Johan oli mennä kahvi väärään kurkkuun,lukiessani sunnuntain Keskiohjanmaa lehteä huoltoasemalla. Kaksi kirjoitusta keparin mielipidesivustolla. Näkyvästi ottivat kantaa Suomen petoeläimistä. Haluaisivat hävittää petoeläimet Suomen luonnosta,näin olin ymmärtäväni,heidän kirjoituksiaan lukiessani. No,nehän olivat tietysti kaupunkilaisten mielipiteitä,jotka ovat vieraantuneet luonnosta,eivätkä täten ymmärrä asioiden kokonaisuuksia petoeläin keskusteluissa. Jokaisella on tietysti oikeus omiin mielipiteisiin,niinkuin näissä kahdessa kirjoituksessa.
Mutta kirjoituksista unohtui kissa. Kissa on yleisin petoeläin,eikä kuulu luontoon. Mikseivät sitä maininneet ? Eipä tietystikkään. Kissa on heille,lemmikkieläin,mutta,mutta,luontoon päästessään kissa on petoeläin, sieltä pahimmasta päästä,joka tappaa huvikseen. Suomen suuret petoeläimet,eivät tapa huvikseen, vaan ruokaa saadakseen.
Lukekaapa nuo kaksi mielipidekirjoitusta sunnuntain keparista.
Mutta kirjoituksista unohtui kissa. Kissa on yleisin petoeläin,eikä kuulu luontoon. Mikseivät sitä maininneet ? Eipä tietystikkään. Kissa on heille,lemmikkieläin,mutta,mutta,luontoon päästessään kissa on petoeläin, sieltä pahimmasta päästä,joka tappaa huvikseen. Suomen suuret petoeläimet,eivät tapa huvikseen, vaan ruokaa saadakseen.
Lukekaapa nuo kaksi mielipidekirjoitusta sunnuntain keparista.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Keskipohjanmaassa on aika kova suodatus hyväksyttävien yleisönosastokirjoitusten kohdalla: Kepua ei saa moittia, kp:n omia toimittajia ei saa arvostella, susien salametsästäjiä saa vain kehua ja kristinuskoon pitää suhtautua myönteisesti. Sillälailla enemmistö tilaajista pysyy tyytyväisinä.
Aiheliste muuten hyvä, mutta yksi puuttu: Kokkolasta ei juuri kirjoitella ja sekin vähä haukkumista. Positiivista ei kuulu. Peräkylien lehmänpoikimiset on kaikki esillä pilkutarkasti.
Höpön höpön, Kepari on selvästi valinnut puolensa, ituhippien puolesta. Keskipohjalaisten perheiden huoleen ei lehti ole reagoinut mitenkään. Suomen Kuvalehti ja Seura ovat ottaneet todella hyvin kantaa ja tuoneet esille sen mitä on asua lasten ja eläinten kanssa petolaumojen ympäröimänä.
Minulle ainakin Keparin asenne juttuun on täydellinen pettymys.
Ei nyt sinulle Keparin juttu sunnuntain lehdessä voinut olla pettymys. Siinä oli kaksi mielipidekirjoitusta Suomen petoeläimiin suhtautumisesta. Kaksi kriittistä kirjoitusta. Kepari vain ottaa tässä petoeläinkeskustelussa puolueettoman roolin. Eikö lehden tehtävä ole olla puolueeton keskusteluissa,ottamatta omaa kantaa. Kepariin tarkoitus on, ottaa huomioon molempien kannanotot petoeläinkeskusteluissa. Kenenkään kannanotot eivät ole jääneet vähemmistöön. Keparilla on ihan oikea linja. Kaikki ovat saaneet äänensä kuuluville. Jos Suomen Kuvalehdessä ja Seurassa ovat olleet jutut petoeläinaiheesta,on ne jo luettu lehdistä. Miksi keparin pitäisi vielä tehdä siitä juttua ? Kilpailu on kovaa,kuka ensin ehtii tehdä jutun jostain mielenkiintoisesta aiheesta.
Pitäiskö pohjanmaalaisen perusjunttialueen perulehdessä olla ainoastaan persuhenkistä kirjoittelua? Katsos muitakin mielipiteitä ja näkökantoja on kuin omasi ja jos sinä saat pelkkää vihaa tiedotusvälineiden seuraamisesta niin mikset lopettaisi ja ryhtyisit seuraamaan pelkkää homo-homo-hommafoorumia.
kyllä niistä muutamasta sudesta on noussut kauhea huuto eihän kyseessä kuitenkaan ole kun vaan ihmisten reviirille pyrkiviä villieläimiä joiden kantaa täytyy luonnollisesti harventaa kuten perhossa,ei tunteille saa antaa valtaa kun on kyseessä ihmisten turvallisuus nyt nämä susien rakastajat velloo kuin hyökyaalto ja tuomitsevat viattomia ihmisiä kyllä ihmisen turvallisuus ja etu on se kaikista tärkein sen jälkeen vasta sudet ja muut!
