanoton päälle ja ajeli kanan oheistuotteiden kanssa kaupungilla, kuulosuojaimet tietysti vankasti korvilla...
Olisiko englantilaisilla ollut kuitenkin joitakin työkoneita (?) traktorin perään, missä tarvittiin tuota ajovoimanottoa, mieleen tulisi joku elonleikkuukone taikka itsesitoja, jotka hevosilla vedettäessä toimivat suhteessa ajonopeuteen (saaden voimansa pyöristä), tämä siis vain arveluni. Jotenkin tälläinen kuitenkin tuntuisi sellaiselta vaihtoehdolta, koskapa leikkuupuimureiden yleistyttyä ajovoimanottoa ei ole ollut vakiovarusteina monessakaan (pienemmässä) traktorissa. - sirkkeli kans
Eikös tuo ajovoimanotto ole tarkoitettu perässä olevan työkoneen pyöritystarpeisiin, niittokone, perunannostokone, lumilinko, ja mitä kaikkia niitä sitten onkaan, mutta esimerkiksi.
- Ikiviisas
Sirkkelimiehelle vastaus kysymykseen: Ei ole.
- Muurari Raape
No miksei sirkkelin kans, mutta toinen takapyörä pitää nostaa tunkilla ylös ja toinen takapyörä jumittaa jarrulla. Niin johan onnistuu sirkkaaminenkin, mutta työturvallisuus taitaa olla riskaapelia. Pyörittihän paappani T-Fordilla noin ruukimyllyä kulkiessaan muurauskeikalla ympäri maakuntaa, jos muuta konstia ei ollut.
- Muurari Raape
Jatkoa, ajatus jäi kesken.... Siis paappani pulttasi ylösnostettuun takapyörään puisen siivapyörän, josta remmillä veto. Mutta tuo edellä kirjoittamassani repliikissä ajovoimanotolla sirkkelöinti kyllä onnistuisi noinkin.
- ajovoima1
Muurari Raape kirjoitti:
Jatkoa, ajatus jäi kesken.... Siis paappani pulttasi ylösnostettuun takapyörään puisen siivapyörän, josta remmillä veto. Mutta tuo edellä kirjoittamassani repliikissä ajovoimanotolla sirkkelöinti kyllä onnistuisi noinkin.
Jos se sirkkeli saadaan pyörimään ajovoimanotolla nostamalla takapyörä pukkien päälle niin mitäs sillä tavallisella moottorivoimanotolla sitte tehdään..? Tosta suuremmasta nopeudesta käyttämällä vetävää kärryä ja moottorivoimanottoa niin eppäillä soppii: traktereiden tehot ollut kolmannes tai neljännes autojen moottoritehosta eli voima tuskin riittäisi oikeasti normi nopeutta suurempaan ainakaan kuormalla. Toiseksi voimanottoakseli pyörii vain sen 540rpm ja auton kone kiertää 2500-3500rpm(?) minuutissa eli miten se on välitetty jos auton laatikossa (esim Volvo) vitosvaihde on suora? Itse olen kokeillut mf 135:lla sekä vaihdelaatikollisella että laatikottomalla vetävälläkärryllä ja voimanotolla työntämistä ja vauhti tuskin ylitti 25-30km:h. Faktatietoja aiheesta lukisin mieluusti lisää! Tosta nopeasta ajovoimanotosta vielä niin Valtra 8?40:llä ajovoimanotolla akseli pyörii 1000 rpm nopeudella noin 12-15km/h, kierroslukumittarin mukaan.
- trahata
joo ei saa sekottaa ajovoimanottoa ja normi voimanulosottoa .
- tietävä
Suunnanvaihtajalla nopeus muutetaan sellaiseksi kuin halutaan
- Hakettaa
Ainakin valmetissa/valtrassa tämä ajovoimanotto toimii normaalina kierroksista riippuvana tai ajonopeudesta riippuvana, on sellainen monitoiminen juttu.
Eli voi pyörittää sirkkeliäkin.- avo3
Taitaa monella mennä ajovoimanotto ja moottorivoimanotto sekaisin nyt? Selvittäkää ensin käsitteet itsellenne. Kuinka paljon suunnanvaihtajalla voi kierroslukua muuttaa, onko tietoa? Tuskin kuitenkaan 540:stä kuitenkaan tonne luokkaan 2000 r/min joka siis tarvittaisiin sinne kärryn vaihdelaatikon menopuolelle että ne huimat ajonopeudet olisi edes teoriassa mahdollista.
