Olen 13 vuotias. Asumme omakotitalossa. Koiralla olisi mahdollisuus myös purkaa energiaansa (lenkkien lisäksi) aidatulla pihalla.
Etsimme lyhytkarvaista, helposti koulutettavaa, keskikokoista ei yli 61cm korkeaa, ystävällistä koiraa. Koira tulisi minulle harrastus koiraksi (agility, toko, ym), mutta olisi hyvä että myös spoeutuisi kotikoiraksi. Koirarotua olemme vasta miettimässä siis itse koiran saan vuoden päästä.
Kiitos kaikista vastauksista etukäteen :)
Etsimme lyhytkarvaista, helposti koulutettavaa, keskikokoista ei yli 61cm korkeaa, ystävällistä koiraa. Koira tulisi minulle harrastus koiraksi (agility, toko, ym), mutta olisi hyvä että myös spoeutuisi kotikoiraksi. Koirarotua olemme vasta miettimässä siis itse koiran saan vuoden päästä.
Kiitos kaikista vastauksista etukäteen :)
Vastaukset 56
Vanhimmat
Suomenpystykorvahan se on perinteinen talonvahti. Miellyttävä kotikoira, oppii mitä vaan kunhan opettajalla on resurssia opettaa, hyvää lenkkiseuraa vaikka koko päivän metsämarssille. On suunnilleen 40-45cm, keskipitkä mutta helppohoitoinen karva.
Siispä sellainen?
turha räkyttäjä
HV
Mites ois silekarvainen collie? Eli siis lyhytkarvainen collie. Se osuis noihin kriteereihin, ja ois varmasti kiva kamu. Porokoirakin voisi sopia. Pienempänä rotuna voisin ehdottaa kelpietä. Miltä vaikuttaa?
dalmatiankoira
labradorinnoutaja
whippet
Miten olisi mittelspitz? Se on luonteltaan ystävällinen seurakoira ja kiintyy kovasti omistajiinsa. Sen korkeus on noin 30-38 cm. Se on pitkäkarvainen mutta siitä ei lähde paljon karvaa. Mittelspitz sopii aivan loistavasti agilityyn yms. Ainoita huonoja puolia ovat että se on vieraita kohtaan hieman epäluuloinen. Se on erinomainen vahtikoira. Suosittelen lämpimästi :)
Suomenpystykorva, mittelspitz ja porokoira kiinnostaa. Haluaisin tietää, että lähteekö suomenpystykorvasta ja porokoirasta karvaa?
suomenpystykorvasta kertoo että vain nuorukaisena 1-2 vuotiaana karvanlähtö karvanlähtöaikoina oli aika kiitettävä. Sen peffakarvoista sai nypittyä sellaisia tuppoja kivasti ja niistä sekä harjatuista olisi varmaan saanut sukkalangat kivasti. Nyt kun koissu on 7, niin ei karvaa juurikaan irtoa edes karvanlähtöaikoina. Harjaamalla päivittäin sen saa poistettua kätevästi.
Jos koiraa pitää ulkokoirana, niin karvanlähtö keväisin on massiivista. Kotonani oli sellainen ulkokoira, mutta nykyinen on pääosin sisäkoira koska asutaan kerrostalossa.
Tietysti noista kahdesta rodusta lähtee karvaa, mutta lähteeko niistä paljon karvaa?
Keväisin lähtee. Sisäkoirista parikin kertaa vuodessa. Imuroimalla niistä karvoista lattioilla pääsee. Itse suosittelisin mielummin noihin harrastuksiin jotain muuta kuin noin riistaveristä koiraa. Jos meinaat aloittaa myös metsästyksen, niin miksipä ei. Mutta on niitä helpomminkin koulutettava koiria, eikä niitten kanssa tarvitse niin paljon pelätä, että koulutuskentältä häviää oravan tai jäniksen perään.
suositus aloitat matkan kohti teini-äiteyttä.
