Haparointia

Tarinaniskijä

Tässä ensimmäinen osa pitkähköstä tarinasta. Se kertoo orastavasta suhteesta peruskoululaisen ja lukiolaisen pojan välillä. Tarina ei sisällä seksiä. Jos homoseksuaalisuus on vastoin omia moraalisia aatteitasi, älä lue eteenpäin.

Kommentteja arvostetaan nyt kovasti, varsinkin jatkoa ajatellen ideat otetaan mielellään vastaan.

-------------------------------------------------

Poika oli istunut kirjaston perällä olevalla lukusohvalla tehden jotain koulutehtävää jo pitkään. Itse olin kulkenut kirjahyllyltä toiselle ja takaisin kuljettaen mukanani turhanpäiväisiä kirjoja, joiden nimeä tai edes aihetta en tiennyt, ihan yhtä kauan. Kiersin pojan ympärillä kuin kissa kuumaa puuroa ja jopa itse aloin tuntea itseni idiootiksi. Onneksi kirjastossa oli hiljaista joten sain pitää typerän käytökseni omana tietonani. Tunsin, tai oikeastaan tiesin, pojan koulusta ja jo pitkään olin ollut häneen ihastunut. Jo muutaman vuoden olin haaveillut oikeastaan vain hänestä, mutta koska hän oli lukiossa toisella ja minä itse oli vasta yhdeksännellä luokalla, en ollut saanut tilaisuutta tutustua häneen henkilökohtaisesti. Pojan nimi oli Tomi. Muutaman viime viikon aikana hän oli alkanut tehdä koulutöitään kirjastossa aina samalla sohvalla istuen.

Kirjastoapulaisen työn olin saanut äitini ansiosta. Hän oli ollut samassa kirjastossa töissä ennen muuttamistaan työn perässä ulkomaille ja koska kirjastonjohtaja oli ollut perheemme hyvä ystävä, olin käyttänyt sitä mahdollisuutta täysin tietoisesti hyväksi jotta saisin itselleni työpaikan. Työ täällä ei juuri koskaan ollut raskasta ja sain näin tarpeellisia lisäansioita koulunkäyntini ohessa.

”Ville, tulehan tänne!”. Kirjastonjohtajan ääni tunkeutui ajatuksiini ja repi minut takaisin tähän hetkeen. ”Minulla olisi sinulle pieni järjestelyhomma.” Huomasin, kuinka Tomi havahtui samaan ääneen ja katsoin minua hetken vain palatakseen takaisin kirjansa pariin lähes saman tien. Kävelin salin keskellä olevan pöydän luo, jonka takana Marja istui. ”No mikäs homma tällä kertaa?”, kysyin ja oikeastaan olin tyytyväinen kun sain näin ihan oikeaakin työtä tehdäkseni. Kulkeminen hyllyjen välissä päämäärättömästi alkoi tuntua jo hiukan kiusalliselta itsestänikin.

”Voisit mennä tuonne lukunurkan hyllylle ja tyhjentää sohvan luota nuo alimmat kolme hyllyä. Siirretään sieltä ne kirjat tuonne toiselle reunalle ja laitetaan tilalle muutama tietosanakirjasarja, sanakirjoja ja sen sellaista opiskelua helpottavaa.”
”Se on todella hyvä idea.”, vastasin siihen. ”Sohva on jo nyt koululaisten suosiossa koulutehtäviä tehdessä ja se, että käden ulottuvilla on kirjoja, joista saa apua kun sitä tarvitsee auttaa varmasti pitämään sohvan jatkossakin suosittuna opiskelupaikkana.”
”Tiesin, että olisit samaa mieltä!”, Marja sanoi aurinkoisesti hymyillen, enkä voinut muuta kuin nauraa.

Käännyin aloittaakseni annetun urakan ja samalla tajusin mihin tilanteeseen olin joutunut. Kirjahyllyt olivat todellakin käden ulottuvilla sohvalta. Joutuisin tekemaan työtä aivan Tomin vieressä. Sydämeni alkoi lyödä nyt tilanteen tajuttuani kiihtyvään tahtiin. Otin pöydän viereltä tyhjän kirjakärryn ja aloitin matkan kohti reilun kymmenen metrin päässä olevaa lukunurkkausta. Matka tuntui nyt kilometriltä ja olin samaan aikaan sekä kauhuissani, että iloinen tilanteesta. Tomi istui sohvalla kansiot ja kirjat levällään ja oli itseasiassa vallannut koko sohvan itselleen. Hän oli ottanut kenkänsäkin jalastaan ja takki sekä muut ulkovaatteet olivat hujan hajan lattialla hänen edessään. Hän kirjoitti jotain kansioonsa ja huomasin hänen olevan vasenkätinen - asia, jota en ollut aikaisemmin tiennyt. Hänellä oli tumman hiekan väriset hiukset, jotka oli leikattu niin, että etuhiukset olivat hiukan pitemmät ja tippuivat rennosti otsalle kulmakarvojen päälle. Niskasta ja korvien takaa hiukset olivat lyhyeksi ajellut.

