EL, varjoon jäänyttä historiaa

V.Laest.

Aikajärjestyksessä esitettyjä tapahtumia, erityisesti Jällivaaralaisuudesta ja hajaannuksista. (Gal 5:19-20)



Aatu Laitinen muistelee, että jo ennen hajaannusta oli olemassa ”Purnun sällejä”, jotka saarnasivat maailman koreutta vastaan. mm: ”Pankaa silkkihuivinne lehmäin peitteeksi, samettitakkinne hevosten loimiksi, verkkalakkinne variksen pelättimiksi”


1853 - Kuopion piispa R.W.Frosteruksen kirjeessä on jo viitteitä kahdenlaisesta lestadiolaisuudesta. ”Edellisten johtamassa liikkeessä (khr. P.O.Grape) pitäydytään tiukasti kirkon tunnustukseen Raamatun ja Lutherin ollessa heidän mielilukemistaan. Jälkimmäisille on ominaista fanaattisuus, tyly tuomiohenki, kielenkäytön raakuus, ylenmäärin kiihkeät liikutukset, sekä alituinen pappien parjaaminen”


1884 - J.Hannula ja J.Hautajärvi kirjoittavat Amerikkaan Raattamaan ja Erkki Antin selän takana käytävästä kamppailusta: ”Jumala tienee mitä ilmestynee vanhempain kuoleman jälkeen, koska nyt jo moni pitää itsensä enempi tietävänä kuin net ensimmäiset työntekijät, jotka ovat viidettäkymmenettä vuotta olleet Pyhän Hengen koulussa. Sillä se tuntuu niin raskaalta kuulla, että joku kerskaa kasvoin jälkeen eikä sydämen jälkeen”.

Esimerkkinä kerrottakoon esikoissaarnaajasta Paulus Palovaarasta, joka usein matkusti Raattamaan ja Erkki Antin tykö: ”Täällä he ymmärsivät esittää oman kantansa ja Norjan asiat siten, että he saivat näiden kannatuksen. He esittivät tilanteen siinä valossa, että he olivat evankelisia, mutta ne, jotka eivät heitä täydelleen hyväksyneet, olivat lakihenkisiä ja ahdasmielisiä. Todellisuudessa asianlaita oli juuri päinvastoin. - - Näin kalliit ja rakastetut vanhuksen johdettiin harhaan”

Samaa on kirjoitettu myös Jällivaaralaisista Björkmanista ja Parakasta: ”Heidän saarnansa oli sellainen, että he ilmeisesti tahtoivat peittää todellisen kantansa. Keskustelin heidän kanssaan, mutta oli mahdotonta saada heitä rehellisesti ilmaisemaan kantaansa ja oppiansa”

Joonas Purnu alkoi puuhata omaa ehtoollisen jakoa. Silloin Raattamaa: ”Minä riennän turmeluksen napaan koettaakseni hävittää paholaisen juonet”. Purnu luopui puuhistaan.


1897 - Viimeinen Lannavaarassa pidetty kokous, jossa Jällivaaralaiset (el) ja Raattamaa olivat yhdessä. Lannavaaran kokouksia on Raattamaan kuoleman jälkeen jatkettu, mutta el:t eivät enää niihin osallistuneet. Tässä kokouksessa otettiin käsiteltäväksi Joonas Purnun ja hänen ystäviensä väite, että Grape ja Laitinen saarnaavat kahta oppia rinnakkain.

Raattamaa vastasi heille: ”Olihan se kysymys ! Seitsemän vuotta olemme yhdessä työskennelleet sovinnossa ja rakkaudessa. - - Ja Grapen olen oppinut tuntemaan rakastettavaksi kristityksi.” Tämän jälkeen annettiin Purnulle seurakunnan päätöksen mukaisesti julkinen varoitus.


1897 heinäkuu - Joonas Purnu kirjoittaa ystävälleen O.Matoniemelle Amerikkaan, muutama kuukausi Wittangan kokouksen jälkeen, mm. seuraavat sanat: ”Raattamaa vanhin ja minä myös sanon, ettei meidän autuus ole sidottu aikaan eli johonkin erinomaiseen paikkaan eikä johonkin erinomaiseen ihmiseen - -.” (A.v.k. - s. 155) Liittyy kohtaan ”1901”.


1898 - Amerikan esikoiset julkaisivat ”Aikakautemme vanhinten kirjoituksia”, toimitti Johan Kieri Calumetissa. Uusintapainos Helsingissä 1903. Tämä asia liittyy erityisesti kohtaan ”1923”.


1899 Toukokuu 15 - Raattamaa kuolee. Hänen vaimonsa kirjoittaa Raattamaan viimeisistä hetkistä näin: ”hänellä ei ollut kipuja ja hän oli koko ajan täydessä ymmärryksessä, mutta hänen tilansa heikkeni. Hän oli sängyssä yli viikon. Viimeisenä yönä minä kysyin: ”sattuuko sinua mihinkään”, hän vastasi: ”minulla ei ole kipuja missään, voin hyvin”. Hänen viimeisinä tunteinaan luin hänelle kirjeitä ja terveisiä kristityiltä ja hän sanoi kuulevansa ne ja vastasi: ”Herra siunatkoon heitä kaikkia”. Sitten hän nukahti ihanaan uneen.


1900 - Ensimmäiset erillään pidetyt seurat el vl.


1901 maaliskuu - Sovintokokous nk. ryövärinsynodi. Vl:sta saapui Nikkari Tuomas, J.Sirkanmaa, Pääkkölä, Poromäki ja Palohuornanen. Tässä ryövärinsynodissa Gellivaaralaiset alkoivat pilkata itäläisiä (vl). Esimerkiksi Joonas Purnu ivaili Nikkari Tuomaan ”maailmallisia kenkiä” seuraavin sanoin: ”kun talonpoika tulee ylpeäksi, hän hankkii itselleen mustat korkokengät. Ne ääntävät: kon, kon ja kurs, kurs.” Tähän Viktor Appelqvist yhtyy seuraavin sanoin: ”Niinkauan kuin Raattamaa eli, Nikkari Tuomas vain höyläsi ja nikkaroi, niin ettei Raattamaa koskaan häntä ollut tuntenut. Mutta nyt Raattamaan kuoltua hän on alkanut niin vanhentua ja täristä, ettei voi nikkaroida, ja siksi hän on ruvennut saarnaamaan”. Meri Pietari huusi: ”40 vuotta olen matkustellut saarnailemassa Raattamaan keralla. Mutta nuo Suomen miehet Nikkari Tuomas, Sirkanmaa ja Pääkkölä, kas niitä en nähnyt. En tiedä, missä oleskelivat, olivatko maan alla, Suomessa, Norjassa vai Venäjällä. Vaan nyt ovat tulleet Suomesta ja helvetistä piirittämään pyhäin leirin, rakkaan kaupungin”.

Raattamaa kyllä tunsi kyseiset saarnaajat. Lyhyt Raattamaan kommentti heistä. Nikkari Tuomaasta Raattamaa Erkki Antille elokuussa 1896: ”- - minä olen pitänyt kalliina veljenä silloin jo kun olemme kulkeneet hänen kanssaan Kittilässä ja Pellossa”. J.Sirkanmaan vanhimmat Raattamaa, Erkki Antti ja Laitinen lähettivät Norjaan selvittämään siellä tapahtuneita hajaannuksia. Saatekirjeessä luki seuraavaa: ”Tämä Johan Sirkanmaa on semmoinen mies, johon meillä vanhuksilla on luottamus, että hän vaeltaa evankeliumin jälkeen ja saarnaa sovintoveren kautta”, samaan kirjeeseen Erkki Antti liittää mm. sanat: ”Ottakaa tämä Sirkanmaa veli Jumalan lähettiläänä vastaan”. Purnu ja Sirkanmaa ovat myös saarnanneet paljon Muoniossa, ovat siellä saattaneet tavata. Meri Pietarin väite ei pidä paikkaansa.


1901 - Kaiken tämän jälkeen Jällivaaralaiset lähettävät Amerikkaan kirjeen, jossa lukee: ”Raattamaa sanoi viime kerralla Wittangissa laskien kätensä Joonas Purnun päälle: nyt me jätämme kaikki tämän hallituksen ja toimen sinun päällesi.” (A.v.k - s.246). Lukekaa nyt uudestaan kohta ”1896 heinäkuu”. Miksi Purnu ei kaksi kuukautta tämän Wittangan kokouksen jälkeen kirjoittanut ja kertonut asiasta Matoniemelle? Miksi näin merkittävä tapahtuma muistuu Purnun mieleen vasta neljän vuoden kuluttua kokouksesta? Tämä kohta riitelee myös kohdan ”1897” kanssa. Purnu sai kyseisessä kokouksessa varoituksen, ei siunausta. Myös kohdan ”1907” kirje kiistää tapahtuneen. Lue myös kohta ”1899 Toukokuu 15”.


1903 lokakuu 20 - Vanhin Iisak Poromaa kirjoittaa: ”Mutta eipä sielunvihollinen kauvan sallinut meidän rauhassa nautita tätä Jumalan armoa, ennenkuin nosti sisällisen ja ulkonaisen rajuilman sitä häiritsemään. Lähes 55 vuotta olemme voitolla pysyneet Karitsan veren kautta. Kohta loppuu matka ja silloin paratiisin ovet avataan amosta ansiottomille. Sentähden minun rakkaani kaikkialla, kun meillä näin kalliit lupaukset ovat, niin emme tottele, vaikka muutamat meistä lähteneet ovat meille vanhoille saattaneet suurta murhetta ja sydämen kipua ja monta palavaa rukousta Jumalan tykö heidän puolestaan sillä, että he ovat tuomioillaan ja sorrollaan kansan edessä syrjään potkaisseet jokaisen, joka ei ole kyennyt heidän seuraansa tunnustamaan erehtymättömäksi ja hyväksymään monta muuta opinkappaleen muutosta, jota Kristus ei ole käskenyt. Mutta sen pahempi, nyt jo monta ylimmäistä pappia seassamme tunnustetaan; vaan me vanhat emme ole löytäneet kuin sen yhden, jonka me tunnustamme Jeesuksessa, elävässä Jumalan pojassa. Hän itse synnyttää meissä armon hengen, joka ei voi niitä erehtyväisimpiäkään ylen katsoa ei riitainen olla, kuin myös voiman ristiin naulita lihamme himot ja halut, joka Herodes kyllä jumalisuuden varjon alla tahtoo omistaa itselleen kunniaa ja valtaa, jos ei valvota ja rukoilla Jeesuksen ristin kohdalla, ja synnyttää riitaisen hengen, jota harvoin se tuntee, joka siltä hengeltä hallitaan, ja vieroittaa hänen ja hänen saastuttamansa ijankaikkiseen turmioon. Voi maailmaa pahennusten tähden.”


1907 - Lannavaaran kokouksesta lähetettiin Amerikkaan kohdan ”1901” kirjeeseen vastine: ”Ihmeeksemme kuulemme, että muutamat veljet Gellivaarassa ja Jukkasjärven seurakunnassa vaivaavat teitä esikoisseurakunnan nimellä. Emme me siitä esikoisuudesta mitään tiedä. - - Ei Wittangissa viimeisessä kokouksessa eikä muualla Raattamaa vainaja ole antanut seurakunnan hallitusta, ei Joonas Purnulle eikä kenenkään muunkaan saarnaajan haltuun, vaikka siellä oli useampia saarnaajia, joihin Raattamaa vainajalla oli vielä enemmän luottamusta kuin Joonas Purnuun. Ei näy esikoisuus eikä vanhuus tekevän ketään erehtymättömäksi. - - Me olemme samaten kuin tekin Gellivaaran veljein pannan alla, vaikka emme ole heitä vastaan mitään rikkoneet muuta kuin sen, ettemme saata heitä vastoin Raamattua esikoisiksi tunnustaa, - - Nämä Gellivaaran saarnaajat, jotka sanovat itsensä esikoisiksi, ovat itsensä meistä irti repineet, ja on yritetty niiden kanssa sovintoja saada aikaan, mutta ei ole ollut mahdollista. Saarnaajamme kävivät v.1901 (kirj.huom. kerrottu tarkemmin kohdassa ”1901 maaliskuu”) joukolla Gellivaarassa tarjoamassa sovintoa, jonka lännen miehet ylpeydessä hylkäsivät; ja Johan Rautio kävi Ameriikan seurakuntain toimella Gellivaarassa sovintoa saarnaamassa, mutta lännen veljet suurella ylpeydellä ja korkeamielisyydellä hylkäsivät kaikki; ja joka vuosi on heillä tilaa tulla Lannavaaran kokoukseen, joka vuosittain pidetään viime viikolla helmikuussa Raattamaa vainajan määräyksen mukaan”.


1911 Maaliskuussa 22-23 - Pidetään Oulussa sovintokokous. Mukana ovat esl. uusheräys ja vanhl. Kokous jää uusheräyksen ja vanhoillisuuden väliseksi keskusteluksi, koska kaikki esikoislestadiolaiset eivät kokoukseen saapuneet (lähettivät kyllä kirjeen Lahdesta). Siellä oli vain yksi esikoinen, joka piti yhden lyhyen puheenvuoron. Tämän jälkeisiin sovintokokouksiin eivät esikoiset ole enää saapuneet.


1923 - Esikoisl. Salomo Rautio saa Amerikassa parannuksen armon ja tunnustaa seurakunnalle olleensa osallinen siihen syntiin, kun esikoiset väärensivät Raattamaan kirjeitä ja painoivat niitä nimellä ”vanhinten kirjeitä”. Katso kohta ”1898”.


1939 syyskuun 18 - Esikoisl. A.Isaksson sivuaa Helsingissä pitämässään saarnassaan vanhoillisia: ”Voi maailmaa pahennusten tähden (Matt. 18:7). Kyllä on tälläkin ajalla pahennuksen välikappaleita maailmassa, ei ainoastaan jumalattomassa, vaan myös jumalisessa maailmassa ja eriseurassa. - - Mutta mitäpäs siitä on hyötyä, sinne tulevat vanhoillistenkin kokouksiin kaikki huorat ja pirtumiehet, kaikki juomarit ja viinakauppiaat, kuvakauppiaat ja postikorttikauppiaat. Sinne laitetaan puhvetit ja teatterit. Siellä jumaloitaan ja lauletaan ja lopuksi myyvät omaa p....tään”.










Lopuksi vanhimman, Erkki Antin sanat: ”Ja se esikoisten seurakunta, oikea sana kyllä, mutta kun se käytetään aivan ruoskana toisille”

95

7240

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tutkija

      Tälläiset kirjoitukset voidaan jättää omaan arvoonsa. Kyllä esikoisilla on oikeaakin tietoa saatavilla, itselläkin on paljon totuuden mukaisempaa aineistoa hallussa. Irrallisilla heitoilla jotka revitty erilaisten ihmisten kirjeistä eri aikakausilta, näin syntyvät Vl valheet. Tälläisiä valheita he ovat viljelleet kautta koko sadan vuoden. Tässä nähdään sen vanhemman veljen Aapelin viha nuorenpaa veljeä kohtaan, jonka uhri kelpasi Jumalalle.

      • Hynde

        että kaikki itäläisten historiaan kirjoittamat tapahtumat ovat toisarvoisia ja länsiläisten totuudenmukaisia.
        Historia puhuu ristiin ja helppohan se on ilman kritiikkiä kuitata meidän tosiasioista valehtelevan.


      • Nuin
        Hynde kirjoitti:

        että kaikki itäläisten historiaan kirjoittamat tapahtumat ovat toisarvoisia ja länsiläisten totuudenmukaisia.
        Historia puhuu ristiin ja helppohan se on ilman kritiikkiä kuitata meidän tosiasioista valehtelevan.

        totuus on että /- 0 tasolla.

        Revi sitten siitä sitten totuus????


      • tutkija

        Tuossa viimeiseen lauseeseen putkahti virhe muokkauksen jälkeen.
        "Tässä nähdään sen vanhemman veljen Kainin viha nuorempaa veljeä Aapelia kohtaan, jonka uhri kelpasi Jumalalle".


    • Eliza

      Tässä yritetään saada Jumalan uskolliset työmiehet huonoon valoon. Olen jonkin verran lukenut historiallisia kirjoituksia, mutta vain omiksi tarpeiksi. Niin että olen saanut jotain kuvaa historiasta ja samalla saanut tuntea että juuri Purnun, Takkisen, Wettasjärven ym kirjoituksissa on Jumalan voima ja totuus, sydän ja sielu jotenkin van tuntee sen. Mutta minulla ei ole niinsanotusti "muille jakaa".