Mukava koira tuo suomenpystykorva. Haukkuuko paljon vai voiko opettaa ettei haukkuisi?
sen haukkua niin kyllä ääntä riittää. Mutta sen voi kyllä myös opettaa hiljaiseksikin. Kannattaa kuljettaa paljon metsissä ja haukututtaa siellä niin silloin on paljon helpompi olla hiljaa kylillä. Suokki oppii kyllä olemaan melko hiljaa sisätiloissa niin että voi asua kerrostaloissakin. Äänetön ei silti ole että suositeltavaa on hyvät naapurussuhteet ainakin alkuvaiheissa eli pari ensimmäistä vuotta. Jos sisällä riehututtaa, niin se kyllä kuuluu, mutta kun pitkät lenkit metsässä niin vie mehut koissusta eikä jaksa riehua sisällä. Kannattaa sisäleikeissä panostaa enemmän etsimisjuttuihin kuin palloleikkeihin.
Jos itse rodulla ei ole merkitystä, voisit ajatella keskikokoista sekarotuista koiraa, ne ovat monesti terveempiä kuin rotukoirat. Niilläkin kuitenkin saattaa esiintyä perinnöllisiä vikoja. Kaikkein jalostetuimmissa roduissa, kuten esim. schäefferit, niitä voi kuitenkin esiintyä myös sekarotuisissa. Rotua harkitessa kannattaa lukea koirakirjoja, jotta osaa vältää esim. sairauksien puhkeamista edistävää ruokavaliota.
Lapin pystykorva on aika veikeä ja suloinen, eikä hauku, ainakaan siinä määrin kuin Suomen pystykorva. Tätä rotua ehkä suosittelisin omakotitalon pihakoiraksi.
Lapin pystykorva:
http://www.paimensukuinen.fi/paimensukuinen/lapinpystykorva.htm
.
Sopeutuuko tuo lapinporokoira sitten myös kotikoiraksi?
Turunmurre?
Kyllä. Erittäin hyvin. Myöskin kerrostaloon.
Se on tuuheaturkkinen, joten ilm. sen karvaa tule säännöllisesti harjata ja ottaa huomioon karvanlähtöajat. Muutoin kaikki tapaamani lapinkoirat ovat olleet luonteeltaan ihania ja rakastettavia seurakoiria, enkä tiedä nillä olevan erityisesti perinnöllisiä sairauksia, ehkä juuri siksi, ettei niitä ole pahemmin jalostettu.
Kuten linkistäkin huomaa, ne eivät kaikki ole ulkonäöltään aivan täsmällisesti samannäköisiä, ne ovat myös hiukan erikokoisia, mutta n. Suomen pystykorvan kokoisia.
Usein koirilla saattaa olla silmätulehduksia ja tassunvälitulehduksia, nämä ovat ne hankalimmat. Mutta monipuolinen ruokavalio, eli ei pelkkää lihaa, vaan papanoiden sekaan myös esim. kanaa ja kalaa (ei ruotoja, ne repivät vatsan ripulille).
Katso Kennel-liiton sivuja.
Suomenpystykorvaa en suosittele, sillä heillä on sellainen vienti metsästykseen. Isäni kasvattaa pystykorvia ja sanoi, että niitä ei kannata ottaa ellei metsästä. Mutta esim. smojedi? (:
En suosittelisi pystykorvaa enkä kyllä collieta enkä shetlannin lammaskoiraa. Enkä mitään koirarotua 13 vuotiaalle, ainakaan kokonaan 13 vuotiaan vastuulle. Ehkä jos vanhemmat osallistuvat, suosittelen ottamaan selvää koiraroduista ja muutenkin koiran omistaminen tuo suuren vastuu n.
Kiitos kaikista vastauksista, tähän asti kaikki ehdotukset ovat olleet hyviä.
:)
Kannattaa varmaan miettiä asuisiko koira ulkona lämmitetyssä kopissa ja tarhassa vai sisällä.
Kannattaa käydä tutustumassa koiriin näyttelyssä ja esimerkiksi kenneleissä joissa niitä kasvatetaan.
Bordercollie on varmasti myös maalle sopiva laji. Ja se lyhytkarvainen collie on kivannäköinen koira. Lapinkoirasta luulisin karvaa lähtevän, sanoo omistajat mitä tahansa ja pystykorva pyrkii kyllä herkästi haukkumaan, kun sen luonto on sellainen, ja märkänä taitaa haista reilusti märälle koiralle.
Kaikki märät koirat ei haise.
Agilitykuvissa taitaa bordercollieta nähdä eniten.
