lumi tunkeutuu sisään
muknanani
eteisessä märkiä jälkiä
lumen tuomina
taivas harmaa sateinen
yksin olen odotan
palelen
kaiken keskellä unelmoin
missä olet aurinkoni
tule ota mukaasi
olet koko elämäni
muknanani
eteisessä märkiä jälkiä
lumen tuomina
taivas harmaa sateinen
yksin olen odotan
palelen
kaiken keskellä unelmoin
missä olet aurinkoni
tule ota mukaasi
olet koko elämäni
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tunteikas ja hieno runo...
Sulla on hengenheimolainen mun koirassa, sekin tykkää auringosta, ei välitä lumesta pahemmin :)
Mun koira on paimenkoira joka mieluimmin liikkuu ulkona olkoon sää minkälainen tahansa. Tälläisen lumimyrskyn keskellä toivois pientä sylikoiraa vaikka en silti vaihtaisi.
Kiitos miina kommentistasi!.