- turvettajatimantteja
Eihän sillä kärryllä lykkäämällä mitään aivan älyttömiä vauhteja saatu aikoinaan, mutta 40kmh sijaan traktori miehille kelpasi jo silloinkin 50-60kmh nopeudet. Siihen traktoreissa voima vielä piisas. Vaara taas muodostuu juurikin siitä että kärry lykkää. Se on vaarallinen yhdistemä vaikka vauhtia ei olisi kuin sen mitä traktori itsessään kulkee. Takapyörä kun pomppaa irti tiestä pienässkin montussa niin kärry lykkää koko yhdistelmän linkkuun. Pienissä nopeuksissa, elikkäs sellaisissa paikoissa joissa sitä kärrynvetoa tarvitaan oikeasti ei tälläista vaaraa ole.
Toinen juttu sitten on se että tällä palstalla näkyy joillakin olevan hieman puutteellinen käsitys siitä mikä se ajovoiman otto on. Yleisin voiman otto on 540rpm joka tarkoittaa sitä että voiman oton ollessa kytkettynä se pyörii tietyillä moottrin kierroksilla juuri tuon 540rpm. Yleensä tuo nimelliskierros luku saavutetaan suurinpiirtein sillä kierrosluvulla jolla moottori antaa suurimman tehonsa. Joissakin traktoreissa ulosotto on kytkimestä riippuvainen ja joissakin ei. Siis joissakin traktoreissa ulosotto pysähtyy kun painaa kytkintä joissakin ei. Se miten ulosotto on toteutettu on lukuisia vaihtoehtoja. Hydraulisesta pakkakytkimestä hammasratas vaihteeseen. 1000rpm ulosotto toimii aivan samalla tavalla niissä traktoreissa missä sellainen on. Ainoastaa että tietyllä kierrosluvulla saadaan ulosotto pyörimään 1000 kierrosta minuutissa. Kumpaankaan näistä ei vaikuta se mikä vaihde on kytkettynä vai onko traktori vapaalla. Siispä näitä ulosotto tapoja käytetään pyörittämään suurinta osaa työkoneista. 1000rpm ulosottoa käytetään pääasiassa raskaammissa käytöissä, koska sillä saadaan voiman siirron rasitusta pienemmäksi traktorin päässä.
Se ajovoiman ulosotto taasen tarkoittaa sitä että ulosotto akseli kytketään vetoakseliksi. Voima otetaan vaihdelaatikon jälkeen ja se pyörii vain vaihteen ollessa kytkettynä ja on aina kytkimestä riippuvainen. Kun traktorilla peruutetaan pyörii ajovoimanotto myös toiseen suuntaan. Kärryn voimansiirto on silti sovitettava yhteen traktorin voiman siirron kanssa. - Anonyymi
turvettajatimantteja kirjoitti:
Eihän sillä kärryllä lykkäämällä mitään aivan älyttömiä vauhteja saatu aikoinaan, mutta 40kmh sijaan traktori miehille kelpasi jo silloinkin 50-60kmh nopeudet. Siihen traktoreissa voima vielä piisas. Vaara taas muodostuu juurikin siitä että kärry lykkää. Se on vaarallinen yhdistemä vaikka vauhtia ei olisi kuin sen mitä traktori itsessään kulkee. Takapyörä kun pomppaa irti tiestä pienässkin montussa niin kärry lykkää koko yhdistelmän linkkuun. Pienissä nopeuksissa, elikkäs sellaisissa paikoissa joissa sitä kärrynvetoa tarvitaan oikeasti ei tälläista vaaraa ole.