Saavuin sohvan luo ja siinä samassa Tomi nosti katseensa minuun, suoraan silmiini.
”Ai hei. Ootko sä jo kauan seissy siinä?”, Tomi kysyi hieman yllättyneenä.
”Ei, en oo kun ihan just tulin. Siis nyt just.” Voisin tältä seisomalta ilmoittautua puheterapiaan. Tomi katsoi minua ja sitten edessäni olevaa tyhjää kärryä.
”Oonko mä sun tiellä? Mä olen vähän näköjään levittäytynyt koko tälle puolelle kirjastoa.” Tomi katsoi hujan hajan olevia tavaroitaan ja naurahti. ”Mä olin niin täysillä tän yhden tehtävän kimpussa etten tajunnu.”
”Et muuten kun jos ton reppus siirrät tosta hyllyn edestä. Mun pitäis tyhjentää noi kolme hyllyä tosta sohvan vasemmalta puolelta, että saadaan tilalle sanakirjoja ja muutama tietosanakirjasarja. Marja, siis toi kirjastonjohtaja tuolla tiskin takana, haluaa tehdä tästä tehokkaamman koulujuttujentekopaikan kun mitä se on nyt.”
”Hei mut se on kyllä hyvä homma” hän sanoi samalla nostaen reppunsa sohvan eteen jalkoihinsa. ”Mä olen tässä tehnyt töitä jo muutaman viikon ajan ja on inhottava kun joutuu kesken hyvän kirjoitusvauhdin nousemaan jonkun kirjan takia. Mä tarvitsisin nytkin oikeestaan yhtä kirjaa mutten oo vielä kerinny sitä hakeen.” Tomi nosti taas katseensa minuun ja kääri samalla paidan hihansa ylös. Sallin itselleni sekunnin murto-osan katsoakseni hänen käsivarsiaan.

”Ai? Mikä kirja?” sanoin asiaa sen enempää edes miettimättä. ”Siis mä tarkotan, että kun kerran olen tässä jalkeilla ja täällä töissä niin mä voin hakea sen sulle. Siis jos haluut. Sen kirjan.” Kyllä, puheterapia kutsuu. Tomi varmaan itsekin tajusi, että olen täällä tosiaan töissä.
”No jos siitä ei oo sulle haittaa ja kerran voit sen tehä. Suomen historian pikkujättiläisen jos löydät jostain niin olisin todella tyytyväinen.” Tomi katsoi minua silmiin ja hymyili. Sillä hetkellä olisin hakenut hänelle vaikka mitä.
”Odota hetki, palaan pian.” Käännyin ja melkein törmäsin yhteen vanhaan rouvaan, joka mulkaisi minua hieman pelästyneen näköisenä. Jatkoin matkaa muutaman kirjahyllyn ohitse ja pian löysin kirjan, jota etsin. Palasin hieman rauhallisemmin kävellen ja sivusilmällä huomasin Tomin seuraavan kulkuani. Pidin katseeni kantamassani kirjassa ja vasta Tomin edessä nostin katseeni hänen kasvoihinsa. Katseemme kohtasivat ehkä sekunniksi. Hetken mielessäni kiiti ajatus, että Tomi näytti aivan haltijalta.

”Tässä tämä... siinä onkin luettavaa! Mun nimi on muuten Ville.” Ojensin kirjan Tomille.
”Kiitos paljon. Mä tiedän. Tai siis mä kuulin sen äsken kun toi nainen huusi sua. Mut oon mä nahny sut koululla ja oon kyllä kuullu sun nimes jo aikasemminkin.” Mitä enemmän Tomi puhui sitä enemmän hän samalla punastui. Lähtisiköhän Tomi mun kanssa sinne puheterapiatunnille?
”Ai.” sain sanottua. ”Kiva.” Seisoin hetken hölmistyneenä siinä Tomin edessä tekemättä mitään. ”No tota... mä tyhjennän nyt noi hyllyt.” Tomi avasi tuomani historiankirjan ja alkoi lukea. Hiljaisuus laski välillemme ja sitä olisi voinut leikata pieniin paloihin.