Kaikki sudet,jotka ihmisen reviirille pyrkivät, eivät ole häirikkösuseja. Tämän tosiasian totesi myös petotutkija. Eli, ei syytä huoleen.
Ihmeellisiä olivat kirjoitukset. Annettiin ymmärtää, että kaikki luonnossa toisiaan tappavat pitää hävittää. Se kuuluu kylläkin luonnon kiertokulkuun, että siellä saalistetaan toisiaan.
Niinhän kotkatkin meinasivat kuolla sukupuuttoon, onneksi ovat pitkäikäisiä. Ympäristömyrkyt olivat niille kuolemaksi, onneksi asenteet muuttuivat ja myrkyille asetettiin rajat. Nyt kun olen kotkan nähnyt liitävän, 3 kertaa viime vuonna, upea näky. Sitäkin vihattiin aikanaan ja muistan kun kansakoulun aamuhartaudessa kotka vei pikkuvauvan jne. Oli kyllä melkosia susimielepidekirjotuksia tänään keparissa. Elävätkö jotku tosiaan vielä jossain 1700 luvulla, vähän niinkuin tämä uskonsisar demonoideen, huh huh.
Kahden mielipidekirjoitukset osoittivat sen tosiasian,että he eivät ymmärrä sitä, että luonnon kierokulkuun kuuluu toistensa saalistaminen.
Ne mielipiteet keparissa, kuten mainitsit, olivat kuin 1700-1800 luvulta. Mutta jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä,vaikka niitä ei aina ymmärtäisikään. Eikä minunkaan mielipiteitä monikaan ymmärrä.
Menkää asumaan tuonne Perhon syrjäkylille pienten lasten kanssa ja puhukaa sitten vasta jotakin. Näyttää että näitä kaupunkiasukkeja jotka eivät elämästä tiedä mitään riittä tänne kirjoittelemaan.
No tuskin nyt Perhossakaan niitä susia alvariinsa juoksee pihalla. On kyllä reilusti jo liiottelun makua tuossakin !!
Iänpäivät on metsissä ollut petoeläimiä. Sinne mettään ne kuuluu, ja niillä on oma tehtävänsä siellä. Eri asia on sitten erityiset eksyneet sepe sudet , jotka jostain syystä eivät palaa metsään. Jos semmosia edes on...
Ne voivat sitten olla niitä häirikkösusia. Mutta mikä sitten on häirikkösusi? Ja kuka sen määrittelee ? Siinä pitää olla todellinen petoasijantuntija paikalla,sanomassa mielipiteensä.. Kyläläisten mielipiteet,kun tuppaavat olemaan liioiteltuja. Todellinen asiantuntija susikysymyksissä on petoasi8jantuntija. Hän toimii tehtävässään puolueettomana, eikä anna hysteeristen susienpelkääjien vaikuttaa, omaan ammattitaitoonsa ja tietoonsa petoeläimistä.
Petoeläinten määrä syrjäseuduilla kasvaa väkisinkin, kun ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja suurempiin taajamiin.
Luonto ottaa ns. omansa takaisin. Tulevaisuudessa voi olla aika mielenkiintoista - kenties surullistakin - liikkua esimerkiksi Itä-Suomessa, josta väki katoaa vanhenemisen myötä, kun lisääntymisikäinen väki vaikuttaa kuntakeskuksissa ja kaupungeissa. Jossain vaiheessa teiden hoito ja yleensäkin infrastruktuurin hoito kyseenalaistetaan, koska jäljellä on enää niin vähän asukkaita. Kun koulut ja kaupat katoavat niin harva enää jää.
Sitten tilalle tulee luonto, joka melko nopeasti valtaa käyttämättömät rakennukset. Riistan perässä tulevat petoeläimet. Sitten löytyy kotimaanmatkailultakin eksotiikkaa, kun kesämökillä voi oikeasti jännittää, minkälainen otus tulee vastaan matkalla ulkohuussiin.
Kaikki on suhteellista, jos nyt ajatellaan, että sama määrä susia ja karhuja on asukasta kohden kaikissa kunnissa kuin maakunassa, pitäisi Kokkolassa olla n. 225 sutta ja 900 karhua. Ja jos erämaaksi laskettaisiin 150 metrin etäisyy mitä puhutaan maakunnan erämaasta niin Kokkolan Kaupungintalolta 150 säteen ulkopuolinen alue olisi eramaata, joista susia ei saisi poistaa kun ne ei häiritse ihmistä.
