Heinolassa tilapäinen kansliapäällikkö Rauno Maaninka, oikeustieteen maisteri Saarijärven kunnan talous- ja hankintajohtaja, ehti olla Heinolassa kansliapäällikkönä viisi päivää. Ennenkuin kaupunginhallitus erotti pätevän ja osaavan uuden kansliapäällikön.
Rauno Maaninka ei tiennyt esitellessään tekemäänsä perinpohjaista selvitystä kuntarakenne-lakiluonnoksesta kaupunginhallituksen kokoukseen 4.3. , että hänet oli EROTETTU. Lausunnot kuntien rakenteen muutoksista ja kuntien yhdistymisestä pitää toimittaa 7.3. mennessä valtiovarainministeriöön.
Ehtikö va. kansliapäälikkö, vs. kaupunginjohtaja Sinikka Malin tehdä tehdä vaativan ja tärkeän lausunnon? Olisiko Malinila ollut riittäviä lakiopintoja, jotta olisi voinut antaa lausunnon lakiluonnoksesta?
Eipä ehtinyt Malin valmistella eikä laatia lausuntoa. EI. Tärkeämpää oli kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran erottaminen; toimiminen erottamistyöryhmän sihteerinä, raporttien ja asiantuntija-avun pyyntäminen (Mäkilä, Wellamo) sekä sijaisuuksien ja oman palkkansa nostaminen.
Toimittaja Merja Ojansivu kirjoittaa Helsingin Sanomissa 26.2. (otsikko: Heinolan valtuusto marssi ulos kaupunginjohtaja-infosta):
"Johtamiskriisi ja poliisitutkinnat ovat halvauttaneet Heinolan kaupungin toiminnan pahasti. Esimerkiksi kuntarakenneuudistukseen liittyvän lausunnon laatiminen on jäänyt täysin kärhämän varjoon.
Kuka Heinolasta antoi väärän tiedon Ojansivulle.
Kuntarakenneuudistukseen liittyvän lausunnon laatiminen ei ole jäänyt "kärhämän" varjoon. KIITOS RINNEVAARAN!
Rinnevaara palkkasi kansliapäälliköksi hakeneen Rauno Maaningan, Saarijärven kaupungin talousjohtaja ja hankintajohtaja, oikeustieteen maisteri, Heinolan määräaikaiseksi kansliapäälliköksi.
Maaninka tarttui heti tärkeään työhön ja teki laadukkaan, ansiokkaan, perustellun lausunnon kaupunginvaltuuston 4.3. kokoukseen. Näin kaupunginhallitus ehtii, Rinnevaaran ja Maaningan ansiosta, käsitellä kuntarakennelain lakiluonnoksen ja antaa Heinolan tulevaisuuden kannalta tärkeän lausunnon Valtiovarainministeriöön 7.3. mennessä.
Rauno Maaninka ei tiennyt esitellessään tekemäänsä perinpohjaista selvitystä kuntarakenne-lakiluonnoksesta kaupunginhallituksen kokoukseen 4.3. , että hänet oli EROTETTU. Lausunnot kuntien rakenteen muutoksista ja kuntien yhdistymisestä pitää toimittaa 7.3. mennessä valtiovarainministeriöön.
Ehtikö va. kansliapäälikkö, vs. kaupunginjohtaja Sinikka Malin tehdä tehdä vaativan ja tärkeän lausunnon? Olisiko Malinila ollut riittäviä lakiopintoja, jotta olisi voinut antaa lausunnon lakiluonnoksesta?
Eipä ehtinyt Malin valmistella eikä laatia lausuntoa. EI. Tärkeämpää oli kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran erottaminen; toimiminen erottamistyöryhmän sihteerinä, raporttien ja asiantuntija-avun pyyntäminen (Mäkilä, Wellamo) sekä sijaisuuksien ja oman palkkansa nostaminen.
Toimittaja Merja Ojansivu kirjoittaa Helsingin Sanomissa 26.2. (otsikko: Heinolan valtuusto marssi ulos kaupunginjohtaja-infosta):
"Johtamiskriisi ja poliisitutkinnat ovat halvauttaneet Heinolan kaupungin toiminnan pahasti. Esimerkiksi kuntarakenneuudistukseen liittyvän lausunnon laatiminen on jäänyt täysin kärhämän varjoon.
Kuka Heinolasta antoi väärän tiedon Ojansivulle.
Kuntarakenneuudistukseen liittyvän lausunnon laatiminen ei ole jäänyt "kärhämän" varjoon. KIITOS RINNEVAARAN!
Rinnevaara palkkasi kansliapäälliköksi hakeneen Rauno Maaningan, Saarijärven kaupungin talousjohtaja ja hankintajohtaja, oikeustieteen maisteri, Heinolan määräaikaiseksi kansliapäälliköksi.
Maaninka tarttui heti tärkeään työhön ja teki laadukkaan, ansiokkaan, perustellun lausunnon kaupunginvaltuuston 4.3. kokoukseen. Näin kaupunginhallitus ehtii, Rinnevaaran ja Maaningan ansiosta, käsitellä kuntarakennelain lakiluonnoksen ja antaa Heinolan tulevaisuuden kannalta tärkeän lausunnon Valtiovarainministeriöön 7.3. mennessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyörymän selvitys kohahdutti suomalaisia reilu vuosi sitten.