      Kun käyn seuroissa kuten olin hiljattain Pohjois-Kalotin alueella, niin sen tuntee että täällä on voimassaan tosi kristillisyys. Minun puolestani wanhaa historiaa voi kukin vääntää malliinsa, Herrassa kuolleet ovat autuaat ja seuroissa ja kanssapuheissa saa olla rauhassa, sinne eivät yllä ruman tuliset (netti)nuolet. Kukin voi valita puolensa, kumarrella edesmenneitä eriseuraisia ja luulla siten päsevänsä taivaaseen. Uskon että Jumala säilyttää el-taholla sen verran historiatietoutta kuin on tarpeen. Ei vain tapahtumatietoutta van kokonaisnäkemyksen, mikä ja minkäkaltainen on eriseuran henki, mikä siinä mättää.

    • Mielenkiintoinen kysymys

      Jos he olivat silloin luterilaisia miksi he nyt ovat lähes tädellisessä, omassa vanhurskaudessa, tekojen opissa, ja ovat eritäytyneet pois ydinkohdiltaan Lutherin opetuksista.

      Ei ole vaikea uskoa, että on lestadiolaisuudessa ollut silloin ja on nytkin, omaa vanhurskautta, ihan tarpeeksi.

      Oikein silmiinpistävää tama ilmiö on tämän päivän vanhoillislestadiolaisuudessa, ja es.lest:laisuudessa tämä henki myös jakaa mieliä.

      Ja siellä se on myös hyvin tiedostettukin ja tunnustettu, niiden osalta jotka tämän taudin tiedostavat.

      Vanhoilliset sen sijaan eivät tunnista ja tunnusta lainkaan tätä vakavaa ja jäytävää tautiaan.

    • Nuin

      Kun Kristus saa olla Herra, niin silloinhan ei ole mitään puolueita.

      Puolueet tulevat sitten, kun se ensimmäinen rakkaus (rakkaus jolla Kristus rakasti meitä), on kokonaan unohtunut, ja oman ansion rääpäleet alkavat peittää syntien paljouden Kristuksen vanhurskuden asemasta.

      Tätä avauksen lajia varmaan riittäisi vieläkin vaikka sata vuotta on kulunut.

      Ei ole vieläkään ollut tarvetta tehdä parannusta tuon ajan synnistä, rakkaudettomuudensta ja lähiommäisen hylkäämisestä, sekä silloin annetuista Jumalan sanan vastaisista helvetin tuomioista.

      Jokainen me näemme millaiseen hajaannusten kierteeseen nämä isiemme synnit oat koko lestadiolaisen liikkeen syösseet.

      Silti vieläkin toista syyttävät sormet ovat sojossa, mutta moni ei nöyrry menemään itseensä ja kohtaamaan totuutta. Todellinen paasto ei edelleenkään kiinnosta.

      • Nuin

        Jes. 58:3   "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
        Jes. 58:4   Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.
        ********************************************
        Jes. 58:5   Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?
        ********************************************

        Jes. 58:6   Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?

        Jes. 58:7   Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

        Jes. 58:8   Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
        Jes. 58:9   Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen." Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,

        Jes. 58:10   jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
        Jes. 58:11   Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.

        **********************************************
        ***Jes. 58:12   Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain umpeenmuuraaja" ja "teitten korjaaja maan asuttamiseksi."***


    • Jännä

      Jännää että vanhoilliset tuntevat hyvin esikoisten historian, mutta eivät omaa histtoriaansa juuri lainkaan.

      Voi synkkyyden synkkyys mikä synkeä perinne heillä liikkeessään on.

      Ja opetus on aivan karmeata, että muka he ovat Jumalan seurakunta ja Jumalan valtakunta. Ei uskoisi nykyisen lukutaidon vallitessa voivan ihmisiä pitää kiinni sellaisessaa pimeydessä.

      On se laiskaa porukkaa lukemaan raamattua ja tutkimaan Lutherin kirjoituksia sellaisena kun ne on kirjoitettu.

      Ei montaa sivua tarvitsisi lukea, kun koko omanvanhurskauden karmeus tulisi näkyviin

      • Hynde

        Lutherin lakihenkisyyteen mennyt työkaveri n Karlstadin porukan kuvainriisto toiminnasta tuli lukiessani kieltämättä mieleen sellainen kirkonurkuvastainen esikoislestadiolaisuus.:/


        Tottakai ulkopuolisia vaivaa Lutherin opetus yksimielisestä Jumalan seurakunnasta. Emme hyväksy eri uskoa eikä hajaannuksia. Siinä on se paheennuksen kivi uskoa kohtaan, uskoa pyhien yhteydeteen joka Luherilla oli. Jos neuvot lukemaan Lutherin kirjoituksia niinkuin ne on kirjoitettu niin meidän oppi on oikea: yksi usko, yksi mieli, yksi ymmärrys, yksimielinen rakkaudessa, ei puolueita eikä hajaannuksia.

        Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. Siihen minäkin kuulun, olen sen osa ja jäsen, osallinen sen kaikista aarteista ja keskinäisestä yhteydestä. Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan Perkeleen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään. Mutta Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä, sitä hän käyttää sananjulistukseen ja -harjoitukseen, sen välityksellä hän pyhittää meidät ja kasvattaa pyhyydessä.
        (3.uskonkohdan selitys)


      • hyväksy
        Hynde kirjoitti:

        Lutherin lakihenkisyyteen mennyt työkaveri n Karlstadin porukan kuvainriisto toiminnasta tuli lukiessani kieltämättä mieleen sellainen kirkonurkuvastainen esikoislestadiolaisuus.:/


        Tottakai ulkopuolisia vaivaa Lutherin opetus yksimielisestä Jumalan seurakunnasta. Emme hyväksy eri uskoa eikä hajaannuksia. Siinä on se paheennuksen kivi uskoa kohtaan, uskoa pyhien yhteydeteen joka Luherilla oli. Jos neuvot lukemaan Lutherin kirjoituksia niinkuin ne on kirjoitettu niin meidän oppi on oikea: yksi usko, yksi mieli, yksi ymmärrys, yksimielinen rakkaudessa, ei puolueita eikä hajaannuksia.

        Minä uskon, että maan päällä on pieni pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta. Siihen minäkin kuulun, olen sen osa ja jäsen, osallinen sen kaikista aarteista ja keskinäisestä yhteydestä. Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla. Sanan kuulemisesta alkaa pääsy pyhien yhteisöön. Ennen kuin siihen pääsimme, olimme kokonaan Perkeleen omia emmekä tienneet Jumalasta ja Kristuksesta yhtään mitään. Mutta Pyhä Henki pysyy viimeiseen päivään asti pyhässä seurakunnassa eli kristikunnassa. Sen välityksellä hän vetää meidät yhteyteensä, sitä hän käyttää sananjulistukseen ja -harjoitukseen, sen välityksellä hän pyhittää meidät ja kasvattaa pyhyydessä.
        (3.uskonkohdan selitys)

        Hajaannuksia ja kuitenkin olette hajaantunut monta kertaa: Ha ha ha ha!!!!

        Eka kerran jo vuonna 1904! Miten voivat ihmiset olla noin naiveja että vielä kehtaavat revitellä valheillaan julkisilla palstoilla. Tehkää parannus uskomalla Jeesukseen, siitä se yhteys lähtee.

        Luther on sitä paitsi selkokielisesti selittänyt mikä on yksi pyhien yhteinen seurakunta, ei sitä tarvitse kenenkään vl:n satusediltä kysellä.


      • Hynde
        hyväksy kirjoitti:

        Hajaannuksia ja kuitenkin olette hajaantunut monta kertaa: Ha ha ha ha!!!!

        Eka kerran jo vuonna 1904! Miten voivat ihmiset olla noin naiveja että vielä kehtaavat revitellä valheillaan julkisilla palstoilla. Tehkää parannus uskomalla Jeesukseen, siitä se yhteys lähtee.

        Luther on sitä paitsi selkokielisesti selittänyt mikä on yksi pyhien yhteinen seurakunta, ei sitä tarvitse kenenkään vl:n satusediltä kysellä.

        (1904 on väärä vuosiluku, mutta en puutu siihen)

        Ne jotka ovat hajaantuneet, ne eivät ole meitä.
        Ne on meistä lähteneet omille tielle eri opissa. Ei ne hajaannukset ole uskovaisten hajaannuksia vaan väärän opin mukaan lähdetään ja syntyy hajaannus kun löytyy toisenlainen evankeliumi. Emme hyväksy hajaannuksia. Hajaantuneet on uskottomia. Ei uskovaiset ole hajautuneet sillä pyhä henki kokoaa lauman yhteen.

        Tästä syytetään "vain me" opista kun sanomme ettei voi olla kaksi keskenään riitelevää laumaa vaan on yksi usko.

        Ne jotka hyväksyvät hajaannukset sanovat: "joka joukosta totisimmat pelastuvat". Sellainen ei ole kokoavaa pyhän hengen työtä vaan tuudittaa ihmiset hajaalleen omavanhuskauteen sillä omavanhurskas ilahtuu ettei tarvitse tehdä parannusta.

        Eli emme hyvääksy hajaannuksia.
        (Sinun tulkintasi mukaan joutuisi hyväksyy kaiken perkeleen opin vain että näennäisesti ulkokullatusti pysyttäisi koossa.)


      • Onko vaikeeta tajuta
        Hynde kirjoitti:

        (1904 on väärä vuosiluku, mutta en puutu siihen)

        Ne jotka ovat hajaantuneet, ne eivät ole meitä.
        Ne on meistä lähteneet omille tielle eri opissa. Ei ne hajaannukset ole uskovaisten hajaannuksia vaan väärän opin mukaan lähdetään ja syntyy hajaannus kun löytyy toisenlainen evankeliumi. Emme hyväksy hajaannuksia. Hajaantuneet on uskottomia. Ei uskovaiset ole hajautuneet sillä pyhä henki kokoaa lauman yhteen.

        Tästä syytetään "vain me" opista kun sanomme ettei voi olla kaksi keskenään riitelevää laumaa vaan on yksi usko.

        Ne jotka hyväksyvät hajaannukset sanovat: "joka joukosta totisimmat pelastuvat". Sellainen ei ole kokoavaa pyhän hengen työtä vaan tuudittaa ihmiset hajaalleen omavanhuskauteen sillä omavanhurskas ilahtuu ettei tarvitse tehdä parannusta.

        Eli emme hyvääksy hajaannuksia.
        (Sinun tulkintasi mukaan joutuisi hyväksyy kaiken perkeleen opin vain että näennäisesti ulkokullatusti pysyttäisi koossa.)

        Eikö mene kaaliin.

        Eiväthän esikiisuuteen jääneetkään olleet vanhoillislestoja, mutta se ei vanhurskauta ketään, vaan ainoastaan usko Kristukseen, jonka rakkaus oli kokonaan hylätty ja josta syystä siis hajaannukset johtuivat. On siinä pimeä ja yksisilmäinen kaveri tekstiä lukemassa, voi pyhä yksinkertaisuus sentään.


      • Hynde
        Onko vaikeeta tajuta kirjoitti:

        Eikö mene kaaliin.

        Eiväthän esikiisuuteen jääneetkään olleet vanhoillislestoja, mutta se ei vanhurskauta ketään, vaan ainoastaan usko Kristukseen, jonka rakkaus oli kokonaan hylätty ja josta syystä siis hajaannukset johtuivat. On siinä pimeä ja yksisilmäinen kaveri tekstiä lukemassa, voi pyhä yksinkertaisuus sentään.

        Kaksi niistä tai oikeastaan oli kolmaskin(narvalaisuus) olivat eriseuroja.
        Emme ole vieläkään hyväksyneet näitä hajaannuksia.

        "vaan ainoastaan usko Kristukseen, jonka rakkaus oli kokonaan hylätty ja josta syystä siis hajaannukset johtuivat"

        Kuten sanoitkin kun kristuksen rakkaus oli hylätty eli eriseuraan meniät hylkäsivät kristuksen rakkauden.
        Vaan jos minulla ei olisi rakkautta olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.


      • Eslest
        Hynde kirjoitti:

        Kaksi niistä tai oikeastaan oli kolmaskin(narvalaisuus) olivat eriseuroja.
        Emme ole vieläkään hyväksyneet näitä hajaannuksia.

        "vaan ainoastaan usko Kristukseen, jonka rakkaus oli kokonaan hylätty ja josta syystä siis hajaannukset johtuivat"

        Kuten sanoitkin kun kristuksen rakkaus oli hylätty eli eriseuraan meniät hylkäsivät kristuksen rakkauden.
        Vaan jos minulla ei olisi rakkautta olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

        Kuulepas nyt Hynde. Noita samoja tyhjänpäiväisyyksiä "eriseuraisista" ja meistä eronneista" ja ekana olleista" ja "maailmaan menneistä" ja omavanhurskaista" kuulee ihan samoilla latteuksilla höystettynä meidänkin seuroissa. Argumentaatio ja kliseet ovat täsmälleen samat. Voisitko esittää muutakin kuin muilta kuulemiasi tyhjänpäiväisyyksiä?

        Lisäksi, muiden oikeassa tai väärässä olo ei ole kiinni sen enempää teidän kuin meidänkään hyväksynnästä.


      • Ettehän te
        Hynde kirjoitti:

        Kaksi niistä tai oikeastaan oli kolmaskin(narvalaisuus) olivat eriseuroja.
        Emme ole vieläkään hyväksyneet näitä hajaannuksia.

        "vaan ainoastaan usko Kristukseen, jonka rakkaus oli kokonaan hylätty ja josta syystä siis hajaannukset johtuivat"

        Kuten sanoitkin kun kristuksen rakkaus oli hylätty eli eriseuraan meniät hylkäsivät kristuksen rakkauden.
        Vaan jos minulla ei olisi rakkautta olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

        Ette tietenkään. Eriseura olette nimenomaan te koska ette kuulu maailmanlaajuiseen hengelliseen Kristuksen seurakntaan. Kristuksen seura on eriseura ja se joka Kristuksen kanssa yhdessä ei kokoa, se hajottaa.


      • Eslest
        Ettehän te kirjoitti:

        Ette tietenkään. Eriseura olette nimenomaan te koska ette kuulu maailmanlaajuiseen hengelliseen Kristuksen seurakntaan. Kristuksen seura on eriseura ja se joka Kristuksen kanssa yhdessä ei kokoa, se hajottaa.

        Viljelet edelleen noita samoja latteuksia, joita kuulee kaikissa lestadiolaissuunnissa. Erona on ainoastaan se, että nuolen kärjen suunta vaihtuu. Olisiko mitään tuoreempaa? Kaikki haukkuvat toinen toistaan eriseuraksi ja vielä ihan samoilla perusteilla.


    • vieras

      Mielenkiintoista huomata, miten tähän tekstiin vastattiin.

      Vastausviesteissä vain löytyy pilkkaa ja mollausta, valheeksi väittämistä, siis sellaisia ”ilmaan heitettyjä” väitteitä ilman asiaperusteita. (Lukuun ottamatta nimim. Nuin kirjoitusta, joka kirjoitti rehellisen tuntuisesti oman näkemyksensä hajaannuksen syistä.)

      Ei ensimmäistäkään asiallisesti kirjoitettua kirjoitusta, missä otettaisiin kantaa esitettyihin historiallisiin tapahtumiin tai edesmenneiden kirjoituksiin tai puheisiin, mitä avauksessa mainittiin.

      Jään odottamaan, jospa sellainenkin vielä tulisi.

    • Lapsellinen

      Minustakin kirjoituksesi oli suhteellisen kiihkoton, enkä itse siitä provosoitunut. Onko väärin kirjoittaa asioita, joita joskus on tapahtunut, en osaa sanoa.
      Täällä on hyviä ja fiksuja kirjoituksia, mutta historiaa ei voi kukaan meistä enää muuttaa. Historiaa voi kyllä tehdä, joten kannattaa pitää huoli, ettei toista samoja "virheitä", joita aiemmat sukupolvet ovat tehneet.

      Vielä yksi tarina, jonka L.Meller kertoi radio Deissä. Muutan tarinan henkilöt el:ksi ja vl:ksi:
      Jos molemmat kävelevät tiellä, kompastuvat ja saavat samankokoisen haavan polveensa, niin Jumalan järjestyksen mukaan molemmilla alkaa haava parantua samalla lailla, riippumatta siitä, mihin he uskovat, ja miten he elävät.

      Uskon että, Jumala kohtelee meitä kaikkia ihmisiä tasapuolisesti ja oikein, myös hengellisesti. Kolmiyhteiseen Jumalaan saa vapaasti luottaa.