En ymmärrä koko keskustelua. Itse kun liikun ja juoksen mettäautoteillä ja luonnossa, niin useammin siellä näkee jonkun luonnonelukan kuin ihmisen. Nykyihminen on niin laiska, että mettästäjät ajelee mettäteitä ja kyttäävät koiragpseillä passiin ja marjastajien pitää päästä suoraan tieltä marjapehkoon kun itse aiheutettu liikumattomuus, jalka- ja lonkkavaivat, huono kunto ja ylipaino vaivaa.
Joka taajamaan on tehty keski-pohjanmaallakin verovaroilla kalliit yhteensä kymmenien miljoonien eurojenjuoksu- ja pyörätiet, mutta murto-osa näitä käyttää. Puhumattakaan kalliista valoladuista. Sellasen 18-60 vuotiaan, joka jaksa muutamaa sataa metriä kulkea ilman autoa, on kyllä aika ohkaasilla jäillä, kun puhutaan luonnonelukoista.Ehdotankin, kun nämä katulamput ympäri Suomea pitää vaihtaa säädösten mukaisiksi, niin puretaan koko verkosto kun niitä käytetään liian vähän. Autoissahan on ajovalot, ne katuvaloja tarvitse.
Iso osa maaseudunkin ihmisistä on täysin vieraantuneita eränkäynnistä ja huonojalkasia, että tuleehan sitä vähemmästäkin vihaiseksi luonnonelukoille ja kokee ne uhkaksi.
Laiskuus,kuten mainitsit,on osa syy,että ihminen on vieraantunut luonnosta. Ja että metsästäjätkin ajelevat autoillaan passiin. Minulle oli uutta,että maaseudultakin löytyy luonnosta vieraantuneita ihmisiä.
Tuodaan petoeläimet taajamiin, että maaseudullakin ei voi liikkua luonossa, sehän se suuri ongelma on ollutkin. Yksi susi/karhu 1000 asukasta kohden.
Ylimenevän osuuden voi minun puolesta tappaa.
Tämä ketju näyttää olevan yhden tai korkeintaan kahden cityvihreän ituhipin luonnoksia. Se on niin helppo puhua kun ei tarvitse vastata itse mistään muusta kuin että housut pysyy päällä.
Mitä vikaa iduissa on? Hyvää ja halpaa ravintoa. Ei tarvitse kasvatella öljyn varassa tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneissa. Voi senkin polttoaineen käyttää paremmin esimerkiksi autonsa bensoihin pillurallin aikana. :P
Iduilla voi mainiosti korvata tuontikasvikset talvisaikana. Kesällä sitten kotimaista kasvista. Juuresta toki löytyy talvellakin.
Metsäpolitiikkaa ohjattiin 1900-luvun alusta lähtien puuraaka-aineen tuottamisen ehdoin, piti saada hyvinvointia kansalle. Erityisesti 1950-luvun jälkeen vallitsevaksi metsänhoitomenetelmäksi tuli metsikkötalous, koska teollisuudelle piti saada puuta ja rankasti. Luovuttiin harsinta- ja poimintahakkuista ja alettiin tehdä alaharvennuksia metsissä. Metsän viljelyt aloitettiin, turvemaita ojitettiin, ylilyöntejä totta kai tapahtui teknologian käyttöönotossa, mutta metsien kasvun ihme saavutettiin ja raaka-ainetta teollisuudelle riittävästi. Kansallinen metsäpääoma kasvoi, mutta lieveilmiöitäkin syntyi, yksi niistä hirvi.
1900-1950 -luvulla hirviä ei ollut Suomessa juuri nimeksikään. Metsätalouden kehittyminen ja viljelymetsätalous räjäytti hirvikannat kasvuun. Hirvikannat laskivat 1960-luvun lopulta 1970-luvun alkuun, jonka jälkeen kanta on kasvanut ja lienee tätä nykyä noin 100 000 tuhatta talvehtivaa yksilöä. Esimerkiksi jahtikaudella 2011 kaadettiin noin 31000 aikuista ja 27000 vasaa. Hirvi aiheuttaa Metlan mukaan vuosittain noin 700 000 hehtaarin alalla mänty- ja lehtipuutaimikolle kasvu- ja laatutappioita. Tämä realisoituu myöhemmissä hakkuissa laatuvikoina vielä merkittävänpänä tulonmenetyksenä metsänomistajille, kansantaloudelle, metsäteollisuudelle. Vuosittain valtio maksaa korvauksia metsänomistajille 1,5-6 milj. euroa. Lisäksi pitää muistaa liikennevahingot omaisuudelle ja hengelle, jotka ovat mittaamattoman arvokkaat ainakin kuolemantapauksissa.
Susi saalistaa pääasiassa sorkkaeläimiä, havumetsävyöhykkeellä "number one" lounas/välipala/päivällinen on hirvi. Eikö susi ole näillä tiedoilla mitä erinomaisin eläin harventamaan hirvikantoja?