...hajusta sen verran että kuinkahan monta kertaa vuodessa suokki oikeasti on läpimärkä? Lähinnä sen pari kertaa vuodessa kun käy kylvyssä plus ne kerrat kun tulee riiuureissuilta kotio, ja jonka aikana on pyydystänyt mutaojasta morsiolle myyriä häälahjaksi ja on siksi vähän reissussa rähjääntynyt. Tällöin kotiin sisälle pyrkivän mutapaakun tunnistaa vain räpsyvistä silmistä eläväksi organismiksi. ;D
Eli suokin "hajuhaitta" märkänä on varsin pieni, ellei suorastaan mitätön. Kuivana suokki haisee parhaimmillaan popcornilta eli todella hyväntuoksuinen haukku. Iltaisin tuo tuoksu on todella voimakas.
Borderia näkee kyllä agikuvissa usein, mutta se johtuu siitä että ne ovat huippuja vain huippuohjaajien käsissä. Tavisten bordereilla näyttäisi kyllä olevan melkoisen paljon käyttäytymisongelmia, johtuen ehkä siitä että koiralle ei ole niin paljon aikaa kuin koira todellisuudessa vaatisi. Ja ellei tarpeita osaa tyydyttää, niin koira kyllä tekemistä itselleen keksii tyyliin "pannaan koti remonttiin ja lenkillä elämä sirkukseksi". Borderin omistajan on syytä olla todella paneutunut koiransa tarpeiden tyydyttämiseen.
Sitten on vielä terrierrit.
Esim. kettuterrierri on aika terhakka tapaus.
Mutta terrierrejä täytyy trimmata, eli käyttää trimmerillä pari kertaa vuodessa, keväällä ja ennen talvea (että karva ehtii kasvaa pakkasille) ja trimmaus maksaa. Itsekin voi tietenkin opetella trimmauksen. Airedalen terrierri on isompi, aikoinaan suosittu rotu. Irlannin terrierri on keskikokoinen, tiettävästi hyväluontoinen rotu. Näistä ei karvaa irtoa, kuten lapinkoirasta kieltämättä lähtee.
Koira ei haise, kun sen pesee säännöllisesti n. 2-3 kuukauden välein ja tietenkin aina, kun se on erityisesti liannut itsensä. Pesuseremoniasta ei pidä tehdä pelottavaa, vaan rauhallinen tapahtuma. Hauva suihkun alle, ehkä hiukan shampoota, ei välttämättä aina, pää kannattaa kastella vasta viimeisenä, sillä sen jälkeen koira alkaa pudistella vettä itsestään.
Koiran suu ei haise, kun se saa pureskella puruluita ja muutoinkin kannattaa silloin tällöin vilkaista koiran suuta, ikeniä ja hampaita, että siellä on kaikki kunnossa ja puhdistaa mahd. haavat. Esim. sitkeä jälkiuunileipäpala antaa työtä koiran hampaille, itse annoin sellaisen joka iltapalana koiralleni. Tilkka asidofiluspiimää päälle, piti koiran vatsan hyvässä kunnossa.
Koira on kuin pikkulapsi, hoidettavuudeltaan n. 2 vuotiaan ihmisen tasoa. Tähän sitten sitoutuu n. 10-15 vuodeksi. Se vaatii vastuuta.
sutta
Suosittelen kultaistanoutajaa (ei ole lyhytkarvainen, mutta turkinhoitoon ei kulu paljoa aikaa, riittää kun harjaa silloin tälloin ja pesee n. 4 kertaa vuodessa) Tarvittaessa rauhallinen, erittäin kiltti perhekoira. Ja toisinaan taas energinen pakkaus, joka kaipaa aktiviteetteja. Erittäin oppivainen koirarotu (oma kultsu oppi sisäsiistiksi viikossa ja osaa tosi monia temppuja :(peruskäskyt ja etsiä tavaroita, noutaa, hyppiä esteitä yms.. ja ymmärtää tosi paljon sanoja =)
Mä suosittelen Walesin springerspanielia. Silläkin tosin on pitkää karvaa vatsan alla ja jaloissa, mutta turkki on helppo hoitaa. Welshi on energiaa täynnä oleva koira, joka jaksaa myös loikoilla sohvassa ja sängyssä liikuntaa ja huomiota tarpeeksi saaneena. Welshi on oiva kaveri lenkkeilyyn, metsälle ja eri koiralajeihin. Se on helppo kouluttaa, vaikka omaakin myös omaa tahtoa. Welshillä on ihana luonne, eikä se turhia hauku. Kaikin puolin kelpo koira.