Toinen juttu sitten on se että tällä palstalla näkyy joillakin olevan hieman puutteellinen käsitys siitä mikä se ajovoiman otto on. Yleisin voiman otto on 540rpm joka tarkoittaa sitä että voiman oton ollessa kytkettynä se pyörii tietyillä moottrin kierroksilla juuri tuon 540rpm. Yleensä tuo nimelliskierros luku saavutetaan suurinpiirtein sillä kierrosluvulla jolla moottori antaa suurimman tehonsa. Joissakin traktoreissa ulosotto on kytkimestä riippuvainen ja joissakin ei. Siis joissakin traktoreissa ulosotto pysähtyy kun painaa kytkintä joissakin ei. Se miten ulosotto on toteutettu on lukuisia vaihtoehtoja. Hydraulisesta pakkakytkimestä hammasratas vaihteeseen. 1000rpm ulosotto toimii aivan samalla tavalla niissä traktoreissa missä sellainen on. Ainoastaa että tietyllä kierrosluvulla saadaan ulosotto pyörimään 1000 kierrosta minuutissa. Kumpaankaan näistä ei vaikuta se mikä vaihde on kytkettynä vai onko traktori vapaalla. Siispä näitä ulosotto tapoja käytetään pyörittämään suurinta osaa työkoneista. 1000rpm ulosottoa käytetään pääasiassa raskaammissa käytöissä, koska sillä saadaan voiman siirron rasitusta pienemmäksi traktorin päässä.
Se ajovoiman ulosotto taasen tarkoittaa sitä että ulosotto akseli kytketään vetoakseliksi. Voima otetaan vaihdelaatikon jälkeen ja se pyörii vain vaihteen ollessa kytkettynä ja on aina kytkimestä riippuvainen. Kun traktorilla peruutetaan pyörii ajovoimanotto myös toiseen suuntaan. Kärryn voimansiirto on silti sovitettava yhteen traktorin voiman siirron kanssa.Pyöriikö ajovoimaakseli jos toinen takapyörä pyörii tyhjää?
- ajoveeotto
Tässä ote Valmetin ajovoimanoton käytöstä:
AJOVOIMANOTTO. Kytkentä ja irrotus ajokytkinpoljin
alaspainettuna.
Kytkennän tulee tapahtua traktorin seistessä tai
erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä ajonopeuksilla.
Kun ajovoimanotto on kytkettynä, määräytyy V.O.
akselin pyörimisnopeus traktorin ajonopueden
mukaan.
VAROITUS!
Peruutettaessa V.O. akseli pyörii päinvastaiseen
suuntaan.
MOOTTORIVOIMANOTTO, kytkentä ja irroitus
V.O. akselin käsikytkin vedettynä irrotus asentoon. - miten se oli
Onko muissa merkeissä kuten zetorissa (muistelen olevan), että ajovoimanotto toimii vaikka traktori ei liiku. Kertoja pitää vain olla vapaalla.
- Pekka Perä-Veto
Zetoreissa, ainakin 7245 ja 7745 mallisissa ja ilmeisesti muissakin pikkuzetoreissa oli edelläkuvatun kaltainen ajovoimanoton lisätoiminto eli että aluevaihteisto vapaalla paikalliskäytössä siis sai viisi eri voimanottoakselin pyörimisnopeutta välillä noin 250-1000 r/min ja peruutus. Crystalleista en tiedä, kai niissäkin tavallinen ajovoimanotto oli koska Urkeissakin oli. Forterrassa on myös ajovoimanotto. Se ajovoimanoton ja vetävän perävaunun hienoushan oli ja on siis edelleenkin se huomattava maastokelpoisuuden lisääntyminen eikä ne maantienopeudet kuten usein tuntuu olevan käsityksenä. Vetävät pyörät kuorman alla lisää etenkin takavetoisen traktorin mutta myös nelivetoisen liikkumiskykyä uskomattomasti hankalissa olosuhteissa. Jos ei usko niin kannattaa kokeilla!
- johan jo
Zetori A 25 ja K 25 oli voimanulosotto sekä fordson majorissa
- trahata
niin siis voimanulosotto muttei ajovoimanottoa kummassakaan eikä koskaan
- voi5
Se ajovoimanotto on ollut ainakin 35:ssa, 65:ssa,100 ja osassa 200-sarjan ferkuissa, fiatissa/fiatagrissa, valmeteissa, saksalaisissa Natikoissa?, uudemmissa Zetoreissa, Ursuksessa, Fendtissä, Deutzeissa? Ja se tavallinen voimanulosotto ollut vissiinkin kaikissa traktoreissa jotka tehty 40-luvun jälkeen
- Pönttö Einari
voi5 kirjoitti:
Se ajovoimanotto on ollut ainakin 35:ssa, 65:ssa,100 ja osassa 200-sarjan ferkuissa, fiatissa/fiatagrissa, valmeteissa, saksalaisissa Natikoissa?, uudemmissa Zetoreissa, Ursuksessa, Fendtissä, Deutzeissa? Ja se tavallinen voimanulosotto ollut vissiinkin kaikissa traktoreissa jotka tehty 40-luvun jälkeen
Ei vaan vielä ole tullut vastausta siihen, että mihin tuota AJOVOIMANOTTOA tarvittiin juuri noissa vanhemmissa traktoreissa?? Sen mitä siihen aikaan 1950-luvulla ja 1960-luvulla oli tuolla maailmalla perävaunut, niin eipä niissä mitään vetoja ollut, kun olivat yleensä vankkureita. Vetolaitteetkin oli pitkälti vankkureiden vetoa varten. Kunnon hydraulinen vetokoukku on aika myöhäinen tulokas ja on vieläkin osassa maailmaa aivan tuntematon käsite.