Hirvikanta on valtiovallan taholta keinotekoisesti määritetty nykyisiin lukuihin, ja kun tiedetään että meillä on luonnonvarainen ja natiivi tappokone luonnossa, mikäs on elellessä. Metsänomistajan pitäisi olla ainakin tyytyväinen, mikäli taimikoissa hiippailee muutama harmaaturkki ns. vihreän omaisuuden salkunhoitajana.
Luin tuon kommenttisi,ja kysyisin maallikkona ja kaupunkilaisena,että kun metsäpolitiikka ja metsänhoidolliset toimenpiteet,vaikuttivat siihen,kuten mainitsit lieveilmiöistä, jotka vaikuttivat hirvien lisääntymiseen. Miten metsänhoidolliset toimenpiteet voivat vaikuttaa hirvien lisääntymiseen ?
Toinen kysymykseni on,vaikuttivatko metsänhoidolliset toimenpiteet 60 ja 70 luvun taitteessa,riistalintujen kuten esim. metsojen vähenemiseen? Muistan 60 ja 70 luvun taitteesa,kun pikkupoikana Kokkolan lähimetsissä liikuttiin,niin aina joku metso pyrähti lentoon,jonkun ison kuusikon juurelta. Ja siinä silloin kovasti säikähdettiin. On minulla toinenkin muistikuva. Isäni,joka oli metsästäjä ja hän kun tuli metsästysreisultaan, oli repussa aina metsoja. Se muistikuva minulla on 60-70 luvun taitteesta. Minne sitten metsot katosivat ? Ei kait vain petoeläinten saaliiksi, niin kuin jotkut kirjoituksissaan väittävät. Kyllä metsojen häviämiseen on oltava muitakin syitä,eikä vain petoeläimet.
Susilauma surmasi lapsen itänaapurissa. Tieto tulee hyvin epäluotettavilta tahoilta,kuten itänaapuristamme. Sen olemme huomanneetr vuosikymmenten aikana. Ei pidä uskoa ihan mitä tahansa.
Niinpä. Mikähän senkin lapsiparan kohtalo on oikeasti ollut. Susia kun on helppo syyttää. Omien kokemukseni perusteella susi on hyvin arka eläin. Ihmisen kohdatessaan paljon karhua varovaisempi.
Susi on hyvin arka eläin. Sen voit todeta aloittamassani viestiketjussa: Kokkolassako susia ? Kokkola-suomi 24. Siinä yksi keskustelija laittoi riistakameran tallentamaa susien liikkeistä. Riistakamera polun varressa,susia. Huikaisevaa kuvaa susien liikkeistä. Siinä eläitarhojen sudet jäävät toiseksi.
http://finnish.ruvr.ru/2013_01_22/Venajalla-ilmoitettiin-laajamittaisesta-susien-metsastyksesta/
Venäjän pojat joutuu jo rynnäkkökivärein tappamaan ällyttömäksi kasvanutta susikantaa. Täällä Suomessa vouhotetaan suu vaahdolla kolmesta sudesta.
Pitäisi heti ne 16 sutta sieltä Perhon perukoilta panna nurin, on sinne jostakin syystä muuttanut aivan liian suuri kanta pienelle alueelle. Peurojen ja Hirvien määrää voi säädellä pyyntiluvilla, ei siihen sutta tarvi. EU: n maatalouspoliitiikan vuoksi ei ole alueella paljon särvintä leivän päälle laitettavaksi.
Monesti ihan ihmisen pään sisäiset syyt riittävät aikaansaamaan susitihentymän. Siihen ei välttämättä tarvita oikeita susia. Joukkopsykooseista on runsaasti esimerkkejä kautta historian.
7 vai 12 sutta ?
Metsästäjät saivat tulokseksi Perhossa 12 sutta ja RKTL,eli riista ja kalatutkimuksen laitos sai tulokseksi 7 sutta. Kunpaa tulosta sitten voi pitää luotettavampana. Itse pidän tuota RKTL:n tulosta 7 sutta luotettavana. RKTL on puollueeton tutkimuslaitos,joka tutkinnan kautta tekee tulokset susien määrästä.
Voiko sitten metsästäjien tutkimustulosta 12 sudesta pitää luotettavana. Mielestäni ei. Metsästäjät,metsästysseuroineen näkevät,kuten myös useammat kyläläiset sudet vahinkoeläiminä, jotka syövät hirvet ja metsästäjien koirat. Yhtenenä syynä on petoviha ja susihysteria. Helposti ylimitoitetaan kylillä olevan 12 sutta. 7 sutta on lähempänä totuutta. Se perustuu asiantuntijoiden tekemään tutkimukseen. Tämä on oma näkemykseni asiasta.
RKTL.n luku kun kertoo kolmella nii saa aika oikeassa olevat luvun. Ehkä joka kolmas havainto ilmoitetaan petoyhdysmiehille, joihin RKTL:n laskelma perustuu.