Elatusapujen alentaminen

Ei ole omakohtaista kokemusta, tai edes lähipiirissä. Käsitykseni on, ettei se mahdotonta ole muttei ollenkaan helppoakaan. Ja lopputuloshan aina riippuu tapauksesta, aineistosta ja tuomarista (usein myös osapuolten juristeista) ... oikeudenkäyntikuluista en tiedä, mutta luulisin näiden olevan jokseenkin läpihuutojuttuja joten ei kai kulutkaan mahdottomiksi pääse nousemaan (kaikki tietenkin suhteellista).

Syitä miksi elareita lähdetään muuttamaan on nähdäkseni kaksi. Ensiksi jos elarit on määrätty tai sovittu (painostus, harhautus, toisen tilan hyväksikäyttö, tms.) kohtuttoomiksi ja epäoikeudenmukaisiksi, jolloin lähdetään kohtuulistamaan kohtuutonta sopimusta mikä ei välttämättä ole suhteessa lapsen elatuksen tarpeeseen (esim. elarit yli 100% koko lapsen elatuksen tarpeesta).

Toinen tilanne on jos varsinainen elatuksen tarve on määritetty kyllä oikein, mutta lähi- ja etävanhemman maksukyvyssä (esim. nettotulojen suhteessa) on tapahtunut merkittävä ja jokseenkin pysyvä muutos ... kuten pitkäaikaistyöttömyys tai sairaseläkkeelle joutuminen. Eli, exän "tupo palkankorotuksen" perusteella ei kannata lähteä asiaa ajamaan.... kummankaan.

Ennenkuin etävanhempi lähtee asiaa käräjöimään (ellei sopiminen onnistu), kannattaa pohtia mitä seuraamuksia siitä voi olla... jos vaikka elareita saakin laskettua, voi katkeroitunut lähivanhempi saada aikaan paljon vahinkoa lapsesi ja sinun suhteeseen. Ja sama toisin päin, jos lähi alkaa ajamaan korotuksia saattaa katkeroitunut etä olla vähemmän rakentavaa seuraa lapsille. En tarkoita, ettäkö kuvaamani epäkypsät reaktiot kohtuullisuuteen saisivat olla este, mutta mahdollisen taisteluvoiton hintaa kannattaa harkita ja peilata sitä omaan tilanteeseen... siksi sopiminen aina parasta kaikille.

Vaan te riita-asioita oikeasti hoitaneet, tarkennuksia tai kommentteja?

uusi yritys, tai uusinta ...

Ei ole omakohtaista kokemusta, tai edes lähipiirissä. Käsitykseni on, ettei se mahdotonta ole muttei ollenkaan helppoakaan. Ja lopputuloshan aina riippuu tapauksesta, aineistosta ja tuomarista (usein myös osapuolten juristeista) ... oikeudenkäyntikuluista en tiedä, mutta luulisin näiden olevan jokseenkin läpihuutojuttuja joten ei kai kulutkaan mahdottomiksi pääse nousemaan (kaikki tietenkin suhteellista).

Syitä miksi elareita lähdetään muuttamaan on nähdäkseni kaksi. Ensiksi jos elarit on määrätty tai sovittu (painostus, harhautus, toisen tilan hyväksikäyttö, tms.) kohtuttoomiksi ja epäoikeudenmukaisiksi, jolloin lähdetään kohtuulistamaan kohtuutonta sopimusta mikä ei välttämättä ole suhteessa lapsen elatuksen tarpeeseen (esim. elarit yli 100% koko lapsen elatuksen tarpeesta).

Toinen tilanne on jos varsinainen elatuksen tarve on määritetty kyllä oikein, mutta lähi- ja etävanhemman maksukyvyssä (esim. nettotulojen suhteessa) on tapahtunut merkittävä ja jokseenkin pysyvä muutos ... kuten pitkäaikaistyöttömyys tai sairaseläkkeelle joutuminen. Eli, exän "tupo palkankorotuksen" perusteella ei kannata lähteä asiaa ajamaan.... kummankaan.

Ennenkuin etävanhempi lähtee asiaa käräjöimään (ellei sopiminen onnistu), kannattaa pohtia mitä seuraamuksia siitä voi olla... jos vaikka elareita saakin laskettua, voi katkeroitunut lähivanhempi saada aikaan paljon vahinkoa lapsesi ja sinun suhteeseen. Ja sama toisin päin, jos lähi alkaa ajamaan korotuksia saattaa katkeroitunut etä olla vähemmän rakentavaa seuraa lapsille. En tarkoita, ettäkö kuvaamani epäkypsät reaktiot kohtuullisuuteen saisivat olla este, mutta mahdollisen taisteluvoiton hintaa kannattaa harkita ja peilata sitä omaan tilanteeseen... siksi sopiminen aina parasta kaikille.

Vaan te riita-asioita hoitaneet, kommentteja tai tarkennuksia?

Elatusmaksuillahan ei ole periaatteessa ylärajaa ja sitä mahdollisuutta on jopa käytetty hyväksi - maksettu esim. kerralla vaikkapa 300 000 mk/lapsen koko elatusmaksut 18-vuotiaaksi saakka.
On helppoa havaita, että tuolloin on lähinnä kyse varojen siirrosta alaikäisen lapsen nimiin. Jos konkurssi uhkaa, niin tälläkin tavalla voi varoja siirtää velkojilta saavuttamattomiin.
Luulen kuitenkin, että tällaiset tapaukset ovat vähemmistönä.

Jos on tullut suostuttua liian suuriin elatusmaksuihin, asiaan tulee hakea muutosta lapsen/lasten elatuksen vahvistaneesta tuomioistuimesta.
Tulojen aleneminen on peruste ja se pitää osoittaa hyvin. Parasta dokumenttia ovat tietysti kuitit maksetuista työttömyyskorvauksista, mutta myös palkan alentuminen on tietysti syy hakea huojennusta elatusmaksuun.
Omaisuuttahan ei tässä oteta lukuun, koska ositukseen liittyvät asiat on sovittu aiemmin jo eron yhteydessä, eikä eron jälkeen karttunut omaisuus johda esim. korotettuihin elatusmaksuihin.

Kannattaa myös muistaa, että lapsen elatuksesta on olemassa laskelmia, joissa otetaan huomioon lasten ns. normaalien menojen ohella yksinhuoltajan saamat lapsilisät korotuksineen. Ei kannata suostua ex-puolison vaatimuksiin esim. siitä, että jos lapset on aina käytetty yksityislääkärillä ja vaatteet on aina ostettu Stockmannilta, ex-puolison tulee maksaa erotus ex-puolison omien tulojen suhteessa.
Ex-puolisollekin aiheutuu kuluja esim. lasten tapaamisten yhteydessä ja jos käytäntö on yhteishuolto, senkin perusteella voi elatusmaksua kohtuullistaa.

Oikeuteen asti ei ole pakko mennä, vaan itse asiassa ihan oikeitakin rikoksia setvivät käräjäoikeudet ovat varmasti kiitollisia, jos nämä asiat kyetään päättämään sovittelun kautta. Sovittelu on nopein tapa ratkaista asia, niin lasten kuin vanhempienkin parhaaksi.