Luulisi tuolle ajovoimanotolle olleen jotain käyttöäkin ihan oikeasti, tuskin niitä rattaita sinne traktorin mahaan ihan huvikseen asennettiin, että laitetaampa tälläiset tänne, jospa isännät keksii jotain käyttöä...
Heitin tuolla jo aiemmin, että voisiko olla joku elonleikkuukone, johon olisi tarvittu tuota ajovoimanottoa? Konehan olisi saatu "oksentamaan" traktoria pakittamalla. Vetäviin peräkärryihin en oikein jaksa uskoa (Englannissa ja Saksassa) tuohon aikaan, koska olisihan niitä joissakin kuvissa nähtävillä ja eikä niitä olisi täällä pohjan perukoilla tarvinnut alkaa kehittelemään. - kaapo8
Pönttö Einari kirjoitti:
Ei vaan vielä ole tullut vastausta siihen, että mihin tuota AJOVOIMANOTTOA tarvittiin juuri noissa vanhemmissa traktoreissa?? Sen mitä siihen aikaan 1950-luvulla ja 1960-luvulla oli tuolla maailmalla perävaunut, niin eipä niissä mitään vetoja ollut, kun olivat yleensä vankkureita. Vetolaitteetkin oli pitkälti vankkureiden vetoa varten. Kunnon hydraulinen vetokoukku on aika myöhäinen tulokas ja on vieläkin osassa maailmaa aivan tuntematon käsite.
Luulisi tuolle ajovoimanotolle olleen jotain käyttöäkin ihan oikeasti, tuskin niitä rattaita sinne traktorin mahaan ihan huvikseen asennettiin, että laitetaampa tälläiset tänne, jospa isännät keksii jotain käyttöä...
Heitin tuolla jo aiemmin, että voisiko olla joku elonleikkuukone, johon olisi tarvittu tuota ajovoimanottoa? Konehan olisi saatu "oksentamaan" traktoria pakittamalla. Vetäviin peräkärryihin en oikein jaksa uskoa (Englannissa ja Saksassa) tuohon aikaan, koska olisihan niitä joissakin kuvissa nähtävillä ja eikä niitä olisi täällä pohjan perukoilla tarvinnut alkaa kehittelemään.On aika vanha keksintö salaojakone lieneekö sinnä käyttöä ajovoiman otolle
- Salaojittaja
kaapo8 kirjoitti:
On aika vanha keksintö salaojakone lieneekö sinnä käyttöä ajovoiman otolle
Salaojakoneessa ei nimen omaan ole käyttöä ajovoimanotolle, koska ajonopeudet ovat todella vähäiset ja ajonopeutta tarvitsee muuttaa työsyvyyden mukaan hieman. Ei todellakaan sovellu ajovoimanotto salaojakoneen toimintaan.
- Akseli Ulosotto
Pikkuharmaan työkonevalikoimaan kuului muinoin lannanlevityskärry joka oli pyörästä käyttövoimansa saava. Saattais olla seuraava kehitysaskel, että seuraavanpolven kärryä varten olisi kehitetty ajovoimanotto. Tuossahan on oleellisinta se levitysmäärä/ha riippumatta työskentelyvauhdista. No sitten tietysti joku heinänpöyhintä/pitely ei liioin ole sidottu välttämättä määrättyyn vauhtiin ajovoimanotolla suoritettuna. Tietysti tuossa tulee heinän kuivuessa luoolla, vaatii lopuksi aika hellävaraisen käsittelyn karisemistappion minimoimiseksi. ---Eli ehkä se on kehitetty määrättyjä töitä varten, joissa tehtävä työsuorite oli sidottu enempi kuljettuun matkaan vauhdista riippumatta, jos ei pyörintänopeus tullut rajoitteeksi. Näin siis loogisesti ajatellen. Mutta sillä myös saavutettiin takaisin pyöritys mahdollisuus tukkeuma tilanteissa. Tuo lantakärry voisi olla yksi esimerkki. Myös perunankaivu heittopyörä koneella tai lumen linkous. Ei oikeastaan yhtäkkiä tule muutakaan järkevämpää mieleen.