Koiran haisemisesta puheenollen. Koirat eivät haise ollenkaan saadessaan oikeanlaista ravintoa. Kun unohtaa kaikki teolliset viljamössönappulat ja syöttää koiralle sen luontaiseen ruokavalioon kuuluvaa ruokaa, ei hengitys eikä turkki haise, eikä koira piereskele.
Kultainennoutaja on erittäin rakastettava rotu, sopii lapsiperheille, mutta luullakseni aloittaja kysyy pienemmistä roduista. Tässä mielessä itse suosittelen lähinnä lapinkoiraa, tai esim. kettuterrierriä. Sopivat hyvin omakotitaloon.
Kaikki on hyviä, mutta yksi rotu vaivaa minua joka ei ole ehdotuitten joukossa. Suomenajokoira. Olen kuullut että on hyvä luonne, lyhyt turkki. Olen myös kuullu että helppo kouluttaa herkkujen kera kun on perso ruoalle. Olisiko ideaa ottaa suomenajokoira?
Ei kyllä suomenajokoiria näe missää agilityissä?!?! Ja sillä vasta metsästysvietti löytyy! Voi juosta tunteja jäniksen perässä. Beaglessa saattaisi löytyä jotain kotilinjaa. Olisi saman näköinen, mutta pienempi.
Juuri metsästysvietistä johtuen se ei välttämättä sovi kotikoiraksi. Kun pupu näkyy taivaanrannassa, Rekku säntää sentien perään. Sen jälkeen ei näy pupua, eikä Rekkua.
harvassa ne on agissa, mutta niitäkin on nähty ihan voittajina
bordercollie
Labradorinnoutaja, ehdottomasti! Varmasti kotipaikkakunnastasi löytyy noutajakoirayhdistys, joka järjestää ohjattua kenttäkoulutusta. Ota selvää, niin voit käydä omin silmin katsomassa, uskon ettet pety. Jos päädyt kyseiseen rotuun, niin ota huomioon rodun ehtymätön toimeliaisuus, Jos tykkäät rauhallisemmesta, niin kerro se jo pentua kysyessäsi kasvattajalle. Pentuja ja astutuksia voit käydä katsastamassa labradorinnoutajakerhon sivuilta. Jos itse olisin asemassasi, ottaisin yhteytta labradorinnoutajien jalostustoimikuntaan, niin saisin myös kattavan ohjeistuksen terveyteen liityvistä asioista. Toki, pakko myöntää, tuo bordercollie olisi tosi hyvä agilityssä.
Labbis on myös hyvä rotu ja lyhytkarvainen. Mutta ehkä isompi, kuin aloittaja kysyy.
Höpsis, aloittaja halusi keskikokoisen ja sellainenhan se on. Narttu: säkäkorkeus 54-56 cm, uroksella 56-58 cm. Itselläni on ollut ja on edelleen. Ensimmäinen tuli -76, toinen -91 ja tällähetkellä oleva on viisi vuotias. Toivomushan aloittajalla oli, että voisi harrastaa ja labbarin kanssa voi harrastaa vaikka laskuvarjohyppyä, ihan itsestä on kiinni. Ajokoiraa siitä ei saa, eikä suojelutehtäviin sovallu, mutta muutoin vain taivas on rajana. Siitä en sitten tiedä, onko kaksinkertaisesta turkista tulossa miinusta, karvanlähtö aikaan on nimittäin kaikkialla. Tosin yksilöissä on eroja. Ensimmäisellämme karvanlähtöä ei juuri edes huomannut. Ei varmaankaan olisi maailman suosituin koirarotu, jos perusteita ei löytyisi. Uskallan edelleen suositelle. Rodun valinnan tekee kuitenkin jokainen itse. Itsekin syynäsin koirakirjoja peräti seitsemän vuotta, ennen kuin uskalsin päätyä mihinkään rotuun. Labbariin päädyttiin, eikä ole kaduttanut.
Olisi kiva, että tulisi lisää rotu ehdotuksia.