      • Eslest

        En kovinkaan hyvin tunne hajaannuksen ajan historiaa joten minusta ei ole esitettyjen vuosilukujen ja tapahtumien vastaväittäjäksi. Mutta muuten historiaa ja erilaisia tapahtumakuvauksia tutkiessani olen tullut erääseen johtopäätökseen:

        Historia on monasti näkökulmahistoriaa. Erityisen varovaiseksi tulen silloin, kun joku suuntaus, kansa tai muu ryhmä esitetään yksioikoisen pahana tai hyvä, eli se idealisoidaan tai demonisoidaan.

        Näissä esikoisten ja vanhoillisten välisissä taistoissa tuppaa käymään juuri näin. Otetaan vanhat, ammoin ruostuneet miekat esille, kiillotetaan niistä pahimmat ruosteet pois ja aletaan hutkimaan. Noista historiaa tuntevan ystävämme esittämistä asioista lienee kyllä sekä esikoisilla että uudenheräyksen ihmisillä omat näkökulmansa. Kun tuossa alkuesityksessä vanhoilliset (tai heidän esiasteensa) olivat oikeassa kaikessa ja esikoiset tai heidän esiasteekseen kuvitellut ihmiset aina väärässä ja pahoja, hälytyskellot alkavat soida.

        Voiko kaikki olla niin mustavalkoista?


      • Nuin
        Eslest kirjoitti:

        En kovinkaan hyvin tunne hajaannuksen ajan historiaa joten minusta ei ole esitettyjen vuosilukujen ja tapahtumien vastaväittäjäksi. Mutta muuten historiaa ja erilaisia tapahtumakuvauksia tutkiessani olen tullut erääseen johtopäätökseen:

        Historia on monasti näkökulmahistoriaa. Erityisen varovaiseksi tulen silloin, kun joku suuntaus, kansa tai muu ryhmä esitetään yksioikoisen pahana tai hyvä, eli se idealisoidaan tai demonisoidaan.

        Näissä esikoisten ja vanhoillisten välisissä taistoissa tuppaa käymään juuri näin. Otetaan vanhat, ammoin ruostuneet miekat esille, kiillotetaan niistä pahimmat ruosteet pois ja aletaan hutkimaan. Noista historiaa tuntevan ystävämme esittämistä asioista lienee kyllä sekä esikoisilla että uudenheräyksen ihmisillä omat näkökulmansa. Kun tuossa alkuesityksessä vanhoilliset (tai heidän esiasteensa) olivat oikeassa kaikessa ja esikoiset tai heidän esiasteekseen kuvitellut ihmiset aina väärässä ja pahoja, hälytyskellot alkavat soida.

        Voiko kaikki olla niin mustavalkoista?

        Nehän olivat yksittäisten, tiettyyn puolueeseen menniden ihmisten mielipiteitä. Juuri näinhän tämä kehitys jatkuukin kunnes koko lessuknasa kääntyy parannukseen näistä esi-isiemme synneistä. Mutta jotta niistä voitaisiin tehdä parannusta, ne on ensin tunnustettavam samoin kun kaikki muukin synti.


      • Elmeri

        Molemmat kävelevät kadulla ja saavat haavan, oletan että synnin haavan.

        Esikoisuudessa Kristus parantaa synnin haavat, Hän kantaa majataloon ja sanoo jos hän enenpi kuluttaa minä palatessani maksan. Hän vuodattaa öljyä haavoihimme, hän on ottanut kipumme kärsinyt sairautemme. Hän on voidellut Pyhällä Hengellään ja antanut suloisen rauhan omillensa. Minun rauhan minä annan teille . Mikäs sen lohduttavaisempaa voisi ollakaan.

        Vanhoillisuudessa he vuodattavat kuolleen uskon liisteriä haavoihin ja peittävät haavan kuolleen uskon laastarilla sekä lohduttavat ja poistavat hengellisen murheen kivut paloviinalla, väärillä autuuden lupauksilla. Sappea ja etikkaa he hänelle antoivat. Toisin sanoen ylikäynyttä viiniä, kuollutta uskoa, josta Pyhän Hengen on täytynyt paeta.


      • Eslest
        Elmeri kirjoitti:

        Molemmat kävelevät kadulla ja saavat haavan, oletan että synnin haavan.

        Esikoisuudessa Kristus parantaa synnin haavat, Hän kantaa majataloon ja sanoo jos hän enenpi kuluttaa minä palatessani maksan. Hän vuodattaa öljyä haavoihimme, hän on ottanut kipumme kärsinyt sairautemme. Hän on voidellut Pyhällä Hengellään ja antanut suloisen rauhan omillensa. Minun rauhan minä annan teille . Mikäs sen lohduttavaisempaa voisi ollakaan.

        Vanhoillisuudessa he vuodattavat kuolleen uskon liisteriä haavoihin ja peittävät haavan kuolleen uskon laastarilla sekä lohduttavat ja poistavat hengellisen murheen kivut paloviinalla, väärillä autuuden lupauksilla. Sappea ja etikkaa he hänelle antoivat. Toisin sanoen ylikäynyttä viiniä, kuollutta uskoa, josta Pyhän Hengen on täytynyt paeta.

        ... samaa sanoisin sinullekin vaikka taidat olla samasta leiristä kuin minä: noilla vanhoilla kliseillä pystyy todistamaan mitä vaan. Ei viitsitä alentua tuolle tasolle, mudanheittelyyn.


      • Muutakin nähnyt
        Eslest kirjoitti:

        ... samaa sanoisin sinullekin vaikka taidat olla samasta leiristä kuin minä: noilla vanhoilla kliseillä pystyy todistamaan mitä vaan. Ei viitsitä alentua tuolle tasolle, mudanheittelyyn.

        Sinäkö et totuutta kärsi kuulla, näinhän asiat ovat.


      • Eslest
        Muutakin nähnyt kirjoitti:

        Sinäkö et totuutta kärsi kuulla, näinhän asiat ovat.

        Totuus-sana on kärsinyt tällä palstalla inflaation kun sitä käytetään säälimättä milloin minkäkin asian puolesta. Mikähän on TÄLLÄ kertaa se 'totuus' jota en kärsi kuulla?


    • HE HE HE

      Hänhän vainosi sitten omiaankin oman vanhurskutensa kanssa, mutta lopulta oli viinamäen miehiä.

      Tämähän on macholle kai ihan oikea rangaistus, sen Jumala tietää. Sitä en tiedä millaiset olivat hänen loppuvaiheensa sitten. Mutta paitsi Jeesusta ei ole tänäänkään mitään pelastusta.
      Mikään laisuus ei ihmistä auta tippaakaan.

      On niitä muitakin es.lest. tiukkiksia kärynnyt salatuista synneistään. Ei sen puoleen.

    • el kirahwi

      Syytety ovat kuolleet ja kuopattu, samoin todistajat, joten oikeudenkäyntiä ei voida suorittaa. Jokainen osapuoli loi oman historiankirjoituksensa, ja on vain tyydyttävä siihen, että puolueetonta kantaa ei pysty saamaan enää selville. Oma arveluni on, että vikaa oli varmastikin molemmilla puolilla. Edesmenneiden kuvitelluissa tai todellisissa synneissä valvominen ei auta ketään, joten huomio on paras kiinnittää nykypäivään ja itseensä, sekä suunnata katse eteenpäin. Ugh, olen puhunut.

      • Eslest

        Sinusta El Kirahwi alkaa tulla todellinen riesa :-) Sanot kaiken niin sivistyneesti ja asiallisesti että tekee mieli sanoa: juuri TUOTAHAN minä tarkoitin.

        Puolueettoman historiakirjoituksen vaikeus koskien hajaannuksen aikoja on aikalaiskirjoituksiin liittyvä tunnelataus; tuolloinhan ei tietenkään voinut edellyttääkään puolueetonta, historiantutkijan otetta niiltä, jotka olivat asioissa osallisina. Kenellä sitten oli päällimmäisenä halu hallita ja kenellä hajottaa, sitä emme saa varmuudella koskaan täällä ajassa tietää. Paljon hajaannukset kuitenkin aiheuttivat ahdistusta, pelkoa ja hätää puolueesta riippumatta. Väitteet alkuperäisyydestä ja syyllisyydestä ovat tässä asiassa niin näkökulmariippuvaisia ja suhteellisia että ehkä annamme asian olla.


      • el kirahwi
        Eslest kirjoitti:

        Sinusta El Kirahwi alkaa tulla todellinen riesa :-) Sanot kaiken niin sivistyneesti ja asiallisesti että tekee mieli sanoa: juuri TUOTAHAN minä tarkoitin.

        Puolueettoman historiakirjoituksen vaikeus koskien hajaannuksen aikoja on aikalaiskirjoituksiin liittyvä tunnelataus; tuolloinhan ei tietenkään voinut edellyttääkään puolueetonta, historiantutkijan otetta niiltä, jotka olivat asioissa osallisina. Kenellä sitten oli päällimmäisenä halu hallita ja kenellä hajottaa, sitä emme saa varmuudella koskaan täällä ajassa tietää. Paljon hajaannukset kuitenkin aiheuttivat ahdistusta, pelkoa ja hätää puolueesta riippumatta. Väitteet alkuperäisyydestä ja syyllisyydestä ovat tässä asiassa niin näkökulmariippuvaisia ja suhteellisia että ehkä annamme asian olla.

        "Se joka sanoo toista on itse!" :) Vaikka tämä lastenviisaus ei välttämättä ihan kaikessa pädekään, niin tässä se minusta kyllä pätee. Eli olen itse ajatellut monista sinun kirjoituksistasi ihan samalla tavoin.


      • Realisti
        el kirahwi kirjoitti:

        "Se joka sanoo toista on itse!" :) Vaikka tämä lastenviisaus ei välttämättä ihan kaikessa pädekään, niin tässä se minusta kyllä pätee. Eli olen itse ajatellut monista sinun kirjoituksistasi ihan samalla tavoin.

        Ja minä molempien. :-)


    • V.Laest.

      Ei kannattaisi ohittaa tuota tekstiä vain sanomalla sen olevan vanhoillislestadiolaista propagandaa.

      Hajaannuksien kiistämätön perusfakta on se, että esikoisuus ja uusheräys toivat uusia opetuksia. Muut lestadiolaiset joutuivat siihen valitettavaan tilanteeseen, että he joutuivat taistelemaan näitä uusia opintuulia vastaan.

      Esikoisuus korosti kahta asiaa, esikoisten seurakuntaa ja maailman koreutta vastaan taistelua. Vanhoillisille annettiin nimeksi "lihan vapauden eriseura", koska he käyttivät esimerkiksi puukenkiä. Myös rannekello ja kukat haudalla ovat merkkejä lihan vapaudesta esikoisille.

      Esimerkiksi Oulun sovintokokouksessa esikoiset asettivat sovinnon ehdoksi, että heidän esikoisten seurakuntaa pitäisi kuulla ja tunnustaa hengelliseksi hallitukseksi.

      Näillä kahdella aseella esikoiset repäisivät itsensä erille muista lestadiolaisista. Tekstini sisältää väitteen, että Raattamaan "hallitusten toimien" siunaaminen Purnulle on Valhe ! !

      Voihan nämä asiat kiistää ja yrittää unohtaa, mutta mitä se auttaa?



      Otteita esikoislestadiolaisten saarnoista:

      "Ja siitä ne suuttuvat kaikki eriseuraiset, kun viinamäen aita nostetaan maasta taivaaseen asti niinkuin viinamäen aita oli Takkisen aikana Amerikassa nostettu maasta taivaaseen asti. Ja se on nostaa viinamäen aitaa maasta taivaaseen asti, kun saarnataan, ettei ulkona tämän esikoisten seurakunnan tule yhtään autuaaksi." (E.N 22.8.1937)

      "Tämän kristillisyyden saarnaajat ovat alusta alkaen opettaneet, että rannekello on synti. Siitä huolimatta niitä on muutamille ilmestynyt. Mutta emme me anna missään perään, vaan sanomme siitäkin, että se on tottelemattomuuden synti. Vaikka ei se Raamatussa olisikaan, niinkuin muutamat ovat sanoneet, että minä uskon vain sen, mikä on Raamatussa. Mutta ei se ole oikein. Sillä kyllä tämän kristillisyyden uskolliset saarnaajat ovat koetelleet ja tutkineet, mikä synti on. Ja kaikki kuuliaiset kristityt pitävät sen syntinä, minkä saarnaajat synniksi sanovat." (H.J.S 1.8.1937)

      "Se pari, joka Ameriikasta oli viime kesänä täällä käymässä, kertoi meille, että eriseuraiset ovat siellä jo niin pitkälle menneet maailmallisuudessa, että ovat kukilla hautansakin peittäneet. Näistä kaikista tarvitsemme puhua, että tämä kristillisyys pysyisi puhtaana." (V.N 11.4.1939)

      "Muutama puolustavat koreuttansa ja sanovat, että kyllä se navettapiioille sopii yksinkertaisuus, mutta ei niille, jotka konttorissa työtä tekevät ja liikkeessä istuvat. Martti Luther sanoo, että se on kirves pantava ensimmäisen leipäpuun juurelle, jos niin tarvitaan. Eipäkö se sovi niin ymmärtää, että kristityin on sanominen itsensä irti sellaisesta työpaikasta, jossa ei sovi yksinkertaisuus." (J.A 27.11.1938)

      "Sen ovat kristillisyytemme vanhimmat niin ymmärtäneet, että kun eriseurat lohkesivat tästä kristillisyydestä, niin ne veivät mennessään kristillisyydestä kaiken roskan. Ja niin tuli eriseura sellaiseksi kaatopaikaksi, johon kaikki sellainen kuona-aine kaadettiin, joka oli kristillisyyden mukaan tarttunut. Mutta kun se lohkesi, niin se jäi puhdas kristillisyys jälelle. Ja vanhimmat sanoivat, että niin se Jumala kaikki kappaleet kääntää kristitylle hyväksi. Kristityt pääsivät siten rauhaan sellaisista aineksista." (J.R 10.2.1938)

      • Lasse-setä

        Tasapuolisuuden vuoksi, oisko sulla yhtään katkelmaa, mitä v-lest saarnaajat ovat kommentoineet esikoisia? Vai onko kokonaan jätetty rauhaan?

        Omana mielipiteenäni sanoisin, että nuokin otokset ovat vähäsen vanhoja sikäli, että kaikki nämä miehet ovat poissa, jos oikein tunnistin.


      • Eetu
        Lasse-setä kirjoitti:

        Tasapuolisuuden vuoksi, oisko sulla yhtään katkelmaa, mitä v-lest saarnaajat ovat kommentoineet esikoisia? Vai onko kokonaan jätetty rauhaan?

        Omana mielipiteenäni sanoisin, että nuokin otokset ovat vähäsen vanhoja sikäli, että kaikki nämä miehet ovat poissa, jos oikein tunnistin.

        Nuokin saarnan pätkät voisivat saada erilaisen värin jos ne olisi kokonaisuutena. Ja toisekseen ne on sovitettava siihen aikaan ja siihen elämän tilanteeseen millä ajalla nuo esimerkit ovat tapahtuneet. Otetaanpa esimerkiksi vaikka kultaiset tai kiiltävät metalliset taskukellon ketju, tällä kultaisella ketjulla kantaja halusi viestittää omaa yhteiskunnallista asemaa rikkautta jota hänellä oli. Tässä hän omaa kunniaansa halusi ruokkia sekä samalla erottautua halveksitusta rahvaasta. Eikö tälläinen halveksunta toisia kohtaan ole väärin ja syntiä Jumalan edessä. Rahvaalla kun ei ollut varaa edes kellon ostoon saatikka muuhunkaan ylelliseen elämiseen. Tälläistä elämä oli viime vuosisadan alussa.


      • V.Laest.
        Lasse-setä kirjoitti:

        Tasapuolisuuden vuoksi, oisko sulla yhtään katkelmaa, mitä v-lest saarnaajat ovat kommentoineet esikoisia? Vai onko kokonaan jätetty rauhaan?

        Omana mielipiteenäni sanoisin, että nuokin otokset ovat vähäsen vanhoja sikäli, että kaikki nämä miehet ovat poissa, jos oikein tunnistin.