- tekkijä
Voisiko tuolla olla jotain tekemistä asian kanssa että ennen hevonen hoiti vetotyöt eli kaikki työkoneet olivat vedettäessä käyttövoimansa saavia. Traktorien tullessa työkuvioihin mukaan sovellettiin vanhoja jo toimiviksi todettuja koneita.Sitten todettiin että traktorihan voisi käyttää työkonetta moottorilla pyörittäen, se vain piti sopeuttaa kulkunopeuteen.Näin saatiin koneista yksinkertaisempia rakenteeltaan kun kaikki vaihteistot yms. voitiin jättää pois.No sitten traktorien vaihteistot kehittyivät joten ajonopeuden valinta alue kasvoi,tuli nostolaitteet ,sen myötä tuli työlaitteen oikea pyörimisnopeus määräväksi tekijäksi (koska traktorilla voitiin hallita kulkuvauhti).Sitten siiryttiin moottorin kannalta parhaalle tehoalueelle josta sitten ulosottoon tuli tuo 540 rpm.Tuossa nyt lyhyt kuvitelma miten kehitys olisi saattanut tapahtua.
- tekkijä
Jaa niin ,unohtui tuo. Alkuun oli helpompi ottaa voimaa taakse päin suoraan tasauspyörästön takapuolelta jatkamalla,vaihteisto pyöritti edestäpäin lautaspyörää ja lautaspyörä taaksepäin ulosottoakselia.Näin ollen pyörimisnopeus oli sidottu ajonopeuteen.Myöhemmin laitettu voima moottorista kulkemaan omaa reittiään ulosottoakseliin.
- Anonyymi
Aikojen alussa voimaa otettiin ulos hihnapyörällä suoraan vaihteiston pääakselilta tai moottorilta.
Pikkuhiljaa traktorin käyttötarkoitukset laajenivat ja tarve matalakierroksiselle voimanotolle syntyi, niin keksittiin voimanottoakseli. Toteutus oli juuri kertomasi mukainen. Niitto , niin heinän kuin viljan, oli raskasta hevoselle ja traktoriniittokone yleistyi. Nivelakselia ei vielä oltu keksitty joten voimaa siirrettiin ketju-hammaspyörä-akseli välityksellä.
- tekkijä
Lisätään nyt vielä .Lantakärry hyvä esimerkki,määrä/ala ,ei väliä nopeudella.Perunannosto heittopyöräkoneella kyseen alainen,ajonopeuden kasvaessa joutuvat perunan kerääjät kulkemaan vähän laajemmalla alueella koreineen (voi tulla painokelvottomia huutoja kuskille) .Lumilingon käytön voi unohtaa ainakin talviaikaan maassa pitäen,lumimäärän keräytyessä lingon sisään pitäisi saada kierrosnopeus pysymään riittävänä ,voiman loppuessa on ainoa vaihtoehto pienentää ajonopeutta . Eli jos traktori hidastaa niin linko tekee samoin.Nykypäivänä tarve ja käyttö ajovoimanotolle aika vähäistä,käyttökohteita ja -tarpeita toki on.Koneiden sähköohjaukset ovat mukanaan tuoneet aika pitkälle nopeudesta riippumattoman toiminnan,säädöt muuttuvat nopeuden suhteessa (tietyissä rajoissa tietenkin).
- akseli5
Jotkut lannanlevitys ym -laitteet ja erilaiset elonkerjuukoneet ja niiden käyttö siis voisivat olla luonnollisin selitys vanhojen traktoreiden ajovoimanotolle, tällaiseen johtopäätökseen itsekin olen kallistumassa. Pitänee kääntyä Koneviestin weteraanitoimittajien puoleen..
