ILVES!!!!

vastailkaa vaan rohkeasti viestein.. en ole tappamassa sitä ilvestä, vaan hätyyttelemässä niin että saisimme olla rauhassa mökillämme :)

jahtaa sitä kun nälkäinen susi, silloin lähtee mokoma katti.
Eräsukset jalkaan ja tuoreille jäljille, kun saat sen viiden kilometrin päähän, niin ei heti tule takasin.

Mene jonku kepin kanssa huitoon ja taskulampulla sohimaan niin voi tajuta häipyä. ja sitte vaikka liiketunnistin valoja häkin ympärille niin voi niitäki säikkyä.

Tuskin se mitään vaanii jos ääntelee, ja kun koira kasvaa niin ilves häipyy.
Jos jonkun eläimen näkee tai sattuu liikkumaan lähellä niin ei se sitä tarkoita, että se vaanimassa olisi.

Kyllä se ääntely on sitä, kun se nälkäänsä maiskuttelee koirapaistin perään, keväällä sitten kiljuu kiimaansa.
Paras on vaan lähteä pehmeellä lumella perään. vanhat ilveshiihtäjät meni juuttisäkin kanssa ja kun saivat kiinni, niin hyppäsivät suksilla päälle ja sitoivat jalat narulla, sitten vaan säkkiin ja myivät eläintarhaan. Saivat parhaat rahat elävistä ilveksistä.

Tärkeintä olisi nyt se että ei tule enään meitin tontille!!! :D mutta kyllä mä jotain keksin :D lisää saa viel antaa ideoita, jos jollain kokemuksia samoista haitoista!

Empä ole kokeillu, mutta tavallisille kolleillehan laitettiin appelsiinin kuoria rappusille ja portinpieliin etteivät olis tulleet ruikkimaan. Lippusiima hajustettiin ketunpyyntiin ja kettu kiersi siiman viertä. Kuinka tottunut tuo on ihmisen hajuihin. Jos saippuaa, partavettä tai jotain dödöä laittais rätteihin tontin ympäri muutaman metrin välein. Meillä ilves tuli navetanvintille, mutta ei meinannu uskaltaa tulla pois kun sonnilauma hermostu ja tuli pihalle. Tuo lennättäminen olis kyllä hyvä keino, mutta saat syytteen salametsästyksestä jos hiihtelet samassa maastossa petojen kanssa.

Niin ja vampyyrien varalta valkosipulia ovanpieliin.
Ilves ei noista hajuista säikähdä, jos se pihalle tulee, niin siinä on jo totuttu ihmisen hajuihin. Älkää nyt ihan naiveja olko.
Vaikka tuo hiihtohomma on kieli poskella kirjotettu, niin se on toimiva tapa.
Ilvel lähtee jos hiihdät sen ylös makuulta, kokemusta on, se on tapa millä ne ajetaan pois peuranruokinnoilta.

nyt niitä ilveksiä (3kpl nähty) näkee jo päivälläkin (lahti,ahtiala), sekä viime yönä oli käyny raahaamassa pihalle jääneen kylmälaikun 15m päähän mökistä missä ei sitte ollu kuin naudan sisäfilettä, sekä ulkofilettä jäisenä... herrrrrmot loppuuuuuu...

Mitäs et typerys noudata neuvoja ja hiihdä niitä pois sieltä. Tuosta ei voi kun itseään syyttää.

No eipä se ruuan jättäminen ulos niitä parhaimpia karkotuskeinoja kyllä ole. Myös perinteiset tunkiot / kompostit houkuttelevat jos jonkinmoista elävää ihmisasutuksen tykö. Eiköhän ne kesäksi muuta muualle, palatakseen syksyllä helpon ruuan ääreen.

Helpoin menetelmä kuitenkin on, oman mielen tekemien tepposten huomaaminen. Sillä väite, että ilves joka ilta vaanii koiran pentua lähettyvillä, on mielen tekemä harha. Tuosta harhasta pääsee eroon ihan vaan ottamalla rauhallisesti. Ja kappas vaan, ilves jota ei todellisuudessa ollutkaan, on poisssa!

lainaa kaveriltas kivääriä ja ammu n. 20 senttiä ilveksen pään yli. ei varmana tule takasin

Täällä pohjosessa olemme kehittäneet tähän ongelmaan siirtoistutus-taktiikan. Pihoissa (eli alle 10 km asutuksesta) pyörivät petoelukat pyydystetään ja istutetaan johonkin syrjäisempään paikkaan. Metrin syvyys on hyvä. Istutus tulee tehdä huolella. Huolettoman istutusoperaation seurauksena haittaeleläinongelma voi eskaloitua ja pihassa voi alkaa pyöriä nimismiehiä.

Ammu muutaman kerran jollakin kovasti pamahtavalla räjäytysaineella lähellä ilvestä, kun se tulee pihalle, niin se on tehokas karkoitin. Esim. ilotulitteeksi valmistettu tykinlaukaus. Ne kipinöivät ryynit antaa lisatehostusta asiassa.
Ja onhan esim. haulikkoonkin saatavissa paukkupanoksia, joilla pelotellaan pihapiiriin tulevia karhuja. Mutta ellei ole paukkupatruunoita saatavilla, niin kun tavallisesta haulipatruunasta poistaa haulit ja laittaa tilalle esim. katajamarjoja, tai mustapippuria kokonaisina, tai katajanmarjoja ja mustapippuria sekaisin, niin se latinki ei vahingoita eläintä, vaikka tekee kipeää. Ja kun karhu arkiintuu kyseisestä latingista ja siirtyy metsänsiimesten hiljaiseen rauhaan, niin kaipa se myös ilvekseenkin tehoaa. Eläimet kyllä muistavat kivun lähteen ja karttavat sen seurauksena aluetta, jossa ovat saaneet tuntumaa siihen.