        "Ei se niin hirmuinen ilma ole Jumalasta, jossa on katkera kiivaus ja riita sydämessä ja väärä kerskaus ihmisten esikoisuudesta, vaan se on maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensin tosin puhdas, sitten rauhallinen, siveä, uskova, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, eriseuraton ja ulkokullaton." (L.T 7.5.1903)

        "- - emme kumarra Gellivaarasta tuotua utukuvaa joka hengittää paavillisilla keuhkoilla tuomion ja eri seuran henkiä Jeesuksen lammashuoneeseen." (L.T 1913)

        "Vihollinen tuo aina uusia ja uusia opinkappaleita niin hurskaassa muodossa, että niiden kautta tulee horjuvat sielut ja sydämet vietellyiksi. Se on Ruotsin Lapista paisuttanut vanhan kristityn kuoren alla itselleen uusia sotilaita. Gellivaarasta on tullut muka vanhinten nimessä, paavillisella vallalla ja isäntähengellä miehet, joita on vaatinut oman kunnian pyyntö siihen raatelevaan työhön, että pienimmätkin ylönkatsotaan, heikot jaloin tallataan, merkitään ja sitten juhlallisesti julistetaan pannaan, jotka ei Kristuksen oppia ja omantuntonsa vakuutta vastoin saata tunnustaa muita isäkseen kuin Jumalaa." (L.T)

        "Sitten on kristillisyyden nimellä kulkevia, jotka riitelevät vallasta, kuka saisi olla isäntä ja suurin laumassa.
        Esikoisoppi kiroaa ja tuomitsee eläviä kristityitä helvettiin, heittää ne kattilaan, itse astuu kannen päälle ja käskee tulla heiltä valkeutta noutamaan - -. Ei ole meillä hyvissä töissä ansiota, vaikka lakihenki tekee itsensä pyhäksi ja hyväksi ja näkee muissa vikoja - -. Mitä minä olen kristillisyyttä kuullut yli neljäkymmentä vuotta, niin on kristillisyyden oppi ollut sama. Mitä uusia oppeja on, ne ovat tulleet ihmisten vallanhimosta ja isäntähenkisyydestä. Ne ovat kaikki pois poikenneet elävästä kristillisyydestä." (J.W.S 2.10.1927)




        Tarkoitukseni ei ole pilkata vainajia. Mutta turha myöskään ummistaa silmiä epämukavilta asioilta.


      • Eslest
        V.Laest. kirjoitti:

        "Ei se niin hirmuinen ilma ole Jumalasta, jossa on katkera kiivaus ja riita sydämessä ja väärä kerskaus ihmisten esikoisuudesta, vaan se on maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensin tosin puhdas, sitten rauhallinen, siveä, uskova, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, eriseuraton ja ulkokullaton." (L.T 7.5.1903)

        "- - emme kumarra Gellivaarasta tuotua utukuvaa joka hengittää paavillisilla keuhkoilla tuomion ja eri seuran henkiä Jeesuksen lammashuoneeseen." (L.T 1913)

        "Vihollinen tuo aina uusia ja uusia opinkappaleita niin hurskaassa muodossa, että niiden kautta tulee horjuvat sielut ja sydämet vietellyiksi. Se on Ruotsin Lapista paisuttanut vanhan kristityn kuoren alla itselleen uusia sotilaita. Gellivaarasta on tullut muka vanhinten nimessä, paavillisella vallalla ja isäntähengellä miehet, joita on vaatinut oman kunnian pyyntö siihen raatelevaan työhön, että pienimmätkin ylönkatsotaan, heikot jaloin tallataan, merkitään ja sitten juhlallisesti julistetaan pannaan, jotka ei Kristuksen oppia ja omantuntonsa vakuutta vastoin saata tunnustaa muita isäkseen kuin Jumalaa." (L.T)

        "Sitten on kristillisyyden nimellä kulkevia, jotka riitelevät vallasta, kuka saisi olla isäntä ja suurin laumassa.
        Esikoisoppi kiroaa ja tuomitsee eläviä kristityitä helvettiin, heittää ne kattilaan, itse astuu kannen päälle ja käskee tulla heiltä valkeutta noutamaan - -. Ei ole meillä hyvissä töissä ansiota, vaikka lakihenki tekee itsensä pyhäksi ja hyväksi ja näkee muissa vikoja - -. Mitä minä olen kristillisyyttä kuullut yli neljäkymmentä vuotta, niin on kristillisyyden oppi ollut sama. Mitä uusia oppeja on, ne ovat tulleet ihmisten vallanhimosta ja isäntähenkisyydestä. Ne ovat kaikki pois poikenneet elävästä kristillisyydestä." (J.W.S 2.10.1927)




        Tarkoitukseni ei ole pilkata vainajia. Mutta turha myöskään ummistaa silmiä epämukavilta asioilta.

        Nyt kun on tuomittu toinen toisiamme ilman mitään muuta kuin aikansa kiivaudessa saarnattuja saarnoja, mitä jää käteen? Mitkä ovat johtopäätökset? Ja voisiko saada jotain muuta kuin korulauseita, mielellään lihaa luiden ympärille?


      • tarkkailija
        Eslest kirjoitti:

        Nyt kun on tuomittu toinen toisiamme ilman mitään muuta kuin aikansa kiivaudessa saarnattuja saarnoja, mitä jää käteen? Mitkä ovat johtopäätökset? Ja voisiko saada jotain muuta kuin korulauseita, mielellään lihaa luiden ympärille?

        Käyppäs nyt lukasemassa uudestaan mitä Elmeri kirjoitti "Näinhän se on" Siellä on lihaa luillesi.
        Tässä on se ero mikä vallitsee näiden hengellisten liikkeiden välillä.


      • Lasse-setä
        V.Laest. kirjoitti:

        "Ei se niin hirmuinen ilma ole Jumalasta, jossa on katkera kiivaus ja riita sydämessä ja väärä kerskaus ihmisten esikoisuudesta, vaan se on maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensin tosin puhdas, sitten rauhallinen, siveä, uskova, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, eriseuraton ja ulkokullaton." (L.T 7.5.1903)

        "- - emme kumarra Gellivaarasta tuotua utukuvaa joka hengittää paavillisilla keuhkoilla tuomion ja eri seuran henkiä Jeesuksen lammashuoneeseen." (L.T 1913)

        "Vihollinen tuo aina uusia ja uusia opinkappaleita niin hurskaassa muodossa, että niiden kautta tulee horjuvat sielut ja sydämet vietellyiksi. Se on Ruotsin Lapista paisuttanut vanhan kristityn kuoren alla itselleen uusia sotilaita. Gellivaarasta on tullut muka vanhinten nimessä, paavillisella vallalla ja isäntähengellä miehet, joita on vaatinut oman kunnian pyyntö siihen raatelevaan työhön, että pienimmätkin ylönkatsotaan, heikot jaloin tallataan, merkitään ja sitten juhlallisesti julistetaan pannaan, jotka ei Kristuksen oppia ja omantuntonsa vakuutta vastoin saata tunnustaa muita isäkseen kuin Jumalaa." (L.T)

        "Sitten on kristillisyyden nimellä kulkevia, jotka riitelevät vallasta, kuka saisi olla isäntä ja suurin laumassa.
        Esikoisoppi kiroaa ja tuomitsee eläviä kristityitä helvettiin, heittää ne kattilaan, itse astuu kannen päälle ja käskee tulla heiltä valkeutta noutamaan - -. Ei ole meillä hyvissä töissä ansiota, vaikka lakihenki tekee itsensä pyhäksi ja hyväksi ja näkee muissa vikoja - -. Mitä minä olen kristillisyyttä kuullut yli neljäkymmentä vuotta, niin on kristillisyyden oppi ollut sama. Mitä uusia oppeja on, ne ovat tulleet ihmisten vallanhimosta ja isäntähenkisyydestä. Ne ovat kaikki pois poikenneet elävästä kristillisyydestä." (J.W.S 2.10.1927)




        Tarkoitukseni ei ole pilkata vainajia. Mutta turha myöskään ummistaa silmiä epämukavilta asioilta.

        Minä tuomitsisin tästä ottelusta ratkaisemattoman ja hautaisin armonmereen koko vyyhdin.

        Minä olen tavannut Rauhan Sanan ystäviä, jonkin Vanhoillisen, Uudestiheränneen, Leeviläisen puhumattakaan esikoisista. Kaikkien kanssa olen tullut toimeen, enkä aio vierastaa ketään siellä perillä.


      • el kirahwi

        Ongelma on siinä, että mikään puoli ei voi esittää todisteita väitteilleen. Ne jotka olisivat voineet asiassa auttaa, ovat siirtyneet "tuonilmaisiin" jo aikoja sitten.

        Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty, tai että esikoislestadiolaisten saarnaama opetus olisi muuttunut tai että esikoislestadiolaiset saarnaajat todella olisivat saarnanneet ja toimineet kaiken väitetyn mukaisesti.

        Esikoislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita siitä, että Raattamaan kirjoitukset todella ovat lähteneet hänen kynästään siinä asussa kuin ne ovat säilyneet jälkipolville tai että vanhoillislestadiolaisten opetus todella olisi muuttunut alkuperäisestä.

        Vertailua Raattamaan opetukseen:

        Raattamaan kirjoitusten perusteella (olettaen että ne eivät ole väärennetty) esikoislestadiolaisuus näyttää jatkavan suoraan hänen linjaansa Ruotsin Lapin auktoriteetin ja organisaation jatkumon osalta. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää hyljänneen hänen linjansa tässä asiassa.

        Uskovaisen vaellukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. pukeutuminen) taas alkuaikojen esikoislestadiolaisuus näytti olleen eri linjoilla Raattamaan kanssa. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää tässä asiassa seuranneen Raattamaan linjaa.

        Vertailua Laestadiuksen opetukseen:

        Raattamaakaan ei kuitenkaan ollut ensimmäinen opettaja, joten jos halutaan mennä ihan alkuperäiseen lestadiolaisuuteen asti, niin silloin täytyy mennä Laestadiukseen.

        Sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus eroavat Laestadiuksesta siinä mielessä, että molemmissa esiintyy poissulkevaa seurakuntaoppia. Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa). Vanhoillislestadiolaisuus taas poikkeaa Laestadiuksen opetuksesta siinä, että se kieltää syntien anteeksiantamuksen ehtoollisessa.

        Uskovaisen vaelluksen suhteen (mm. pukeutuminen) Laestadius vaikuttaa olleen hieman askeettisempi kuin Raattamaa, mutta en kuitenkaan sanoisi, että tässä voitaisiin sanoa esikoislestadiolaisten seuranneen paremmin Laestadiuksen linjaa kuin vanhoillislestadiolaiset. Oppia Ruotsin Lapin seurakunnan auktoriteettiasemasta ei löydy Laestadiukselta, mitä tietysti voidaan perustella sillä, että hänen elinaikanaan herätys ei ehtinyt vielä edes levitä kovinkaan laajasti sen alueen ulkopuolelle. Joten sen puuttumisesta ei taas voida vetää johtopäätöstä, että vanhoillislestadiolaisuus seuraisi tässä asiassa paremmin hänen linjaansa kuin esikoislestadiolaisuus.


        Lopputulos:

        Molemmat ovat siis poikenneet jossain määrin "oppi-isiensä" opetuksista. Tosin oppi-isienkään opetus ei ole mikään absoluuttinen totuus ja heidän opetuksiaan kannattaa verrata heitä ennen eläneiden opettajien opetuksiin, ennen kaikkea Raamattuun ja alkukirkon perinteeseen, mutta myös Lutheriin. Ja sen vertailun perusteella oma kantani on, että sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus menivät jossain määrin metsään ja ovat jossain määrin edelleenkin metsässä. Siis metsässä opin suhteen, elävää uskoa uskon kyllä löytyvän molemmista (sekä myös muista suunnista).


      • el kirahwi
        Eetu kirjoitti:

        Nuokin saarnan pätkät voisivat saada erilaisen värin jos ne olisi kokonaisuutena. Ja toisekseen ne on sovitettava siihen aikaan ja siihen elämän tilanteeseen millä ajalla nuo esimerkit ovat tapahtuneet. Otetaanpa esimerkiksi vaikka kultaiset tai kiiltävät metalliset taskukellon ketju, tällä kultaisella ketjulla kantaja halusi viestittää omaa yhteiskunnallista asemaa rikkautta jota hänellä oli. Tässä hän omaa kunniaansa halusi ruokkia sekä samalla erottautua halveksitusta rahvaasta. Eikö tälläinen halveksunta toisia kohtaan ole väärin ja syntiä Jumalan edessä. Rahvaalla kun ei ollut varaa edes kellon ostoon saatikka muuhunkaan ylelliseen elämiseen. Tälläistä elämä oli viime vuosisadan alussa.

        Sitä paitsi kannattaa kyseisiä lainauksia lukiessa ottaa huomioon myös se, että lainaukset on kirjoittanut muistiin kyseisten saarnaajien vastustajat. Ei voida mitenkään todistaa, että ne edes olisivat oikeita. Jos muistiinmerkitsijä on puhujan "kaveri", niin silloin on pienempi todennäköisyys sille, että sanomaa tahallaan vääristetään. Jos taas muistiinmerkitsijä on "vastustaja", niin mukaan voi helposti livahtaa omia lisäyksiä ja korostuksia, ja hyvin paatuneessa tapauksessa kyseessä voi olla jopa kokonaan omasta päästä keksitty sepitys.


      • Kalle
        el kirahwi kirjoitti:

        Ongelma on siinä, että mikään puoli ei voi esittää todisteita väitteilleen. Ne jotka olisivat voineet asiassa auttaa, ovat siirtyneet "tuonilmaisiin" jo aikoja sitten.

        Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty, tai että esikoislestadiolaisten saarnaama opetus olisi muuttunut tai että esikoislestadiolaiset saarnaajat todella olisivat saarnanneet ja toimineet kaiken väitetyn mukaisesti.

        Esikoislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita siitä, että Raattamaan kirjoitukset todella ovat lähteneet hänen kynästään siinä asussa kuin ne ovat säilyneet jälkipolville tai että vanhoillislestadiolaisten opetus todella olisi muuttunut alkuperäisestä.

        Vertailua Raattamaan opetukseen:

        Raattamaan kirjoitusten perusteella (olettaen että ne eivät ole väärennetty) esikoislestadiolaisuus näyttää jatkavan suoraan hänen linjaansa Ruotsin Lapin auktoriteetin ja organisaation jatkumon osalta. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää hyljänneen hänen linjansa tässä asiassa.

        Uskovaisen vaellukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. pukeutuminen) taas alkuaikojen esikoislestadiolaisuus näytti olleen eri linjoilla Raattamaan kanssa. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää tässä asiassa seuranneen Raattamaan linjaa.

        Vertailua Laestadiuksen opetukseen:

        Raattamaakaan ei kuitenkaan ollut ensimmäinen opettaja, joten jos halutaan mennä ihan alkuperäiseen lestadiolaisuuteen asti, niin silloin täytyy mennä Laestadiukseen.

        Sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus eroavat Laestadiuksesta siinä mielessä, että molemmissa esiintyy poissulkevaa seurakuntaoppia. Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa). Vanhoillislestadiolaisuus taas poikkeaa Laestadiuksen opetuksesta siinä, että se kieltää syntien anteeksiantamuksen ehtoollisessa.

        Uskovaisen vaelluksen suhteen (mm. pukeutuminen) Laestadius vaikuttaa olleen hieman askeettisempi kuin Raattamaa, mutta en kuitenkaan sanoisi, että tässä voitaisiin sanoa esikoislestadiolaisten seuranneen paremmin Laestadiuksen linjaa kuin vanhoillislestadiolaiset. Oppia Ruotsin Lapin seurakunnan auktoriteettiasemasta ei löydy Laestadiukselta, mitä tietysti voidaan perustella sillä, että hänen elinaikanaan herätys ei ehtinyt vielä edes levitä kovinkaan laajasti sen alueen ulkopuolelle. Joten sen puuttumisesta ei taas voida vetää johtopäätöstä, että vanhoillislestadiolaisuus seuraisi tässä asiassa paremmin hänen linjaansa kuin esikoislestadiolaisuus.


        Lopputulos:

        Molemmat ovat siis poikenneet jossain määrin "oppi-isiensä" opetuksista. Tosin oppi-isienkään opetus ei ole mikään absoluuttinen totuus ja heidän opetuksiaan kannattaa verrata heitä ennen eläneiden opettajien opetuksiin, ennen kaikkea Raamattuun ja alkukirkon perinteeseen, mutta myös Lutheriin. Ja sen vertailun perusteella oma kantani on, että sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus menivät jossain määrin metsään ja ovat jossain määrin edelleenkin metsässä. Siis metsässä opin suhteen, elävää uskoa uskon kyllä löytyvän molemmista (sekä myös muista suunnista).