Nostelin kirjoja vähän kerrallan hyllystä kärryyn. Halusin käyttää tähän aikaa mahdollisimman paljon olematta silti liian selvä tapaus. Tunsin Tomin istumassa siinä metrin päässä ja se tunne sähköisti koko mun kroppani. Olin tilanteesta hiukan kai kiihottunutkin, mutta vain sen verran, että tunsin miellyttävää kihelmöintiä päästä varpaisiin. Ilmassa oli sähköä ja mä toivoin, ettei se menis Tomilta huomaamatta. Kuuntelin kun hän selkäni takana selasi kirjan sivuja, kirjoitti ja oli välillä lukiessaan hiljaa. Pitkän hiljaisuuden jälkeen kuulin Tomin äänen.

”Lähetsä mun kanssa kahville kun pääset täältä?” kuulin varovaisen äänen takaani. Pysähdyin selkä edelleen Tomiin päin. Olinko juuri kuullut sen mitä luulin? ”Mitä?” sain sanotuksi, ehkä liiankin töksähtäen kun Tomi siitä selvästi häkeltyi.
”Ajattelin vaan, että jos sulla ei ole mitään ja kohta pääset pois niin lähdetkö vaikka kahville mun kanssa?” Käännyin ja ilmeeni varmasti oli kaikkea muuta kun mitä Tomi odotti koska hän jännittyi silminnähden. ”Ei sun tietenkään tarvi jos et haluu tai sul on muuta. Unohda koko juttu. Sulla on varmaan kiire täällä.” Tomi käänsi katseensa nopeasti takaisin kirjoihisa.
”Ei, eikun kyllä mä lähden. Anteeks, mä olin vaan hiukan yllättyny kun olin äsken ajatuksissani. Kyllä mä lähden oikein mielelläni.” Tomin ilme muuttui rentoutuneemmaksi ja hymyileväksi. ”Mä tyhjennän tän hyllyn ekaks pois mut sitten mä olen oikeastaan valmis. Mä saan varmasti tehdä tän loppuun vaikka huomena aamulla. Voitko sä odottaa mua vai pitääkö sun jo mennä heti?”
”Mä odotan. Saan tän historianesseen ihan just tehtyä ja sitten mäkin olen valmis.”

Sydämeni takoi nyt jo reilut tuhat lyöntiä minuutissa. Asiat olivat yht’äkkiä edenneet vauhdilla enkä voinut uskoa, että Tomi oli juuri pyytänyt minua kanssaan kahville. Sain kirjat hyllystä kärryyn muutamassa minuutissa nyt kun minulla ei ollut enää tarvetta hidastella. ”Mä vielä varmistan Marjalta voinko jo lähteä, mut en mä usko et sillä on mitään sitä vastaan. Tulen kohta takasin.” Työnsin kärryn vauhdilla kirjaston toiselle reunalle ja palasin Marjan luo.

”Voinko mä tehdä ton järjestelyn loppuun huomena aamupäivällä? Mulla alkaa koulu vasta kahdeltatoista ja yks kaveri pyysi mua kanssaan kahville.” Marja nosti katseensa papereistaan ja katsoi minua ja sitten taakseni sohvan suuntaan. Taisin hiukan punastua. ”Tottakai voit. Pääsetkö jo yhdeksäksi tänne? Voisimme järjestellä tuota aluetta muutenkin järkevämpään suuntaan.”
”Tottakai. Tulen ysiksi tänne.” Otin takkini ja reppuni naulakosta ja palasin Tomin luo. Hän oli jo noussut sohvalta ja puki nyt takkiaan päälle. Muut tavaransa hän oli kasannut sohvalle.

”Mä olen jo valmis. Tulen aamulla takasin tekeen ton järjestelyn loppuun ja pääsen lähteen sun kanssa nyt heti.” Tomi hymyili ja sanoi ”Loistavaa! Palautetaan toi tuomasi kirja hyllyyn ja sit mäkin olen valmis.”