Kunnille oli selvityksessä piirretty uudet rajat ottaen huomioon ikärakenne, työ- ja asiointimatkat sekä kuntien talous.
Mittareita olivat muun muassa kuntien ikärakenne, huoltosuhteen kehitys, asiointi- ja työssäkäyntialueet ja liikenneyhteydet.
Työryhmä kertoi pyrkineensä luomaan mahdollisimman yhtenäisiä ja vahvoja peruskuntia. Esim. pinta-alaltaan laajaa Pudasjärveä esitetään yhdistettäväksi Ouluun paitsi voimakkaan työmatkaliikenteen, myös Pudasjärven asukasuvun laskun ja huoto-suhde-ennusteen heikkouden perusteella.
Päijät-Hämeestä tulisi työryhmän kuntakartan mukaan yhdistetyksi
1) Lahden eteläiset ympäristökunnat: Orimattila, Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola, Nastola, Asikkala ja Padasjoki Lahteen.
2) edellämainittujen lisäksi pohjoiset Päijät-Hämeen kunnat Hartola, Sysmä, Heinola joko Pertunmaan kanssa. Pertunmaa saisi valita liittyäkö Lahden keskittymään (Päijät-Häme) vai Etelä-Savoon, jossa keskuksena Mikkeli.
Kunnat vastustivat liitosehdotusta, jonka mukaan Suomeen tulisi vain noin 70 suurkuntaa. Yhdistysten toivotaan olevan vapaaehtoisia ja kunnilta pyydetään lausuntoja kuntarakenneuudistuksesta. Heinolan lausunnon kuntarakenneuudistuksesta teki viideksi päiväksi valittu kansliapäällikkö Rauno Maaninka.
Heinolan kannalta kuntien rakenneuudistus ei ole ihan pikkujuttu.
Rakennetyöryhmän "mittarit" vievät Heinolaa Lahteen liittymään.
Väestön ikärakenne muuttuu Heinolassa Tilastokeskuksen arvion mukaan siten, että jo vuonna 2020 työikäisten määrä on pienempi kuin yhteenlaskettu eläkeläisten ja lasten määrä.
Työttömyysaste on Heinolassa Päijät-Hämeen kunnista toiseksi suurin, ollen 15 % ja kasvua on vuoden aikana tullut 1,5 %.
Huoltosuhte heikkenee nopeasti väestörakenteen muutoksen ja työttömyyden kasvaessa.
Liikenneyhteydet Heinolasta Lahteen ovat hyvät. Yhä useampi heinolalainen käy Lahdessa työssä moottoritietä pitkin. Jos junayhteys Lahti-Heinola välille saadaan, työmatkayhteydet paranevat entisestään.
Heinolassa on lisäksi korkea veroprosentti 20,5 sekä velkaa on otettu 2.500 euroa/asukas.
Kuntien yhdistäminen tulee tapahtumaan joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Heinolaa tulevat koskemaan samat yhdistymissäännöt, samat mittarit, kuin muitakin kuntia.
Jos Heinolan huoltosuhde heikkenee samaan tahtiin kuin tähän asti, yhdistäminen on päivän selvää..
Heinolassa pitää ian tehdä päätöksiä miten kuntalaisten, työpaikkojen, palvelujen järjestämisen kannalta huoltosuhteen heikentyessä on parasta toimia.
Mikä ettei. Liitytään vaan Lahteen. Parempi käydä Lahdessa työssä kuin hakea Kämmenen ruokaa.
Eihän tänne päteviä haluta. Paljastavat vielä rötöstelyt kun persu-perskärpäsetkin ovat luopuneet Vennamon perinnöstä rötösherrojen paljastamisessa. Taitaa valta ja kokouspalkiot olla persuillekin tärkeämpää kuin kuntalaisetn edun ajaminen. Mistä tulee uusi joukko joka valitseen kaupunkiin ensin yhden pätevän virkamiehen ja antaa tälle vallan valita toinen pätevä jne
Eipä taida Ahonen ja Hildenin mamma tätä suvaita.
Saarijärvi. Kaupungin hallituksen kokous 25.2. klo 8 - 8.55. Ei ollu montaa asiaa esityslistalla....
Entinen työkaveri ja NARSISTI. Nähty on.
Kiitos Maaningalle ja kaupunginjohtajalle, että edes jotain käytännöllistä saadaan aikaan Heinolassa.
Maaninka varmasti tulee hakemaan suuret korvaukset epäoikeudenmukaisesta ja holtittomasta erottamisesta, ja varmasti hän sen saa. Virkamiesten ja nepotististen "edustajien" typeryys maksaa taas meille maltaita.
Kuka erotti?
Minusta Heinolalle on noilla nepotisteilla parempi liittyä Lahteen, tai jos virkamiehistö ja valtuusto saadaan puhdistettua, Heinola pystyy kasvamaan yksin. Kuntien määrän rajoittaminen seitsemäänkymmeneen on minusta jälleen yksi typerien poliitikkojen toilauksista. Muita esimerkkejä on ollut EU:hun liittyminen, yritysten toiminnan estäminen, halpatyövoiman tuonti, orjatyö jne.
Hmmm, ja ohhoh