        Kirjoitit: ” Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty”

        On totta että ei suoranaisia todisteita voi esittää, mutta silloin esim. aloittajan mainitsema S.Raution tunnustus olisi ollut vilpillinen. Uskottavalta tuntuu, että tuollaisen parannuksen tehnyt katui tekoaan ja halusi sovittaa syntinsä. Tietenkin voidaan spekuloida siitä, oliko S.Raution parannuksella jotakin muita motiiveja, mutta silloin pitäisi asettaa kaikkien muidenkin ihmisten parannus kyseenalaiseksi ja miettiä heidän motiivejaan tehdylle parannukselle. Tämähän olisi täysin kestämätöntä, eikä se ole kenenkään uskovaisen tehtäväkään toisen parannuksen motiiveja miettiä tai miettiä katumuksen syvyyttä.
        Uskovaisen tehtävä on saarnata syntien anteeksiantamisen evankeliumia toisille ihmisille.


        _


      • el kirahwi
        Kalle kirjoitti:

        Kirjoitit: ” Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty”

        On totta että ei suoranaisia todisteita voi esittää, mutta silloin esim. aloittajan mainitsema S.Raution tunnustus olisi ollut vilpillinen. Uskottavalta tuntuu, että tuollaisen parannuksen tehnyt katui tekoaan ja halusi sovittaa syntinsä. Tietenkin voidaan spekuloida siitä, oliko S.Raution parannuksella jotakin muita motiiveja, mutta silloin pitäisi asettaa kaikkien muidenkin ihmisten parannus kyseenalaiseksi ja miettiä heidän motiivejaan tehdylle parannukselle. Tämähän olisi täysin kestämätöntä, eikä se ole kenenkään uskovaisen tehtäväkään toisen parannuksen motiiveja miettiä tai miettiä katumuksen syvyyttä.
        Uskovaisen tehtävä on saarnata syntien anteeksiantamisen evankeliumia toisille ihmisille.


        _

        Se olisi tietysti yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta ei ainoa. Voisi olla ainakin seuraavia:

        1. S. Rautio jollain ihmeellisellä tavalla pääsi väärentämään useita merkittäviä Raattamaan kirjeitä, niin ettei kukaan muu huomannut mitään, ja että hänen parannuksensa oli aito. Tätä vastaan sotii se, että S. Rautio on nimi, jota en ole kuullut missään muussa yhteydessä ja olisi outoa, että hän olisi ollut sellaisessa asemassa, että olisi päässyt käsiksi niin moniin kirjeisiin.

        2. S. Rautio väärensi jotain, mutta ei mitään kovin merkittävää. Silloinkin hänen parannuksensa sinänsä olisi aito, mutta sen merkitystä ovat toiset paisutelleet käyttääkseen sitä omaksi hyväkseen.

        3. S. Rautio pakotettiin tunnustamaan sellaista, mitä hän itse ei ollut tehnyt.

        4. S. Rautio oli niin läpikotaisin paatunut, että tunnusti vahingoittamisen halusta sellaista, mitä ei ollut tehnyt.


        Mahdoton sanoa, mikä näistä on todennäköisin. Ei liene säilynyt edes tietoa siitä, mitä kirjeitä S. Rautio väitti väärentäneensä ja millä tavoin? En ole ainakaan koskaan kuullut sellaista esitettävän.


      • Nuin
        el kirahwi kirjoitti:

        Ongelma on siinä, että mikään puoli ei voi esittää todisteita väitteilleen. Ne jotka olisivat voineet asiassa auttaa, ovat siirtyneet "tuonilmaisiin" jo aikoja sitten.

        Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty, tai että esikoislestadiolaisten saarnaama opetus olisi muuttunut tai että esikoislestadiolaiset saarnaajat todella olisivat saarnanneet ja toimineet kaiken väitetyn mukaisesti.

        Esikoislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita siitä, että Raattamaan kirjoitukset todella ovat lähteneet hänen kynästään siinä asussa kuin ne ovat säilyneet jälkipolville tai että vanhoillislestadiolaisten opetus todella olisi muuttunut alkuperäisestä.

        Vertailua Raattamaan opetukseen:

        Raattamaan kirjoitusten perusteella (olettaen että ne eivät ole väärennetty) esikoislestadiolaisuus näyttää jatkavan suoraan hänen linjaansa Ruotsin Lapin auktoriteetin ja organisaation jatkumon osalta. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää hyljänneen hänen linjansa tässä asiassa.

        Uskovaisen vaellukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. pukeutuminen) taas alkuaikojen esikoislestadiolaisuus näytti olleen eri linjoilla Raattamaan kanssa. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää tässä asiassa seuranneen Raattamaan linjaa.

        Vertailua Laestadiuksen opetukseen:

        Raattamaakaan ei kuitenkaan ollut ensimmäinen opettaja, joten jos halutaan mennä ihan alkuperäiseen lestadiolaisuuteen asti, niin silloin täytyy mennä Laestadiukseen.

        Sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus eroavat Laestadiuksesta siinä mielessä, että molemmissa esiintyy poissulkevaa seurakuntaoppia. Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa). Vanhoillislestadiolaisuus taas poikkeaa Laestadiuksen opetuksesta siinä, että se kieltää syntien anteeksiantamuksen ehtoollisessa.

        Uskovaisen vaelluksen suhteen (mm. pukeutuminen) Laestadius vaikuttaa olleen hieman askeettisempi kuin Raattamaa, mutta en kuitenkaan sanoisi, että tässä voitaisiin sanoa esikoislestadiolaisten seuranneen paremmin Laestadiuksen linjaa kuin vanhoillislestadiolaiset. Oppia Ruotsin Lapin seurakunnan auktoriteettiasemasta ei löydy Laestadiukselta, mitä tietysti voidaan perustella sillä, että hänen elinaikanaan herätys ei ehtinyt vielä edes levitä kovinkaan laajasti sen alueen ulkopuolelle. Joten sen puuttumisesta ei taas voida vetää johtopäätöstä, että vanhoillislestadiolaisuus seuraisi tässä asiassa paremmin hänen linjaansa kuin esikoislestadiolaisuus.


        Lopputulos:

        Molemmat ovat siis poikenneet jossain määrin "oppi-isiensä" opetuksista. Tosin oppi-isienkään opetus ei ole mikään absoluuttinen totuus ja heidän opetuksiaan kannattaa verrata heitä ennen eläneiden opettajien opetuksiin, ennen kaikkea Raamattuun ja alkukirkon perinteeseen, mutta myös Lutheriin. Ja sen vertailun perusteella oma kantani on, että sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus menivät jossain määrin metsään ja ovat jossain määrin edelleenkin metsässä. Siis metsässä opin suhteen, elävää uskoa uskon kyllä löytyvän molemmista (sekä myös muista suunnista).

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon


      • Nuin
        el kirahwi kirjoitti:

        Ongelma on siinä, että mikään puoli ei voi esittää todisteita väitteilleen. Ne jotka olisivat voineet asiassa auttaa, ovat siirtyneet "tuonilmaisiin" jo aikoja sitten.

        Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty, tai että esikoislestadiolaisten saarnaama opetus olisi muuttunut tai että esikoislestadiolaiset saarnaajat todella olisivat saarnanneet ja toimineet kaiken väitetyn mukaisesti.

        Esikoislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita siitä, että Raattamaan kirjoitukset todella ovat lähteneet hänen kynästään siinä asussa kuin ne ovat säilyneet jälkipolville tai että vanhoillislestadiolaisten opetus todella olisi muuttunut alkuperäisestä.

        Vertailua Raattamaan opetukseen:

        Raattamaan kirjoitusten perusteella (olettaen että ne eivät ole väärennetty) esikoislestadiolaisuus näyttää jatkavan suoraan hänen linjaansa Ruotsin Lapin auktoriteetin ja organisaation jatkumon osalta. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää hyljänneen hänen linjansa tässä asiassa.

        Uskovaisen vaellukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. pukeutuminen) taas alkuaikojen esikoislestadiolaisuus näytti olleen eri linjoilla Raattamaan kanssa. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää tässä asiassa seuranneen Raattamaan linjaa.

        Vertailua Laestadiuksen opetukseen:

        Raattamaakaan ei kuitenkaan ollut ensimmäinen opettaja, joten jos halutaan mennä ihan alkuperäiseen lestadiolaisuuteen asti, niin silloin täytyy mennä Laestadiukseen.

        Sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus eroavat Laestadiuksesta siinä mielessä, että molemmissa esiintyy poissulkevaa seurakuntaoppia. Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa). Vanhoillislestadiolaisuus taas poikkeaa Laestadiuksen opetuksesta siinä, että se kieltää syntien anteeksiantamuksen ehtoollisessa.

        Uskovaisen vaelluksen suhteen (mm. pukeutuminen) Laestadius vaikuttaa olleen hieman askeettisempi kuin Raattamaa, mutta en kuitenkaan sanoisi, että tässä voitaisiin sanoa esikoislestadiolaisten seuranneen paremmin Laestadiuksen linjaa kuin vanhoillislestadiolaiset. Oppia Ruotsin Lapin seurakunnan auktoriteettiasemasta ei löydy Laestadiukselta, mitä tietysti voidaan perustella sillä, että hänen elinaikanaan herätys ei ehtinyt vielä edes levitä kovinkaan laajasti sen alueen ulkopuolelle. Joten sen puuttumisesta ei taas voida vetää johtopäätöstä, että vanhoillislestadiolaisuus seuraisi tässä asiassa paremmin hänen linjaansa kuin esikoislestadiolaisuus.


        Lopputulos:

        Molemmat ovat siis poikenneet jossain määrin "oppi-isiensä" opetuksista. Tosin oppi-isienkään opetus ei ole mikään absoluuttinen totuus ja heidän opetuksiaan kannattaa verrata heitä ennen eläneiden opettajien opetuksiin, ennen kaikkea Raamattuun ja alkukirkon perinteeseen, mutta myös Lutheriin. Ja sen vertailun perusteella oma kantani on, että sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus menivät jossain määrin metsään ja ovat jossain määrin edelleenkin metsässä. Siis metsässä opin suhteen, elävää uskoa uskon kyllä löytyvän molemmista (sekä myös muista suunnista).

        Meitähän ei kasteta kristillisessä kasteessa itseemme, eikä myöskään omaan kuuliaisuuteemme, vaan Jeesukseen Kristukseen. Ja Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaan. Ja Jumala on Henki joka on iankaikkisesti yksi ja sama.

        On sitten kokonaan eri asia, tämä meidän tietoisuutemme tietoinen minämme, tunteemme tahtomme arvomme asenteemme tekomme tapamme arvomaailmamme etc.

        Eihän meidän iankaikkista elämäämme ole suinkaan niihin kiinnitetty.

        Ainoastaan niiden ihmisten usko jotka ovat lihan mukaisesti syntyneet ainoiastaan johonkin uskonnollisuuteen, he uskovat siihen mitä hälyjä lihasta nousee. Voisi verrata kohdussa olevan sikiön kuulemiin suolistoääniin ja äidin sydänääniin. Ei Johanneskaan näiden äänien vuoksi hypähtänyt, mutta lihasta syntynyt hypähtää tällaisia ääniä kuullessaan.

        Tällaiset ihmiset vaikka uskoa tunnustavatkin, eivät he tiedä mikä on -Hengestä- syntyminen. He rakentavat uskonsa ja uskontonsa kaikkeen siihen mitä ympärillään näkevät ja luonnollisislla korvillaan kuulevat.

        Nämä kaikki luonnollisin silmin näkyvät ja -korvin kuuluvat ovat lähimmäistemme elänän aiheuttamia ääniä ja luonnonvoimien kohinaa. Ei niihin uskomalla kukaan pelastu totta totisesti.

        Vain Jumalan sana joka on lihksi tullut Jeesus Kristus, voi ihmisen helvetistä pelastaa.

        Martti L. :

        Me emme ole myöskään kastetuita ja kristittyjä ja kuule evankeliumia sitä varten, että jäisimme iankaikkisesti tähän vihamieliseen ja murheelliseen maailmaan, vaan sitä varten, että pääsisimme toiseen elämään ja olemiseen, jossa ei tarvitse syödä ja juoda, ei nähdä vaivaa ja tehdä työtä, kärsiä ja murehtia, kuolla ja mädätä.

        Koska me siis olemme lunastetut Kristuksen kalliilla verellä, uudestisyntyneet kasteessa hänen riemullisen kuolleista ylösnousemuksensa kautta ja evankeliumin kautta kutsutut elävään toivoon, katoamattomaan, saastuttamattomaan ja turmelemattomaan pefintöön, joka on taivaassa säilytettynä meitä varten (1. Piet. 1:3 - 4) —

        niin tuIee meidän myös iloisina ja hyvässä turvassa odottaa tätä toivoa.


      • el kirahwi
        Nuin kirjoitti:

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon

        On se totta, voin yrittää kaivaa paikan esiin jossain vaiheessa.

        Ensinnäkin Laestadius puhuu uudestisyntymisestä sekä kasteen että siihen aikuisena palaamisen yhteydessä.

        Toiseksi Laestadius sanoo, että ihmisen täytyy uudestisyntyä joka kerta armosta pois langettuaan.


      • Nuin
        el kirahwi kirjoitti:

        On se totta, voin yrittää kaivaa paikan esiin jossain vaiheessa.

        Ensinnäkin Laestadius puhuu uudestisyntymisestä sekä kasteen että siihen aikuisena palaamisen yhteydessä.

        Toiseksi Laestadius sanoo, että ihmisen täytyy uudestisyntyä joka kerta armosta pois langettuaan.

        Olen hänen saarnojaan lukenut itse ja kuunnellut alun kuudettakymmentä vuotta, mutta tuolta kannalta en ole osannut asiaa katsoa.

        On tutta että ihminen palaa kasteen armoliittoon tultuaan uskoon kenties pitkänkin epäuskossa eletyn jakson jälkeen, mutta Jumalan Kristuksen kautta lahjoittama vanhurskaus ei ole hänestä kadonnit minnekään ei sekunniksikaan. Kristus meissä ei ole lkiinnitettynä suinkaan meidän uskoomme, vaan meidän uskomme on kiinni Kristuksessa. Kun Kristuksen Henki on tullut meihin kasteessa, se ei sieltä poistu.

        Mutta jos me kiellämme meissä olevan Kristuksen OMASSA epäuskossamme, niin silloin me olemme tiellä kohti helvetin vaivaa.

        Mutta me saamme kastettuina toivottaa Kristuksen tervetulleeksi elämäämme Jumalan lahjoittamalla USKOLLA, joka hetki. Sitä hetkeä Isä odottaa, enemmän kuin mitään muuta, että poika/tyttö palaa kotiin ja Hän saa hänet armahtaa Poikansa Kristuksen veren tähden.

        Ja tämä on palaamista takaisin Isän huoneeseen Isän kotiin, tuhlaajapojan lailla.

        Me saamme uskovina joskus myöskin täyttyä Pyhällä Hengellä aivan erityisellä tavalla.
        Itselläni on tällainen lähtemättömästi mieleen panunut yliluonnollinen kokemus, siitä kiitän Jumalaa rakasta Isääni hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Mutta en minä siinä syntynyt vaan olen ollut Jumalan lapsi jo kasteestani asti. Ja uskon kyllä että jos sitä ennenkin olisin kuollut ajallisesti, olisin pelastunut Kristuksen veren tähden.


      • el kirahwi
        Nuin kirjoitti:

        Olen hänen saarnojaan lukenut itse ja kuunnellut alun kuudettakymmentä vuotta, mutta tuolta kannalta en ole osannut asiaa katsoa.

        On tutta että ihminen palaa kasteen armoliittoon tultuaan uskoon kenties pitkänkin epäuskossa eletyn jakson jälkeen, mutta Jumalan Kristuksen kautta lahjoittama vanhurskaus ei ole hänestä kadonnit minnekään ei sekunniksikaan. Kristus meissä ei ole lkiinnitettynä suinkaan meidän uskoomme, vaan meidän uskomme on kiinni Kristuksessa. Kun Kristuksen Henki on tullut meihin kasteessa, se ei sieltä poistu.

        Mutta jos me kiellämme meissä olevan Kristuksen OMASSA epäuskossamme, niin silloin me olemme tiellä kohti helvetin vaivaa.

        Mutta me saamme kastettuina toivottaa Kristuksen tervetulleeksi elämäämme Jumalan lahjoittamalla USKOLLA, joka hetki. Sitä hetkeä Isä odottaa, enemmän kuin mitään muuta, että poika/tyttö palaa kotiin ja Hän saa hänet armahtaa Poikansa Kristuksen veren tähden.

        Ja tämä on palaamista takaisin Isän huoneeseen Isän kotiin, tuhlaajapojan lailla.