Lähdimme kirjastosta kohti keskustaa ja kahvilaa. Kävelimme vierekkäin lumisella jalkakäytävällä ja kumpikin tuntui odottavan, että toinen sanoisi jotain. Hiljaisuus alkoi jo tuntua painostavalta ja kirosin mielessäni, etten osannut nyt jutella mitään luontevaa. Onneksi Tomi avasi vihdoin suunsa. ”Kiva kun sä pääsit heti lähteen.”
”Joo, Marja on yleensä oikein hyvä pomo, se kun ei turhasta jaksa pingottaa. Oon saanu sen kanssa järjesteltyä omat tulemiseni ja menemiseni yleensä tosi hyvin.” Hetken hiljaisuus. Alkoi sataa lunta.
”Mä toivoin, että sä tulisit jutteleen tai edes niin lähelle, että saisin itse sanottua sulle moi. Sä kiertelit niin kaukana niitten kirjojes kanssa, että mun olis pitäny varta vasten lähteä sun luo jos olisin halunnu jutella. Se oli liian iso askel otettavaksi vaikka mä olinkin melkko varma, et sä et olis pannut pahakses jos olisin tullu. Oonko oikeessa?” Häkellyin Tomin puheesta ja punastuin. Tomi tietysti huomasi sen ja alkoi nauraa iloisesti. ”Taisin osua oikeaan!”

En kerta kaikkiaan voinut vastustaa sitä naurua. Aloin itsekin nauraa ääneen.
”Mä en olis varmaan tullu jos Maria ei olin antanu mulle tehtäväks tyhjentää niitä hyllyjä. Kiertelisin vieläkin sielä kirjojeni kanssa. Se alkoi musta itsestänikin tuntua jo älyttömän tyhmältä.” Olin hetken hiljaa ja mietin sitä vauhtia millä asiat nyt menivät eteenpäin. ”Säkö siis seurasit mua koko ajan?” Ajatus tuntui äkkiä mahdottomalta. ”Olinko mä niin läpinäkyvä?”
”Et kai muuten tai muille, mut mä olen jo niin pitkään halunnu tutustua suhun ja kun se on koulussa niin vaikeeta mä aloin käydä kirjastossa kun sä kerran olet sielä töissä. Odotin vaan tilaisuutta, että pääsisin sun kanssa jutteleen. Siinä sitten koulutöitteni parissa taistellesani odotin, että se tilaisuus tulis. On tässä tietysti toinenkin hyvä puoli, mä en ole koskaan tehny koulutöitäni niin huolella kun näitten muutamien viikkojen aikana.” Tomi nauroi ja minusta se ääni oli maailman hienoin ääni.

”Haluutko sä vielä sinne kahville vai mennäänkö mun luo? Voisin sielä keittää meille kahvit. Mun faija on lomamatkalla äidin luona Englannissa koko viikon ja talo on tyhjillään. Vois vähän vapaammin jutella, tai vaikka katsoa jonkun elokuvan jos haluisit. Mulla on niitä aikamoinen rivistö.” Sydämeni takoi taas ylikierroksilla. Täysin miettimättä olin avannut suuni ja päädyin näin kutsumaan unelmieni pojan kotiini kahville. Tää ei voi oikeesti tapahtua!
”Mennään vaan sun luo.”, Tomi vastasi välittömästi ja lisäsi siihen ”Näytä tietä,mä en tiedä vielä missä sä asut.”

Kävelimme jutellen niitä näitä, matka sujui miellyttävästi ja reilun vartin kuluttua olimme perillä. Avasin oven ja astuimme sisään, jätimme takit eteisen naulakkoon ja siirryimme keittiöön. ”Teillä on iso talo, tää on kivasti sisustettukin.” Tomi kulki huoneesta toiseen ja joskus sen ääni kuului kauempaa, kun se oli löytänyt taas uuden huoneen. Hän kommentoi lähes kaikkia yksityiskohtia olematta kuitenkaan liian yliampuva tai teennäinen ja mä ihmettelin siinä kahvinkeittimen äärellä miten tarkka ja hyvä havainnointikyky Tomilla oli. ”Mä haluaisin meillekin kotiin ton Aallon tarjoiluvaunun, mutta kun se on niin kallis, ettei mun mutsini halua sitä ostaa.” Tomi käveli pöydän ääreen katsellen ympärilleen ja mä mittasin viimeiset kahvit suodattimeen. Kun painoin keittimen päälle tunsin käden selälläni. Jähmetyin ja tunsin, kuinka Tomi kietoi kätensä ympärilleni ja tuli aivan minuun kiinni.