Pystykorva?
http://www.koirarodut.org/koirarodut/keskikokoiset.php
Spanielit, Beagle. Spanieleilla, vaikka ovat kauniita ja iloisia, on sairauksina usein silmä- ja korvatulehdukset. Se siis vaatii koiran puhtaana pitämistä, korvien puhdistukset, silmien puhdistukset. Hyvällä, säännöllisellä hoidolla välttyy näiltä.
Tässä mielessä sarjakuva-Ressu, Beagle, olisi ehkä sopivampi.
http://www.koirarodut.org/koirarodut/keskikokoiset.php
siinä iso lista keskikokoisista koirista.. siitäpä tutkimaan mikä kuulostaa sun koiralta..hoono soomi mut wikipediaan va rotu ja lukemaan
Hyviä koiria, varsinkin tuo Bohemian Shepherd eli wikipediassa tsekinpaimenkoira. Toisaalta jos haluat wikipediasta tietoa rodusta pitää kirjottaa bööminpaimenkoira, mutta hyvä koira silti sillä pidän sakemannista, mutta en saa niin isoa eli hyvä rotu.
'Ps: Jos joillakin on hyviä rotuja niin pienetkin koirarodut otetaan vastaan :)
Hei ,lappis(labradorinnoutaja) vois olla sopiva.Mielummin narttu,on helpompi luonteeltaan kun uros.Sopii harrastuksii.Ruskeina tosi kauniita.
Tarkkaan kannattaa sukutaulut tutkia,että on terveestä suvusta,niinkuin kaikissa roduissa.Kannattaa kinnittää huomio,suvun lonkkakuviin, yms.
Ja kun pennun ostaa,kannattaa ruokkia eläinliikkeistä saaduilla laaturuuilla.
Jos haluatte ulkona enemmän viihtyvän helposti kouluitavan pihalla pysyvä koiran,olisi suomenlapinkoira sopivainen silloin.Olette hyvissäajoin liikkeellä,ottamassa asioista tietoa,se on hyvä :)
Australianpaimenkoira, tosin vaati sitä turkinhoitoa. Samoin sheltti, joka sopii myös teille. Entä novascotiannoutaja?
Hei. Unohdin kertoa, että asutaan kaupungissa lähiössä. Joten sen verran vaan kysyn, että soveltuuko suokki lähiöön?
Jos rodut on vielä mietinnässä, niin jotain vinkkiä/suuntaa voit saada myös rotutesteistäkin, esim. joku rotu mikä ei ole tullut vielä mieleen.
ks. rotutestilinkkejä täällä:
https://sites.google.com/site/prokoirat/linkkeja
Oon miettiny, että minkälainen olis showlinjainen siperianhusky. Joten mitäs sanotte? Sopisko sellanen mulle?
Huskyt tarvitsevat lajitoverin. Ja husky on aina työkoira, oli showlinjainen tai ei.Se tarvitsee kesät talvet sille ominaista työtä, eli vetämistä. Sillä ei ole miellyttämishalua joten tekee oman päänsä mukaan.
Muuttuvan elämäntilanteen vuoksi saan koiran vuoden 2015 kesänä, jos se on iso. Jos koira on kettuterrieri tms. niin on pieni mahdollisuus saada ensi kesänä. Nyt minulla on siis mahdollisuus saada melkein mikä vain rotu kunhan ei ole saksanpaimenkoiraa isompi ja mainittua terrieriä pienempi. Onko muita rotuehdotuksia?
Rodunvalinta testeistä saattaa olla apua eri rotujen löytämisessä, mutta kannattaa suhtautua tuloksiin harkiten eikä tulos välttämättä ole kaikista paras (tai edes soveltuva). Tein aikoinani monet testit eikä mistään tulokseksi tullut esim. omia rotujani joita itselläni.
Jos trimmattavuus ei ole este suosittelen lagotto romagnoloa tai espanjan vesikoiraa. Mulla on itellä 4v lagotto narttu, iloinen vesseli ja soveltuu moneen harrastukseen. Keskikokoinen ja yksilöstä riippuen nameilla tai lelulla hyvin palkattavissa. Oppii helposti.