        Me saamme uskovina joskus myöskin täyttyä Pyhällä Hengellä aivan erityisellä tavalla.
        Itselläni on tällainen lähtemättömästi mieleen panunut yliluonnollinen kokemus, siitä kiitän Jumalaa rakasta Isääni hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Mutta en minä siinä syntynyt vaan olen ollut Jumalan lapsi jo kasteestani asti. Ja uskon kyllä että jos sitä ennenkin olisin kuollut ajallisesti, olisin pelastunut Kristuksen veren tähden.

        Sellainenhan se on se aitoluterilainen käsitys, ja samoin ajatellaan pääpiirteissään myös muissa "vanhoissa" kirkoissa. Ja itsekin ajattelen suurin piirtein noin, joskaan en näe välttämättä mitään ristiriitaa senkään kanssa, että myös palaamista voitaisiin kutsua uudestisyntymiseksi (sitä paitsi myös luterilaisissa tunnustuskirjoissa käytetään samaa sanaa ainakin yhdessä kohdassa). Pidän uudestisyntymistä koko elämän jatkuvana asiana, joka astuu täydellisesti voimaansa vasta ylösnousemuksessa, ja siltä kannalta katsoen myös paluusta kasteen armoliittoon voi minusta käyttää sanaa uudestisyntyminen, vaikka sen uudestisyntymisen alku tarkkaan ottaen onkin jo ollut aikaisemmin kasteessa.


      • laululintu
        V.Laest. kirjoitti:

        "Ei se niin hirmuinen ilma ole Jumalasta, jossa on katkera kiivaus ja riita sydämessä ja väärä kerskaus ihmisten esikoisuudesta, vaan se on maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensin tosin puhdas, sitten rauhallinen, siveä, uskova, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, eriseuraton ja ulkokullaton." (L.T 7.5.1903)

        "- - emme kumarra Gellivaarasta tuotua utukuvaa joka hengittää paavillisilla keuhkoilla tuomion ja eri seuran henkiä Jeesuksen lammashuoneeseen." (L.T 1913)

        "Vihollinen tuo aina uusia ja uusia opinkappaleita niin hurskaassa muodossa, että niiden kautta tulee horjuvat sielut ja sydämet vietellyiksi. Se on Ruotsin Lapista paisuttanut vanhan kristityn kuoren alla itselleen uusia sotilaita. Gellivaarasta on tullut muka vanhinten nimessä, paavillisella vallalla ja isäntähengellä miehet, joita on vaatinut oman kunnian pyyntö siihen raatelevaan työhön, että pienimmätkin ylönkatsotaan, heikot jaloin tallataan, merkitään ja sitten juhlallisesti julistetaan pannaan, jotka ei Kristuksen oppia ja omantuntonsa vakuutta vastoin saata tunnustaa muita isäkseen kuin Jumalaa." (L.T)

        "Sitten on kristillisyyden nimellä kulkevia, jotka riitelevät vallasta, kuka saisi olla isäntä ja suurin laumassa.
        Esikoisoppi kiroaa ja tuomitsee eläviä kristityitä helvettiin, heittää ne kattilaan, itse astuu kannen päälle ja käskee tulla heiltä valkeutta noutamaan - -. Ei ole meillä hyvissä töissä ansiota, vaikka lakihenki tekee itsensä pyhäksi ja hyväksi ja näkee muissa vikoja - -. Mitä minä olen kristillisyyttä kuullut yli neljäkymmentä vuotta, niin on kristillisyyden oppi ollut sama. Mitä uusia oppeja on, ne ovat tulleet ihmisten vallanhimosta ja isäntähenkisyydestä. Ne ovat kaikki pois poikenneet elävästä kristillisyydestä." (J.W.S 2.10.1927)




        Tarkoitukseni ei ole pilkata vainajia. Mutta turha myöskään ummistaa silmiä epämukavilta asioilta.

        Viime yönä on kunnan hautuumaalla pidetty pippalot. Tekemisen puutteessa oleva nuorisojengi on pyyhältänyt hautuumaan poikki ja ohimennessään potkinut kumoon hautakiviä. Haudankaivaja, koukkuselkä vanha mies, on saanut lisätyötä -harmikseen. Leskimummot pyyhkivät häpeän kyyneleitä silmäkulmasta - miten heidän rakkaittensa kiviä nyt noin on potkittu...

        Mutta iloinen laululintu, koivun latvassa, on onnellisen tietämätön tapahtuneesta! Se kurkottelee kohti aamuauringon säteitä ja laulullaan visertelee kiitosta Luojalleen!


      • Eslest
        tarkkailija kirjoitti:

        Käyppäs nyt lukasemassa uudestaan mitä Elmeri kirjoitti "Näinhän se on" Siellä on lihaa luillesi.
        Tässä on se ero mikä vallitsee näiden hengellisten liikkeiden välillä.

        Elmerin teksti koostuu pääasiassa aikalaiskirjoituksista: "Sejase sanoo", "Sejase kirjoittaa" jne. Kuten aiemmin totesin, ne ovat kovin näkökulmariippuvia ja monien riitojen ja kamppailujen keskellä kirjoitettu. Tämä koskee yhtä lailla esikoisten kuin vanhoillistenkin keskuudessa noina katkeruuden täyttäminä vuosina tuotettua tekstiä. Tämä on todettava myös eräiden vanhojen saarnaajiemme vastineesta Havaksen Lestadiolaisuuden historiaan.

        Esitetyt asiat ovat pääosin yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, eivät faktoja.


      • kakkonen
        el kirahwi kirjoitti:

        On se totta, voin yrittää kaivaa paikan esiin jossain vaiheessa.

        Ensinnäkin Laestadius puhuu uudestisyntymisestä sekä kasteen että siihen aikuisena palaamisen yhteydessä.

        Toiseksi Laestadius sanoo, että ihmisen täytyy uudestisyntyä joka kerta armosta pois langettuaan.

        Laestadius mm. Hulluinhuonelaisessa tuomitse sitä oppia, että kaste tekona tekisi ihmisen autuaaksi ts. hän uudestisyntyisi nimenomaan kasteessa?


      • el kirahwi
        kakkonen kirjoitti:

        Laestadius mm. Hulluinhuonelaisessa tuomitse sitä oppia, että kaste tekona tekisi ihmisen autuaaksi ts. hän uudestisyntyisi nimenomaan kasteessa?

        Kyllä Laestastadiukselta tietysti löytyy myös lausuntoja, joissa suhtaudutaan kieltävästi uudestisyntymiseen kasteessa. Mutta hän puhuu uudestisyntymisestä myös kasteen yhteydessä. Joko Laestadius oli hieman häilyväinen tämän asian suhteen tai sitten hän ilmaisi itseeään epäselvästi.

        Kaiken kaikkiaan Laestadius ei ole hänen kirjoitustensa perusteella kasteopiltaan täysin luterilainen, koska hänen uudestisyntymistä käsittelevien lausuntojensa painopiste on vahvasti siellä ihmisen oman kokemuksen päässä. Kasteen yhteydessä siitä mainitaan vain ohimennen.


      • el kirahwi
        Nuin kirjoitti:

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon

        Muistin että olin kirjoittanut samasta aiheesta lainauksia LYRS:in foorumilla joskus, joten kopioin ne tähän. Monta kertaa tapahtuvasta uudestisyntymisestä Laestadius puhuu viimeisenä olevassa lainauksessa.

        --------------------

        -Kasteen liitosta:

        Mikkelinpäivänä v. 1853
        Teksti Luuk. 22: 31, 32/Matt. 18: 1-4

        ”Vastasyntynyt lapsi, jolla on ainoastaan perisyntiä, saattaa kuitenkin ilman tuskaa ja vaivaa uudestisyntyä sen yhteisen armon kautta, joka Vapahtajan ansion kautta tapahtunut on.”

        Uudenvuoden jälkeisenä sunnuntaina
        Teksti Matt. 3:11,12/Matt 3:13-17

        ”Ei tosin Vapahtaja, joka oli puhtaana syntynyt, itse tarvinnut pesemistä eli puhdistusta, mutta ihmisen lapset eivät ole puhtaana syntyneet; ja sentähden tarvitsevat he kastetta eli uudensyntymisen pesoa, että he tulisivat puhtaiksi kaikesta riettaudesta ja saastaisuudesta, joka heitä seuraa hamasta äitinsä kohdusta.”

        Marianpäivänä v. 1849
        Teksti 2. Kor. 4: 3,4/Luuk. 1: 26-38

        ”Neitseet ovat semmoiset, jotka eivät vielä miehestä mitään tiedä, jotka eivät vielä ole naineet eivätkä salavuoteudessa maanneet, mutta ovat kuitenkin kihlatut yhdelle miehelle, joka on jo lapsuudesta saakka tahtonut heidän kanssaan tehdä avioliiton ja on pitänyt heitä morsiamenaan siitä saakka kun kihlasormus annettiin kasteessa. Mutta enin osa neitseistä, jotka sillä tavalla ovat avioliiton lupauksella ottaneet kihlasormuksia vastaan, ovat sen jälkeen riettaan sylissä maanneet ja ovat antaneet egyptiläisten huorimiesten pusertaa rintojaan ja ovat huorintehneet epäjumalten kanssa….”

        Marianpäivänä v. 1851
        Teksti Ilm. 12: 1,2/Luuk. 1:26-38

        ”Se ihminen, joka tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä, on kihlattu yhdelle miehelle, joka on rakastanut häntä lapsuudesta saakka. Hän on jo kasteessa kihlattu sille taivaalliselle Ylkämiehelle. Hän on jo pienenä luvannut sydämensä sille taivaalliselle Yljälle.”

        Uudenvuodenpäivän jälkeisenä sunnuntaina v. 1859
        Teksti 4. Kun. 5:10-12/Matt. 3:13-17

        ”Vesi on senkaltainen aine, jolla pestään ja puhdistetaan ruumiin saastaisuus. Mutta kun tulee kysymys synnin spitaalisuudesta, joka ulottuu sieluun asti, silloin tulee järki sokeaksi, jos se tahtoo ymmärtää, kuinka kaste vaikuttaa syntien anteeksi saamisen. Tämä ei ole semmoinen asetus, että järki sen käsittää, mutta meidän täytyy ottaa se vastaan uskolla. ”Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan”, vaikka kymmenen kertaa olisi kastettu.”

        ”Kaste vaikuttaa syntien anteeksisaamisen. Ovatko nyt kaikki kastetut saaneet syntinsä anteeksi? Eivät kaikki kastetut sitä usko ja nekin, jotka uskovat, tahtovat olla usein huikentelevaiset uskossa ja elämässä. Ne eivät tahdo olla pysyväiset liitossansa, ja muutamat luottavat sen uudestisyntymisen päälle, joka on tapahtunut kasteessa. Mutta ne harvat sielut, jotka ovat kastetut, ei ainoastaan vedellä, vaan Pyhällä Hengellä ja tulella, saavat uskoa, että he ovat saaneet uudensyntymisenpesossa kaikki synnit anteeksi ja tulleet Jumalan lapsiksi.”

        ”Kuinka kaste vapahtaa kuolemasta ja perkeleestä? Ne, jotka pysyvät kasteen liitossa Pyhän Hengen uudistuksen kautta, sodan ja kilvoituksen kautta, saattavat olla vapahdetut hengellisestä kuolemasta ja myös iankaikkisesta kuolemasta, jos he pysyvät uskossansa vahvana loppuun asti. Kaste vapahtaa myös uskovaisia perkeleestä, ettei perkeleellä ole yhtään valtaa niihin, jotka Jumalan armon kautta voittavat perkeleen ja maailman kiusaukset.”

        ”Kuinka kaste antaa iankaikkisen elämän niille, jotka uskovat ja ovat Jumalan armon kautta tulleet vakuutetuiksi syntien anteeksi saamisesta, sillä missä syntien anteeksi antamus on, siinä on myös elämä ja autuus; ja kun Raamattu sanoo, että vanhurskas on elävä uskostansa, niin on arvattava, ettei yksikään muu elä uskostansa kuin ainoastaan se, joka on tullut vanhurskautetuksi totisen parannuksen ja elävän uskon kautta. Siinä on iankaikkinen elämä, että vanhurskas elää uskostansa.”

        ”Mitä kaste merkitsee? Että vanha-aatami pitää jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta upotettaman ja kuoletettaman. Tämä Lutherin selitys on myös kristittyjen juuri tarpeellinen muistaa, sillä vanha-aatami tahtoo tulla myös kristityiltä ulos valvomattomuuden kautta. Jos vanha-aatami ei tule upotetuksi ja kuoletetuksi Jordanin virrassa jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta, niin tulee se pian herraksi. Moni on vanhan-aatamin tähden kadottanut uskonsa ja mennyt helvettiin.”




        -Kasteen liiton uudistamisesta:



        Kolmantena rukouspäivänä v. 1856
        Teksti Room 6:4/Gal. 3:27

        ”Tässä paikassa vaatii pyhä Paavali kristityiltä uutta elämää. Ja me vaadimme myös sitä samaa, mutta ei ainoastaan kristityiltä, vaan myös suruttomilta, jotka myös ovat kastetut Kristukseen ja velvoitetut elämään lupauksensa mukaan. Jos he olisivat kastamattomia pakanoita, niin saattaisivat he sanoa: ”Emme ole mitään luvanneet; emme ole velkapäät elämään Kristuksen opin mukaan”. Mutta nyt ovat kaikki suruttomat kastetut ja kasteessa velvoitetut pitämään ja täyttämään kasteensa liiton ja sitten uudistamaan tämän liiton, koska se on tullut rikotuksi. Ja koska tämä kasteenliitto ei tule muulla tavalla uudistetuksi kuin totisen katumuksen, parannuksen, kääntymisen ja uudensyntymisen kautta, niin ovat kaikki suruttomat velkapäät etsimään ja viljelemään näitä välikappaleita, joiden kautta sana pääsisi vaikuttamaan katumuksen heidän sydämessään. Mutta kun he ylenkatsovat vielä armonvälikappaleita eivätkä tee ulkonaistakaan parannusta, niin he osoittavat julkisesti, että he katsovat ylen kaikkia asetuksia, joita Jumala on meille jättänyt parannukseksi ja sielun ylösrakennukseksi.”

        Kolmantena rukouspäivänä v. 1857
        Teksti Ps. 103:17-18

        ”Siten hän ei voi olla armollinen liiton rikkojia eikä väärän valan tekijöitä kohtaan, jotka niin häpeällisesti ovat rikkoneet Hänen liittonsa eivätkä ajattelekaan uudistaa tätä liittoa totisen kääntymisen ja parannuksen kautta. Ainoastaan todella murheellisten ja särjettyjen sydänten kanssa saattaa Jumala uudistaa armoliittonsa.”

        ”Tämän kasteenliiton uudistumisen täytyy tapahtua todellisen katumuksen, parannuksen, uskon, uudensyntymisen ja Jumalan sovituksen kautta.”

        Kolmantena rukouspäivänä v. 1859
        Teksti Joh. 8:12

        ””Siten ei valkeudella tarkoiteta vain kristillisyyden tietoa, vaan myös kristillisyyttä ihmisen sydämessä, johon kuuluu tuntuva ja havaittavat sydämen ja mielen muutos, jota Raamatussa kutsutaan kääntymykseksi ja uudeksisyntymiseksi;”

        Kolminaisuudenpäivänä
        Teksti Joh. 3:11/Joh. 3:1-7

        ”Ja kristitty tietää vakaisesti, että jos hän olisi kymmenen kertaa ennen uudestisyntynyt, se ei auta häntä huomiseen, jos hän rikkoo sen liiton ja lankee pois armosta, vaan hänen pitää uudestisyntymän; hänen pitää tuleman lapseksi, muutoin on kaikki entinen uudestisyntyminen turhaa.”


      • V.Laest.
        el kirahwi kirjoitti:

        Ongelma on siinä, että mikään puoli ei voi esittää todisteita väitteilleen. Ne jotka olisivat voineet asiassa auttaa, ovat siirtyneet "tuonilmaisiin" jo aikoja sitten.

        Vanhoillislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita väitteilleen, että Raattamaan kirjoituksia olisi väärennetty, tai että esikoislestadiolaisten saarnaama opetus olisi muuttunut tai että esikoislestadiolaiset saarnaajat todella olisivat saarnanneet ja toimineet kaiken väitetyn mukaisesti.

        Esikoislestadiolaiset eivät voi esittää todisteita siitä, että Raattamaan kirjoitukset todella ovat lähteneet hänen kynästään siinä asussa kuin ne ovat säilyneet jälkipolville tai että vanhoillislestadiolaisten opetus todella olisi muuttunut alkuperäisestä.

