Miten rintaperillisen lakiosa vaaditaan ja missä ajassa, kun vainaja on tehnyt testamentin muille?
Kenen velvollisuus on järjestää perunkirjoitus, kun rintaperillisillä ei ole testamentin johdosta intressiä sitä järjestää. Voidaanko perunkirjoitus järjestää yhden rintaperilli kotikunnassa, vaikka vainajan kotipaikka on 500 km päässä ja muut pesän mahdolliset osakaat vastustavat paikkaa ?
Voiko yhteikunta asetaa sanktioita rintaperillisille perunkirjoituksen järjestämiselle, vaikka rintaperillisille ei tule kuolinpeästä edes "lämmintä kättä"?
Kuka maksaa kulut, jos kuolinpesässä ei ole käteisvaroja ja kiinteä omaisuus on vaikeasti realisoitavissa ?
Kenen velvollisuus on järjestää perunkirjoitus, kun rintaperillisillä ei ole testamentin johdosta intressiä sitä järjestää. Voidaanko perunkirjoitus järjestää yhden rintaperilli kotikunnassa, vaikka vainajan kotipaikka on 500 km päässä ja muut pesän mahdolliset osakaat vastustavat paikkaa ?
Voiko yhteikunta asetaa sanktioita rintaperillisille perunkirjoituksen järjestämiselle, vaikka rintaperillisille ei tule kuolinpeästä edes "lämmintä kättä"?
Kuka maksaa kulut, jos kuolinpesässä ei ole käteisvaroja ja kiinteä omaisuus on vaikeasti realisoitavissa ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rintaperillisen saamasta käden lämmöstä ei aina tiedä, mutta lakiosa on puolet siitä mitä olisi saanut jos testamenttia ei olisi ja oikein vaatimalla lakiosan saaminen on vahvasti laissa turvattu rintaperillisen oikeus.
Testamentti on saatettava tidoksi kaikille perillisille kopion kera ja tästä 6kk kuluessa pitää lakiosaa vaatia testamentin saajilta. Sama 6kk on aikaa mahdollisen moitekanteen nostamiselle. Nämä pitää hoitaa kirjallisesti ja todistettavalla tavalla. Oleellista on, ettei hämäävästi laadittuun testamentin tiedoksi saamiseen ruksaa samalla testamentin hyväksymistä ja menetä mahdollisuuden vaatia lakiosansa.
Eiköhän tuo perunkirjoitus pidä järjestää vainajan kotipaikkakunnalla. Perunkirjoitus on pesän varojen, velkojen ja osakkaiden kirjaamista, niin lakiosansa haluavien rintaperillisten, mutta myös testamentin saajien intressinä on hoitaa perukirja verottajalle, ettei tule perintöveron korotuksia.
Kohtuulliset hautauskulut ja perukirjan laatimisen kulut maksetaan pesän varoista ennen perinnönjakoa. Testamentin saajien osalta nokkimisjärjestys riippuu onko kyse legaatista vai yleistestamentista. Kiinteän realisoinnin vaikeus on lähes aina suhteellista.
Ellei sopua löydy, niin joku osakas hakee käräjäoikeudelta toimitusjaon, eli ei rintaperillistenkään kannattane pikkuasioista kiukutella testamentin saajille.
Pidän itse tärkeänä, että perheellinenkin voi osan jäämistöstään testamentata kenelle tahtoo, vaikka ihmettelenkin yritystä sivuuttaa rintaperilliset kokonaan.
Eikö perunkirjoitusten järjestämiseen löydy intressiä siitä lakiosasta? Tietysti voitte myös kysyä, josko testamentin saaja voisi huolehtia asiasta.
Yrittäkää sopia perunkirjoituksen aika ja paikka(kunta) niin, että se kaikille sopii, asiahan koskee myös pesän ilmoittajaa ja ja vaikuttaa tietysti siihenkin, ketkä voisivat olla uskottuja miehiä. Laiha sopu lienee parempi kuin lihava riita heti alkumetreillä.