Muita rotuja mm:
kultainennoutaja www.goldenring.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=130&Itemid=138
whippet http://www.whippetharrastajat.fi/
manchesterinterrieri http://www.manssi.net/manchesterinterrieri/
vähän turkikkaampi shetlanninlammaskoira www.shetlanninlammaskoirat.fi/rotumaaritelma/yleista-sheltista/
kääpiöpinseri http://www.skpin.com/index.php/rotu/rotuesittely
Siinä on ensimmäiset jotka tulivat mieleeni :)
Bostoninterrieri. Bostoninterrieri on miellyttämisenhaluinen, sosiaalinen, iloinen, tottelevainen ja helposti koulutettava koira. Sen kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, pelastusetsintää ja näyttelyitä. Tykkää liikunnasta ja tekee mielellään pitkiäkin lenkkejä.
Turkki on lyhyt ja erittäin helppohoitoinen. Se pyyhitään säämiskällä silloin tällöin. Turkista ei lähde karvaa. Kylmällä säällä ulkoillessa bostoni tarvitsee takin päälle. Bostoninterrieri on melko terve rotu. Niillä esiintyy polvilumpioluksaatiota ja silmäsairauksia.
Lyhytkarvainen collie
Lk Saksanpaimenkoira
Kannattaa tutustua myös islanninlammaskoiraan. Löytyy lyhyt- ja åpitkäkarvaisena. Paimenkoirataipumuksesta hyötyä kouluttamisessa, eikä ole kova karkailemaan matalan metsästysvietin takia. Erittäin iloinen ihmisille ja muille eläimille. Perusterverotu.
Vaikutat olevan jokseenkin kiinostunut suomenpystykorvasta, mutta en kyllä suosittelisi sitä sinulle ellei joku perheessäsi metsästä aktiivisesti. Pystykorva kun on työkoira ja rakastaa metsällä käyntiä. Ne ovat luonnostaan haukkuherkkiä, joten sitä piirrettä olisi hankala lähteä kouluttamaan pois. Eivätkä suokit mielestäni ole paras rotuvalinta tokoon tai agilityyn, koska ne ovat kovapäisiä ja riistaviettisiä, eivätkä erityisen miellyttämisenhaluisia. Toki niillekin voi opettaa vaikka mitä, mutta on varmasti helpompiakin rotuja. Suomenpystykorvien turkki on erittäin helppohoitoinen, mutta karvanlähtöaikaan karvaa lähtee todella paljon, ainakin ulkokoirilta.
Suomenpystykorva ovat mahtavia koiria, mutta ei ehkä sopivin vaihtoehto sinulle. :) Ehkäpä esimerkiksi suomenlapinkoira voisi olla sinulle sopivampi rotu? Niillä on kyllä pitkä karva, mutta se on kuitenkin helppohoitoinen. Suomenlapinkoirat ovat oikein ystävällisiä ja käsittääkseni helppo kouluttaa. Ja eiköhän se sovellu myös agilityyn ja tokoon. Lisäksi ne ovat suhteellisen terveitä ja tarkenevat temmeltää ulkona talvellakin.
Cirneco dell'Etna ja Whippet menisivät noihin kriteereihin oikein hyvin. Molemmat ovat ystävällisiä ja lyhytturkkisia koiria. Cirnecolla saattaa olla vähän enemmän miellyttämishalua, ainakin vaikuttaa nopeasti oppivaiselta rodulta.
en tiedä näistä roduista mutta googlasin hiaman. Akita, siperianhysky, australianpaimenkoira ja basenji
Ottakaahan nyt huomioon että tämä keskustelu on tehty 2013 joten koira varmasti on löytynyt :´)
Kaikenlisäksi osa ehdotuksista todella typeriä. Akita esimerkiksi ei ole yhtään koirasosiaalinen ja saattaa olla jopa agressiivinen samaa sukupuolta edustaville, lisäksi mielyttämisenhalua ei juurikaan ole joten tokoilut ja agilityt saattavat jäädä todella lyhyeen. Husky taas on vetokoira joka kaipaa paljon fyysistä tekemistä. Eikä siltäkään löydy kovin huimasti mielyttämisenhalua, omapäinen ja parhaiten viihtyisi laumassa ja vetohommissa. Nämä molemmat ovat melko paksukalloisia otuksia, jotka väärissä käsissä saavat omistajansa ja itsensä elämän onnettomaksi.
Australianpaimenkoira taas on energinen ja aktiivinen, joten vaatii todella paljon aktiviteettiä ja liikuntaa, muuten on aika potentiaalinen pakkaus tuhoamassa sohvatyynyjä.