        Vertailua Raattamaan opetukseen:

        Raattamaan kirjoitusten perusteella (olettaen että ne eivät ole väärennetty) esikoislestadiolaisuus näyttää jatkavan suoraan hänen linjaansa Ruotsin Lapin auktoriteetin ja organisaation jatkumon osalta. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää hyljänneen hänen linjansa tässä asiassa.

        Uskovaisen vaellukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. pukeutuminen) taas alkuaikojen esikoislestadiolaisuus näytti olleen eri linjoilla Raattamaan kanssa. Vanhoillislestadiolaisuus taas näyttää tässä asiassa seuranneen Raattamaan linjaa.

        Vertailua Laestadiuksen opetukseen:

        Raattamaakaan ei kuitenkaan ollut ensimmäinen opettaja, joten jos halutaan mennä ihan alkuperäiseen lestadiolaisuuteen asti, niin silloin täytyy mennä Laestadiukseen.

        Sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus eroavat Laestadiuksesta siinä mielessä, että molemmissa esiintyy poissulkevaa seurakuntaoppia. Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa). Vanhoillislestadiolaisuus taas poikkeaa Laestadiuksen opetuksesta siinä, että se kieltää syntien anteeksiantamuksen ehtoollisessa.

        Uskovaisen vaelluksen suhteen (mm. pukeutuminen) Laestadius vaikuttaa olleen hieman askeettisempi kuin Raattamaa, mutta en kuitenkaan sanoisi, että tässä voitaisiin sanoa esikoislestadiolaisten seuranneen paremmin Laestadiuksen linjaa kuin vanhoillislestadiolaiset. Oppia Ruotsin Lapin seurakunnan auktoriteettiasemasta ei löydy Laestadiukselta, mitä tietysti voidaan perustella sillä, että hänen elinaikanaan herätys ei ehtinyt vielä edes levitä kovinkaan laajasti sen alueen ulkopuolelle. Joten sen puuttumisesta ei taas voida vetää johtopäätöstä, että vanhoillislestadiolaisuus seuraisi tässä asiassa paremmin hänen linjaansa kuin esikoislestadiolaisuus.


        Lopputulos:

        Molemmat ovat siis poikenneet jossain määrin "oppi-isiensä" opetuksista. Tosin oppi-isienkään opetus ei ole mikään absoluuttinen totuus ja heidän opetuksiaan kannattaa verrata heitä ennen eläneiden opettajien opetuksiin, ennen kaikkea Raamattuun ja alkukirkon perinteeseen, mutta myös Lutheriin. Ja sen vertailun perusteella oma kantani on, että sekä esikoislestadiolaisuus että vanhoillislestadiolaisuus menivät jossain määrin metsään ja ovat jossain määrin edelleenkin metsässä. Siis metsässä opin suhteen, elävää uskoa uskon kyllä löytyvän molemmista (sekä myös muista suunnista).

        Väite: Vanhoillisuus hylkäsi opin esikoisten seurakunnasta.

        Vastaus: Ei hyljännyt. Esikoisuus alkoi korostaa tuota opetusta väärällä tavalla. Raattamaa on kirjoittanut, että seurakunta valitkoon ja hoitakoon saarnaajansa. Ja että esikoisten seurakuntaan kuuluvat kaikki uudestisyntyneet, eikä vanhempi kristitty ole nuorta parempi. Esikoiset taas väänsivät opetuksen semmoiseen muotoon, että tuo esikoisten seurakunta on sidottu "vanhimpiin saarnaajiin" ja maantieteellisesti Jällivaaraan. Mainittakoon, että kaikki lestadiolaisten vanhimmat eivät tähän oppiin lähteneet mukaan. Esimerkkinä Iisak Poromaa, jonka kirjeestä on katkelma avauksessa. Avauksessa myös selvitetään esikoisten historian "elintärkein tapahtuma" valheeksi. Eli "hallituksen toimien siirto" Raattamaalta Purnulle. Vaikka Raattamaan kirjeitä ei olisi väärennetty, niin silti hän ei tarkoittanut samanlaista esikoisseurakuntaa ja vanhin järjestelmää, kuin mikä otettiin käyttöön esikoisuudessa. "Esikoisten seurakunta, oikea sana kyllä, mutta kun se käytetään aivan ruoskana toisille."

        Raattamaa: "Minä ihmettelen, että sanot kirjassasi joidenkin esikoisten seurakuntaan loukkaantuvan. Eikö veljet ja sisaret muista että olen aina kirjoituksissani maininnut, ettei vanhemmat ole parempia kristityitä kuin nuoret. Monta ensimmäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimmäiseksi."

        "Pysykäämme, Herran sanan jälkeen yhteen juotettuina. Eiköhän saarnaajat ole vahvimmat oksat, joitten pitäisi Herran laumaa koossa pitää. Jos kamppailut ja riidat tulevat saarnaajain välille, niin ratkaiskoon seurakunta ja hallitkoon saarnaajansa, sillä seurakunnalle on Kristus antanut vallan sitoa ja päästää, avata ja sulkea, ja ne ovat oikiat saarnaajat, jotka kuulevan Pyhän Hengen saanutta seurakuntaa."



        Väite: Esikoisuus oli Raattamaan kanssa eri linjoilla pukeutumisessa ja muussa vaelluksessa.

        Vastaus: Olet oikeassa siinä, että Raattamaa ei suosinut esikoismaista maailman koreutta vastaan saarnaamista. Siitä todisteena ohessa muistiinmerkitty keskustelu esikoishenkisen saarnaajan ja Raattamaan välillä:

        Raattamaa kysyy: Pitääkö rovaniemeläisten y.m. olla niinkuin me lappalaiset?
        saarnamies: Ei suinkaan
        Raattamaa: Kuinka sinä sitten vaadit, että virkamiehet ja herrasväki pitävät olla yhdennäköiset kuin köyhä työväki ja talonpojat?
        saarnamies: Apostoli ei kuitenkaan tee eroitusta herran ja talonpoikain välillä
        Raattamaa: Tekeepä Lutherus ja sanoopa apostolikin: "olkaat alamaiset kaikille inhimillisille säädyille Herran tähden. Pitäisi heidän kuitenkin saada pitää ne vaatteet, jotka heillä ovat olleet, koska he kristityiksi ovat tulleet, sillä se tulisi ylön suuri vahinko, jos ne pitäisi hävittää, kun vaan heistä turhuus ja ylöllisyys otetaan pois. Jos heiltä kovin paljon vaaditaan, niin he pelkäävät kristillisyyttä. Pitää meidän se sallia, että he käyttävät itsensä erilailla, kuin me, varainsa jälkeen. Mie panen niin vähän arvoa sen ulkonaisen päälle. Kun he vain sydämen kautta ovat tulleet kristityiksi.



        Väite 3: Raattamaa on poikennut Lestadiuksen opetuksista ja hengestä.

        Vastaus: Erkki Antin kirjeestä 1883: "Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan, vaikkapa kuinka kauniilta kuuluisit, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Lestadiuksen säilyttänyt puhtaan opin hänen työkumppaneittensa kanssa."







        Vaikka näitä asioita yrittäisi kieltää niin se ei poista sitä tosiasiaa, että esikoislestadiolaisuus ja uusheräys ovat eriseuroja. On eriseurojen jatkumisen kannalta tärkeää sanoa, että autuaita on joka joukossa ja että ei se eriseura ole synti laisinkaan. Uusheräyksen kiemurtelu historian edessä on vielä toivottomampaa. Mutta esimerkiksi Raattamaa antoi neuvoksi saarnata eriseuraisille "myllynkivestä". Mikä onkin oikein sanottu, koska lain kirous lepää eriseuraisen ja uskottoman päällä.


      • V.Laest.
        el kirahwi kirjoitti:

        Se olisi tietysti yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta ei ainoa. Voisi olla ainakin seuraavia:

        1. S. Rautio jollain ihmeellisellä tavalla pääsi väärentämään useita merkittäviä Raattamaan kirjeitä, niin ettei kukaan muu huomannut mitään, ja että hänen parannuksensa oli aito. Tätä vastaan sotii se, että S. Rautio on nimi, jota en ole kuullut missään muussa yhteydessä ja olisi outoa, että hän olisi ollut sellaisessa asemassa, että olisi päässyt käsiksi niin moniin kirjeisiin.

        2. S. Rautio väärensi jotain, mutta ei mitään kovin merkittävää. Silloinkin hänen parannuksensa sinänsä olisi aito, mutta sen merkitystä ovat toiset paisutelleet käyttääkseen sitä omaksi hyväkseen.

        3. S. Rautio pakotettiin tunnustamaan sellaista, mitä hän itse ei ollut tehnyt.

        4. S. Rautio oli niin läpikotaisin paatunut, että tunnusti vahingoittamisen halusta sellaista, mitä ei ollut tehnyt.


        Mahdoton sanoa, mikä näistä on todennäköisin. Ei liene säilynyt edes tietoa siitä, mitä kirjeitä S. Rautio väitti väärentäneensä ja millä tavoin? En ole ainakaan koskaan kuullut sellaista esitettävän.

        Tämä "vanhinten kirjeitä" kirjekokoelma on julkaistu Amerikassa, Calumetissa. Samassa paikassa n. 23 vuotta myöhemmin S.Rautio tekee Calumetin seurakunnalle väärennöksistä parannusta.

        Tämän todistuksen on kuullut seurakunnan lisäksi eräs suomalainen saarnaaja ja hänen poikansa, siksi tästä ollaan tietoisia myös Suomessa.

        Tästä kirjan kertomuksesta saa kuvan, että olisi väärennetty nimenomaan Heidemanin matkaan liittynyttä kirjeenvaihtoa.


      • el kirahwi
        V.Laest. kirjoitti:

        Väite: Vanhoillisuus hylkäsi opin esikoisten seurakunnasta.

        Vastaus: Ei hyljännyt. Esikoisuus alkoi korostaa tuota opetusta väärällä tavalla. Raattamaa on kirjoittanut, että seurakunta valitkoon ja hoitakoon saarnaajansa. Ja että esikoisten seurakuntaan kuuluvat kaikki uudestisyntyneet, eikä vanhempi kristitty ole nuorta parempi. Esikoiset taas väänsivät opetuksen semmoiseen muotoon, että tuo esikoisten seurakunta on sidottu "vanhimpiin saarnaajiin" ja maantieteellisesti Jällivaaraan. Mainittakoon, että kaikki lestadiolaisten vanhimmat eivät tähän oppiin lähteneet mukaan. Esimerkkinä Iisak Poromaa, jonka kirjeestä on katkelma avauksessa. Avauksessa myös selvitetään esikoisten historian "elintärkein tapahtuma" valheeksi. Eli "hallituksen toimien siirto" Raattamaalta Purnulle. Vaikka Raattamaan kirjeitä ei olisi väärennetty, niin silti hän ei tarkoittanut samanlaista esikoisseurakuntaa ja vanhin järjestelmää, kuin mikä otettiin käyttöön esikoisuudessa. "Esikoisten seurakunta, oikea sana kyllä, mutta kun se käytetään aivan ruoskana toisille."

        Raattamaa: "Minä ihmettelen, että sanot kirjassasi joidenkin esikoisten seurakuntaan loukkaantuvan. Eikö veljet ja sisaret muista että olen aina kirjoituksissani maininnut, ettei vanhemmat ole parempia kristityitä kuin nuoret. Monta ensimmäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimmäiseksi."

        "Pysykäämme, Herran sanan jälkeen yhteen juotettuina. Eiköhän saarnaajat ole vahvimmat oksat, joitten pitäisi Herran laumaa koossa pitää. Jos kamppailut ja riidat tulevat saarnaajain välille, niin ratkaiskoon seurakunta ja hallitkoon saarnaajansa, sillä seurakunnalle on Kristus antanut vallan sitoa ja päästää, avata ja sulkea, ja ne ovat oikiat saarnaajat, jotka kuulevan Pyhän Hengen saanutta seurakuntaa."



        Väite: Esikoisuus oli Raattamaan kanssa eri linjoilla pukeutumisessa ja muussa vaelluksessa.

        Vastaus: Olet oikeassa siinä, että Raattamaa ei suosinut esikoismaista maailman koreutta vastaan saarnaamista. Siitä todisteena ohessa muistiinmerkitty keskustelu esikoishenkisen saarnaajan ja Raattamaan välillä:

        Raattamaa kysyy: Pitääkö rovaniemeläisten y.m. olla niinkuin me lappalaiset?
        saarnamies: Ei suinkaan
        Raattamaa: Kuinka sinä sitten vaadit, että virkamiehet ja herrasväki pitävät olla yhdennäköiset kuin köyhä työväki ja talonpojat?
        saarnamies: Apostoli ei kuitenkaan tee eroitusta herran ja talonpoikain välillä
        Raattamaa: Tekeepä Lutherus ja sanoopa apostolikin: "olkaat alamaiset kaikille inhimillisille säädyille Herran tähden. Pitäisi heidän kuitenkin saada pitää ne vaatteet, jotka heillä ovat olleet, koska he kristityiksi ovat tulleet, sillä se tulisi ylön suuri vahinko, jos ne pitäisi hävittää, kun vaan heistä turhuus ja ylöllisyys otetaan pois. Jos heiltä kovin paljon vaaditaan, niin he pelkäävät kristillisyyttä. Pitää meidän se sallia, että he käyttävät itsensä erilailla, kuin me, varainsa jälkeen. Mie panen niin vähän arvoa sen ulkonaisen päälle. Kun he vain sydämen kautta ovat tulleet kristityiksi.



        Väite 3: Raattamaa on poikennut Lestadiuksen opetuksista ja hengestä.

        Vastaus: Erkki Antin kirjeestä 1883: "Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan, vaikkapa kuinka kauniilta kuuluisit, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Lestadiuksen säilyttänyt puhtaan opin hänen työkumppaneittensa kanssa."







        Vaikka näitä asioita yrittäisi kieltää niin se ei poista sitä tosiasiaa, että esikoislestadiolaisuus ja uusheräys ovat eriseuroja. On eriseurojen jatkumisen kannalta tärkeää sanoa, että autuaita on joka joukossa ja että ei se eriseura ole synti laisinkaan. Uusheräyksen kiemurtelu historian edessä on vielä toivottomampaa. Mutta esimerkiksi Raattamaa antoi neuvoksi saarnata eriseuraisille "myllynkivestä". Mikä onkin oikein sanottu, koska lain kirous lepää eriseuraisen ja uskottoman päällä.

        Myös Raattamaa rajaa esikoisten seurakunnan maantieteellisesti tiettyihin pohjois-Ruotsin alueisiin. Tosin ainakaan nykyään esikoislestadiolaisuudessa ei rajata esikoisten seurakuntaa mihinkään maantieteelliseen alueeseen, vaan esikoisten seurakunta on se seurakunta, johon kuuluvat kaikki elävän uskon saaneet. Sen sijaan Ruotsin Lapista käytetään nimitystä "äitiseurakunta".

        Siinä saatat kuitenkin ehkä olla oikeassa, että esikoislestadiolaiset korostivat hajaannuksen aikoihin sitä auktoriteettiasemaa enemmän kuin Raattamaa oli tehnyt.

        En ole sanonut Raattamaan poikenneen Laestadiuksen opetuksesta ja hengestä. En itse ainakaan tiedä yhtään asiaa, josta he olisivat opettaneet eri tavalla.

        Sana 'eriseura' on vaikea, koska se voidaan määritellä eri tavoin.

        Ensinnäkin se sana, joka Raamatussa on käännettu suomeksi sanalla 'eriseura' tarkoittaa harhaoppia. Ja harhaoppi on tietysti synti, mutta kaikki harhaoppi ei välttämättä johda automaattisesti kadotukseen. Esim. vanhoillislestadiolaisuuden ehtoollisoppi, vaikka se minun uskoni mukaan onkin harhaoppi, tuskin kuitenkaan vie ketään väistämättä kadotukseen.

        Toiseksi jos "eriseura" ymmärretään rakkauden rikkoutumiseksi uskovaisten välillä ja että uskovaiset eivät enää sovi saman katon alle, niin sekin on tietysti synti. Syntiin voivat silloin joutua joko molemmat osapuolet tai vain toinen. Ja olisi paras jos siitä synnistä tekisi parannuksen elinaikanaan. Mutta jos ei tee, niin silloin asia jääköön Jumalan käsiin. Eivätkä heidän jälkeensä tulevat ole missään nimessä edesvastuullisia heitä ennen eläneiden synneistä.

