Nykyään rakennetaan paljon laitoksia ja kiinteistöjä eritasokatoilla. Siis siten että alla on yhtenäinen perustus jolle on rakennettu liiketilaa -laitoksia tahi muuta siten että rakennuksen yläosa erotetaankin erillisiksi katto komplekseiksi siten että rakennetaan yhtenäiseltä näyttäviä kiinteistöjä jotka erotellaan toisistaa eritasokatoilla?
Ideana eritaso kattorakentamisissa on varmaankin ollut saada muuten ehkä tylsännäköinen kiinteistä mielenkiintoisamman näköiseksi. Onhan sellainen kiinteistö kyllä erikoisen näköinen .
Ongeman muodostaakin katto kokonaisuuksien kikkailuissa eritasokatot. Talvella kun on lunta katoilla ongelma ilmenee. Ajatellaanpas että jonkin kattorakenteen täytyy kestää määrätty lumikuorma. Ajatellaanpas että on ylin eritasokatto .
Ja kuvitellaan ylimmälle katolle lunta vaikka 1 metri. Poikkeuksillisina talvina lunta saattaa olla katoilla jopa 1,5mtr.
Kysymys kuuluu. Montako metriä on silloin lunta ylimmästä eritasokatosta katsottuna alemmalle eritasokatolle jos lunta on joka katoilla 1 metri?
Vastaus on 3metriä. Kuinka se on mahdollista? Jos ylimmän ja sitä alemmalla tasolla olevan kattojen korkeusero on 1 metri. Tällöin lunta on ylimmällä katolla 1 metri . Kun pyryyttää lunta niin lumi kinostuukin alemmalle katolle sen koko lapen pituudelta ja leveydeltäkin helposti 5 metriä. Lumihan on materiaalina sellaista että se tasoittaa korkeuserot.
Alemman katon lumikorkeus on tällöin. A,ensin 1 metri x korkeusero 1 metri x
ylemmällä katolla oleva kinostunut lumimäärä . Siis yhteensä 3 mtr.
Alemman eritasokaton lumimäärä tasoittuu noin 5 metrin päästä eritasokattojen kohdalta.
Eritasokatoille tulisikin asettaa omat lujuusvaatimukset jotka olisivat vähintäinkin kaksinkertaiset verrattuna perinteisiin kattoihin.
Vain sellainen henkilö joka on ollut poistamassa lunta eritasokatoilta tiedostaa tämän ongelman.
Ideana eritaso kattorakentamisissa on varmaankin ollut saada muuten ehkä tylsännäköinen kiinteistä mielenkiintoisamman näköiseksi. Onhan sellainen kiinteistö kyllä erikoisen näköinen .
Ongeman muodostaakin katto kokonaisuuksien kikkailuissa eritasokatot. Talvella kun on lunta katoilla ongelma ilmenee. Ajatellaanpas että jonkin kattorakenteen täytyy kestää määrätty lumikuorma. Ajatellaanpas että on ylin eritasokatto .
Ja kuvitellaan ylimmälle katolle lunta vaikka 1 metri. Poikkeuksillisina talvina lunta saattaa olla katoilla jopa 1,5mtr.
Kysymys kuuluu. Montako metriä on silloin lunta ylimmästä eritasokatosta katsottuna alemmalle eritasokatolle jos lunta on joka katoilla 1 metri?
Vastaus on 3metriä. Kuinka se on mahdollista? Jos ylimmän ja sitä alemmalla tasolla olevan kattojen korkeusero on 1 metri. Tällöin lunta on ylimmällä katolla 1 metri . Kun pyryyttää lunta niin lumi kinostuukin alemmalle katolle sen koko lapen pituudelta ja leveydeltäkin helposti 5 metriä. Lumihan on materiaalina sellaista että se tasoittaa korkeuserot.
Alemman katon lumikorkeus on tällöin. A,ensin 1 metri x korkeusero 1 metri x
ylemmällä katolla oleva kinostunut lumimäärä . Siis yhteensä 3 mtr.
Alemman eritasokaton lumimäärä tasoittuu noin 5 metrin päästä eritasokattojen kohdalta.
Eritasokatoille tulisikin asettaa omat lujuusvaatimukset jotka olisivat vähintäinkin kaksinkertaiset verrattuna perinteisiin kattoihin.
Vain sellainen henkilö joka on ollut poistamassa lunta eritasokatoilta tiedostaa tämän ongelman.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin kauan kuin minä muistan (kouluttauduin 1980-luvun alkupuolikkaalla) on kuormitusnormeissa ollut selvät ohjeet kinostuksen huomioimiseksi.
... ja EC:ssä vielä suuremmat kertoimet, että se siitä...
"Vain sellainen henkilö joka on ollut poistamassa lunta eritasokatoilta tiedostaa tämän ongelman."
Ilmeisesti ympäristöministeriön virkamiehet ovat olleet lunta pudottelemassa:
Kts. RakMk B1 kohta 3.3.2 http://www.finlex.fi/data/normit/1914-b1.pdf
Ainuttakaan normaali asuinrakennuksen kattoa ei ole Suomessa koskaan lumen takia romahtanut, oli sitten 1 tai 2 tasokatto.
Naiset sanelevat hassuja valintoja.