”Toivottavasti mä en Ville ole tehnyt susta väärää johtopäätöstä mielessäni.” Tomi sanoi. Koko ruumiin värähti ja huokaisin. Laskin kahvipurkin pöydälle eteeni ja tartuin Tomin käsiin ja puristin ne tiiviimmin itseäni vasten. ”Et ole, et todellakaan. Mun on vaikee uskoa, että mä vihdoin juttelen sulle.” Ääneni tuntui tulevan jostain villojen seasta.
”Mä huomasin sut jo kun tulit yläasteelle,” Tomi jatkoi, ”mä olin sillon ysillä. Sä olit jo muita pidempi ja selkeästi muita luokkatovereitas kehittyneempi fyysisesti. Mä olen kolme pitkää vuotta seurannu sua koulussa ja aina kun oon sut nähny ja vihdoinkin ollaan päästy tähän. Upeeta, että mä saan vihdoinkin koskea sua.” Tomin ääni oli siellä samojen villojen joukossa. Hän painoi päänsä olkapäälleni ja vaikeni. Tunne oli uskomaton. Ne pienet seksikokemukset joita mulla oli ollu ei todellakaan olleet valmistaneet mua tähän tunteeseen ja nyt sentään seistiin meidän keittiössä kaikki vaatteet päällä!

Käännyin varovasti ympäri mutta varoin laskemasta Tomin käsiä irti ympäriltäni. Hänen ruumiinsa lämpö tuntui hyvältä. Katsoin hänen täydellisiä kasvojaan ensimmäistä kertaa näin läheltä ja hymyilin. Tomilla oli pähkinänruskeat silmät. ”Ajattele, jos me oltais hiukankin rohkeampia me oltais voitu olla tässä tilanteessa jo yli 2 vuotta sitten! Mä olen viettäny niin monet unettomat illat ajatellen mitä kaikkea sanoisin sitten kun vihdoin saisin tilaisuuden jutella sun kanssa ja tutustua suhun paremmin. Kaikki ne lauseet tuntuu nyt niin kovin lapsellisilta mut mä tiedän nyt, että mä olen oikeastaan onnellinen, ettei me tutustuttu sillon kun olin seiskaluokalla. Nyt tää hetki tuntuu oikeemmalta.” Kohtasin Tomin katseen ja seisoimme hetken sanomatta mitään. Tomi kumartui ja huulemme kohtasivat ensimmäisen kerran suudelmaan, jota olin odottanut niin kovin pitkään.

Tuntui kuin maailma olisi pyrinyt sata tuhatta kertaa. Pientä taloa olisi voinut helposti lämmittää energialla, joka huoneessa sillä hetkellä oli, ainakin kolme viikkoa. Tomin tuoksu täytti aistini ja tunsin hänen huulensa omiani vasten enkä halunnut ajan kuluvan tai tunteen loppuvan koskaan. Olin odottanut tätä hetkeä niin kauan, enkä tosissani koskaan uskonut, että saisin kokea sen kuitenkaan. Tomi painui tiiviimmin minua vasten ja tunsin hänen kielensä raottavan huuliani ja annoin periksi. Kielemme kohtasivat ja Tomi työnsi vasemman kätensä niskahiusteni sekaan. En pysty sanoin kuvailemaan miten hyvältä se tuntui.

Irtaannuimme toisistamme ja Tomi sanoi ”Ville, näytä mulle sun huonees. Mennään sinne.”

1

202

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Dina

      Vau, tykkäsin tuosta. Hienosti kijoitettu, ja vaikka voisinkin alkaa nipottaa muutamista kieliopillisista jutuista, taidan jättää sen väliin koska suurelta osin tuo oli hyvää kieltä. Hienot vaihtelut kerronnan kirjakielestä puhuttuun arkikieleen.

      Homoseksuaalisia rakkaustarinoita on mukava lukea, koska ne eivät ole niitä yleisimpiä kirjoituksenaiheita. Oletko lukenut netistä löytyväiä TSHfanfic-tarinoita? Siis niitä joissa tuon trilogian mieshahmot on kuviteltu homoiksi ja sitten kuvaillaan (muutamissa varsin yksityiskohtaisesti) heidän välistään rakkautta? Aika mukavia, joskin enemmän seksipitoisia kuin sinun tarinasi.

      Tuohon lukisi mielellään jatkoakin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9154
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7897
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5600
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2341
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2085
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1734
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1673
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1419
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      438
      1355
    10. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      7
      1243
    Aihe