- tekkijä
Selitys voisi olla tämäkin.Lattahihnalla voiman välitys ei onnistunut,piti saada traktorin pituus suunnassa pyörivä tappi taakse.No helpoin tapa ottaa se lautaspyörän takapuolelta ulos kartiopyörällä,toinen vaihtoehto pikkuvetopyörän akselilta hammaspyörällä taka-akselin ali tai yli.Näin kaikki tarvittavat osat olivat peräkotelossa.Toiminta oli nopeuden ja ajosuunnan tunteva.Myöhemmin valutekniikan kehittyessä saatiin akselin voima otettua vaihteiston puolelta jolloin se oli enää riippuvainen ajokytkimestä.Tuolla perusteella voisi arvuutella että ajovoimanotto oli tavallaan sen aikaisen tekniikan mukanaan tuoma vahinko.Myöhemmin taas sovellettu uudelleen käytöön.Kerrohan jos saat synty tavasta "faktatietoa"
- maavoima13.3
Faktatietoa siitä kuuluisasta ajovoimanotosta eli ensimmäiset lannanlevityskärryt olivat pyörästä voimansa saavia ja pöyrän laahaaminen liykkaalla pellolla pysäytti levityksen ja tähän ongelmaan ajovoimanotto toi ratkaisun eli aina traktorin liikkuessa sonta levisi ja levittimen nopeus oli samassa suhteessa nopeuteen. Tätä samaa ominaisuutta samasta syystä käytettiin myös joissakin korjuu- ja nostokoneissa. Lisäksi ulkomaillakin käytettiin sitä vetosovellutusta juuri niissä vankkurityyppisissä kärryissä vuoristoisilla alueilla. Nämä asiat on selvitetty eri konelehtiin juttaja vanhoista koneista kirjoittavalta toimittajalta eikä esim omasta päästäni.
- Anonyymi
Jutut noista vetävällä kärryllä työnnättäjistä on mielikuvituksen tuotetta,itsellä oli vetävä kärry 5v laatikolla,ja 2 nopeuksisella eatonin perällä,traktorina ih 844 kahdella ulosottoakselilla,eli nopeudella,traktorin pienellä vaihteella ajettaessa,ettävoima riitti pit perä olla hitaalla,jakärryssä pieni vaihde,ja tr ulosotto hitaalla puolella,kokeilin moista asiaa laittamalla nivelakselin nopeammalle puolelle ,kärryn perän nopeammalle,ja kärryn vaihdelaatikosta suurimman vaihteen,traktorin sai kulkemaan täysillä kierroksilla n 40 km,t,eli aikalailla saman mitä traktori itsekin kulki,elikkä jos kärryn välitys on sovitettu järkevästi työkäyttöön sopivaksi,ei välitykset riitä viemään traktoria väitettyä5-70 km t.
- Anonyymi
Jos vetävällä kärryllä haluaa saada vauhtia, niin kärryn vaihdelaatikko pitää kääntää niin että kardaaninpuoli on traktoriin päin. Sopivalla vaihteella voi tyhjällä kärryllä tai kevyellä kuormalla körötellä n.1500r/m ehkä n.45 - 50 km/h. Kovemmassa vaudissa alkaa tavallinen maatiais traktori jo laukkaamaan, eikä kuski pysy enää penkillä. nim.merk. Kokemusta on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1602610Selänteiden kommentit
Se on kesä taas. On alkanut Selänteen rouvakin antamaan lausuntoja ja ohjeita meille. Ei voi olla totta. Yksi Selännekki2181736- 1821640
- 791311
Kirkon kuoronjohtajalle varoitus
Oulun hiippakunnan oratoriokuoro johtaja on saanut varoituksen. Lähettänyt seksuaalissävytteisiä viestejä naiskuorolais281055Nyt kun pride on ohi on siks
Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä (1. Moos. 19:1-13; 3. Moos. 18:22;297976Miljonääri-Miehensä palkalla elelijä-Sirpa Selänne kertoo: lapsemme eivät osoita mieltä!
Miksi osoittaisivatkaan kun saavat kaiken isin miljoonilla? Luontoakaan ei kannata suojella niin kovin kun isin autotal51961Muistatteko itsenne vuonna 1986?
Millainen olit, mitä haaveilit? Ovatko haaveet toteutuneet, jäänyt vajaaksi vai oletko jopa saanut enemmän mitä olisit t179870- 79853
- 65818