        Uskon että vanhoillislestadiolaisuudessakin löytyy elävää uskoa siinä määrin kuin Jumala on siellä Pyhän Henkensä kautta vaikuttanut. Jos kuitenkin vanhoillislestadiolaiset katsovat parhaaksi olla pitämättä minua uskovaisena, niin se olkoon heidän asiansa. En usko tulevani vanhoillislestadiolaisten todistuksella autuaaksi, ja siksi en katso tarpeelliseksi maanittelemalla, suostuttelemalla ja uhkailemalla sellaisia todistuksia puristamaan (niin kuin joillain näillä palstoilla näyttää olevan tapana).


      • Nuin
        el kirahwi kirjoitti:

        Sellainenhan se on se aitoluterilainen käsitys, ja samoin ajatellaan pääpiirteissään myös muissa "vanhoissa" kirkoissa. Ja itsekin ajattelen suurin piirtein noin, joskaan en näe välttämättä mitään ristiriitaa senkään kanssa, että myös palaamista voitaisiin kutsua uudestisyntymiseksi (sitä paitsi myös luterilaisissa tunnustuskirjoissa käytetään samaa sanaa ainakin yhdessä kohdassa). Pidän uudestisyntymistä koko elämän jatkuvana asiana, joka astuu täydellisesti voimaansa vasta ylösnousemuksessa, ja siltä kannalta katsoen myös paluusta kasteen armoliittoon voi minusta käyttää sanaa uudestisyntyminen, vaikka sen uudestisyntymisen alku tarkkaan ottaen onkin jo ollut aikaisemmin kasteessa.

        2. Piet. 3:14   Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
        2. Piet. 3:15   ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

        2. Piet. 3:16   niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

        2. Piet. 3:17   Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,

        2. Piet. 3:18   ja.....


        ........***KASVAKAA*** MEIDÄN HERRAMME JA VAPAHTAJAMME Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

        Elämä uskossa Kristukseen ei ole siis syntymistä joka päivä, vaan kasvamista tuossa kaikessa mitä Pietari veljemme tuossa yllä kirjoittaa.


      • Nuin
        kakkonen kirjoitti:

        Laestadius mm. Hulluinhuonelaisessa tuomitse sitä oppia, että kaste tekona tekisi ihmisen autuaaksi ts. hän uudestisyntyisi nimenomaan kasteessa?

        No varmasti ei pelasta.

        Mitä muuta tuosta voisi sanokaan.

        Satutko muuten tietämään kenen tekoa kaste on?

        Joka siis USKOO JA KASTETTAN hän pelastuu.

        Miten uskonvanhurskaus voikin olla niin vaikea asia käsittää, että Kasteestakin tulee muka jokin ihmisen teko.


      • el kirahwi
        Nuin kirjoitti:

        2. Piet. 3:14   Sentähden, rakkaani, pyrkikää tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
        2. Piet. 3:15   ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

        2. Piet. 3:16   niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

        2. Piet. 3:17   Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,

        2. Piet. 3:18   ja.....


        ........***KASVAKAA*** MEIDÄN HERRAMME JA VAPAHTAJAMME Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

        Elämä uskossa Kristukseen ei ole siis syntymistä joka päivä, vaan kasvamista tuossa kaikessa mitä Pietari veljemme tuossa yllä kirjoittaa.

        Tuli mieleen Lutherin selitys vähäkatekismuksesta:

        Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
        Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.

        Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
        Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."

        Tässä ei tietysti suoraan puhuta uudestisyntymisestä, mutta kuitenkin viitataan vähän siihen suuntaan puhumalla uudesta ihmisestä, joka joka päivä nousee ylös.

        Mutta kieltämättä syntyminen kuulostaa jonkin alulta, joten ehkä tähän yhteyteen sopivat jotkut muut sanat kuvaamaan paremmin kuin syntyminen.


      • V.Laest.
        el kirahwi kirjoitti:

        Myös Raattamaa rajaa esikoisten seurakunnan maantieteellisesti tiettyihin pohjois-Ruotsin alueisiin. Tosin ainakaan nykyään esikoislestadiolaisuudessa ei rajata esikoisten seurakuntaa mihinkään maantieteelliseen alueeseen, vaan esikoisten seurakunta on se seurakunta, johon kuuluvat kaikki elävän uskon saaneet. Sen sijaan Ruotsin Lapista käytetään nimitystä "äitiseurakunta".

        Siinä saatat kuitenkin ehkä olla oikeassa, että esikoislestadiolaiset korostivat hajaannuksen aikoihin sitä auktoriteettiasemaa enemmän kuin Raattamaa oli tehnyt.

        En ole sanonut Raattamaan poikenneen Laestadiuksen opetuksesta ja hengestä. En itse ainakaan tiedä yhtään asiaa, josta he olisivat opettaneet eri tavalla.

        Sana 'eriseura' on vaikea, koska se voidaan määritellä eri tavoin.

        Ensinnäkin se sana, joka Raamatussa on käännettu suomeksi sanalla 'eriseura' tarkoittaa harhaoppia. Ja harhaoppi on tietysti synti, mutta kaikki harhaoppi ei välttämättä johda automaattisesti kadotukseen. Esim. vanhoillislestadiolaisuuden ehtoollisoppi, vaikka se minun uskoni mukaan onkin harhaoppi, tuskin kuitenkaan vie ketään väistämättä kadotukseen.

        Toiseksi jos "eriseura" ymmärretään rakkauden rikkoutumiseksi uskovaisten välillä ja että uskovaiset eivät enää sovi saman katon alle, niin sekin on tietysti synti. Syntiin voivat silloin joutua joko molemmat osapuolet tai vain toinen. Ja olisi paras jos siitä synnistä tekisi parannuksen elinaikanaan. Mutta jos ei tee, niin silloin asia jääköön Jumalan käsiin. Eivätkä heidän jälkeensä tulevat ole missään nimessä edesvastuullisia heitä ennen eläneiden synneistä.

        Uskon että vanhoillislestadiolaisuudessakin löytyy elävää uskoa siinä määrin kuin Jumala on siellä Pyhän Henkensä kautta vaikuttanut. Jos kuitenkin vanhoillislestadiolaiset katsovat parhaaksi olla pitämättä minua uskovaisena, niin se olkoon heidän asiansa. En usko tulevani vanhoillislestadiolaisten todistuksella autuaaksi, ja siksi en katso tarpeelliseksi maanittelemalla, suostuttelemalla ja uhkailemalla sellaisia todistuksia puristamaan (niin kuin joillain näillä palstoilla näyttää olevan tapana).

        Esikoislestadiolaiset sanoivat, että Raattamaa siunasi Purnulle "vanhimman tehtävät". Mutta kuten avaus toteaa. Se on hyvin kiero valhe, joka kruunaa tämän Purnun ajaman esikoisten seurakunnan suureksi valheeksi.

        Se on ollut hyvin kieroa, ehkä Purnu ja kumppanit silloin luulivat, että kukaan ei saa tietää tästä valheesta. Tämä valhe on noin sata vuotta ollut haudattuna, mutta nyt se astui ylös haudasta.


      • Nuin
        V.Laest. kirjoitti:

        Esikoislestadiolaiset sanoivat, että Raattamaa siunasi Purnulle "vanhimman tehtävät". Mutta kuten avaus toteaa. Se on hyvin kiero valhe, joka kruunaa tämän Purnun ajaman esikoisten seurakunnan suureksi valheeksi.

        Se on ollut hyvin kieroa, ehkä Purnu ja kumppanit silloin luulivat, että kukaan ei saa tietää tästä valheesta. Tämä valhe on noin sata vuotta ollut haudattuna, mutta nyt se astui ylös haudasta.

        Älä sinä nyt yritä valehdella!

        Jeesus Kristus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan. Tämä on totuus ja siinä on myöskin ainoa pelastus. Tällaista touhuilua ihmisten parissa on aina ollut ja tulee olemaankin.
        Olemme syntisiä ihmisiä.

        Rakkaudettomuushan se varsinainen synti tämänkin hajaannuksen taustalla on, eivät suinkaan mitkään henkilökysymykset.


      • Nuin
        el kirahwi kirjoitti:

        Tuli mieleen Lutherin selitys vähäkatekismuksesta:

        Mitä sitten tällainen vesikaste merkitsee? Vastaus:
        Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.

        Missä se on kirjoitettuna? Vastaus:
        Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: "Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."

        Tässä ei tietysti suoraan puhuta uudestisyntymisestä, mutta kuitenkin viitataan vähän siihen suuntaan puhumalla uudesta ihmisestä, joka joka päivä nousee ylös.

        Mutta kieltämättä syntyminen kuulostaa jonkin alulta, joten ehkä tähän yhteyteen sopivat jotkut muut sanat kuvaamaan paremmin kuin syntyminen.

        Niin sanoo näet Kristus Mark. 16:16: »Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu».

        Ei vedellä tosin ole sitä voimaa luonnostaan. Vesihän on vettä, luotua ainetta, joka itsestään ei voi sydäntä liikuttaa ja muuttaa eikä synnistä puhdistaa.

        Vaatteita ja ihon epäsiisteyttä voidaan vedellä puhdistaa, mutta sielua ei voi vesi koskettaa eikä tehdä puhtaaksi.

        Mutta se vesi, josta Herra tässä puhuu, ja jota me sanomme kasteen vedeksi, ei olekaan pelkkää luonnollista vettä, vaan se on sellaista vettä, johon Jumalan sana, käsky ja lupaus on suljettu ja yhdistetty.

        Siinä yhtyvät vesi ja sana ja ne liittyvät niin yhteen, ettei niitä voida toisistaan erottaa.

        Jos otat sanan vedestä, ei sinulla olekaan kastetta; jos taas erotat veden sanasta, ei sinulla myöskään ole kastetta.

        Mutta kun sana ja vesi saavat pysyä yhdessä, on sinulla sellainen vesi, jossa on Pyhä Henki, joka sen kautta uudesti synnyttää sinut Jumalan valtakuntaan, toisin sanoen, antaa syntisi anteeksi ja tekee sinut autuaaksi.


      • Elmeri
        Eslest kirjoitti:

        Elmerin teksti koostuu pääasiassa aikalaiskirjoituksista: "Sejase sanoo", "Sejase kirjoittaa" jne. Kuten aiemmin totesin, ne ovat kovin näkökulmariippuvia ja monien riitojen ja kamppailujen keskellä kirjoitettu. Tämä koskee yhtä lailla esikoisten kuin vanhoillistenkin keskuudessa noina katkeruuden täyttäminä vuosina tuotettua tekstiä. Tämä on todettava myös eräiden vanhojen saarnaajiemme vastineesta Havaksen Lestadiolaisuuden historiaan.

        Esitetyt asiat ovat pääosin yksittäisten henkilöiden mielipiteitä, eivät faktoja.

        Mistä voit tietää mikä on faktaa ja mikä ei ole, mistä erotat ne toisistaan, kun et ole edes elänyt niitä aikoja. Vaikutat kovin kokemattomalta. Historian tietosikin vaikuttaa kovin suppealta. Väitätkö että Havaksen historia olisi oikeata faktaa, kovin olet musta valkoinen.


      • Jussi
        el kirahwi kirjoitti:

        Kyllä Laestastadiukselta tietysti löytyy myös lausuntoja, joissa suhtaudutaan kieltävästi uudestisyntymiseen kasteessa. Mutta hän puhuu uudestisyntymisestä myös kasteen yhteydessä. Joko Laestadius oli hieman häilyväinen tämän asian suhteen tai sitten hän ilmaisi itseeään epäselvästi.

        Kaiken kaikkiaan Laestadius ei ole hänen kirjoitustensa perusteella kasteopiltaan täysin luterilainen, koska hänen uudestisyntymistä käsittelevien lausuntojensa painopiste on vahvasti siellä ihmisen oman kokemuksen päässä. Kasteen yhteydessä siitä mainitaan vain ohimennen.

        Otetaanpas nyt huomioon kun raamatussa puhutaan kasteesta, niin usein puhutaan myöskin Pyhän Hengen tulikasteesta. Tässä mennään monta kertaa sekaisin, kertoohan Johannes kastaja minä kastan teidät vedellä , mutta minun jälkeeni tulee Hän joka kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Usein Lestadius mainitsee joissakin saarnoissaan kastetut pakanat. Ehkä nämä pakanat eivät ole kuitenkaan uudesti syntyneet tuossa kasteessa.Ratkaisevinta on nähtävästi juuri tuo Pyhän Hengen kaste jonka Jeesus itse vuodattaa sen päälle joka uskoo.


      • Miguel
        V.Laest. kirjoitti:

        Väite: Vanhoillisuus hylkäsi opin esikoisten seurakunnasta.

        Vastaus: Ei hyljännyt. Esikoisuus alkoi korostaa tuota opetusta väärällä tavalla. Raattamaa on kirjoittanut, että seurakunta valitkoon ja hoitakoon saarnaajansa. Ja että esikoisten seurakuntaan kuuluvat kaikki uudestisyntyneet, eikä vanhempi kristitty ole nuorta parempi. Esikoiset taas väänsivät opetuksen semmoiseen muotoon, että tuo esikoisten seurakunta on sidottu "vanhimpiin saarnaajiin" ja maantieteellisesti Jällivaaraan. Mainittakoon, että kaikki lestadiolaisten vanhimmat eivät tähän oppiin lähteneet mukaan. Esimerkkinä Iisak Poromaa, jonka kirjeestä on katkelma avauksessa. Avauksessa myös selvitetään esikoisten historian "elintärkein tapahtuma" valheeksi. Eli "hallituksen toimien siirto" Raattamaalta Purnulle. Vaikka Raattamaan kirjeitä ei olisi väärennetty, niin silti hän ei tarkoittanut samanlaista esikoisseurakuntaa ja vanhin järjestelmää, kuin mikä otettiin käyttöön esikoisuudessa. "Esikoisten seurakunta, oikea sana kyllä, mutta kun se käytetään aivan ruoskana toisille."

        Raattamaa: "Minä ihmettelen, että sanot kirjassasi joidenkin esikoisten seurakuntaan loukkaantuvan. Eikö veljet ja sisaret muista että olen aina kirjoituksissani maininnut, ettei vanhemmat ole parempia kristityitä kuin nuoret. Monta ensimmäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimmäiseksi."

        "Pysykäämme, Herran sanan jälkeen yhteen juotettuina. Eiköhän saarnaajat ole vahvimmat oksat, joitten pitäisi Herran laumaa koossa pitää. Jos kamppailut ja riidat tulevat saarnaajain välille, niin ratkaiskoon seurakunta ja hallitkoon saarnaajansa, sillä seurakunnalle on Kristus antanut vallan sitoa ja päästää, avata ja sulkea, ja ne ovat oikiat saarnaajat, jotka kuulevan Pyhän Hengen saanutta seurakuntaa."



        Väite: Esikoisuus oli Raattamaan kanssa eri linjoilla pukeutumisessa ja muussa vaelluksessa.

        Vastaus: Olet oikeassa siinä, että Raattamaa ei suosinut esikoismaista maailman koreutta vastaan saarnaamista. Siitä todisteena ohessa muistiinmerkitty keskustelu esikoishenkisen saarnaajan ja Raattamaan välillä:

        Raattamaa kysyy: Pitääkö rovaniemeläisten y.m. olla niinkuin me lappalaiset?
        saarnamies: Ei suinkaan
        Raattamaa: Kuinka sinä sitten vaadit, että virkamiehet ja herrasväki pitävät olla yhdennäköiset kuin köyhä työväki ja talonpojat?
        saarnamies: Apostoli ei kuitenkaan tee eroitusta herran ja talonpoikain välillä
        Raattamaa: Tekeepä Lutherus ja sanoopa apostolikin: "olkaat alamaiset kaikille inhimillisille säädyille Herran tähden. Pitäisi heidän kuitenkin saada pitää ne vaatteet, jotka heillä ovat olleet, koska he kristityiksi ovat tulleet, sillä se tulisi ylön suuri vahinko, jos ne pitäisi hävittää, kun vaan heistä turhuus ja ylöllisyys otetaan pois. Jos heiltä kovin paljon vaaditaan, niin he pelkäävät kristillisyyttä. Pitää meidän se sallia, että he käyttävät itsensä erilailla, kuin me, varainsa jälkeen. Mie panen niin vähän arvoa sen ulkonaisen päälle. Kun he vain sydämen kautta ovat tulleet kristityiksi.



        Väite 3: Raattamaa on poikennut Lestadiuksen opetuksista ja hengestä.

        Vastaus: Erkki Antin kirjeestä 1883: "Älkää ottako muukalaisia ääniä vastaan, vaikkapa kuinka kauniilta kuuluisit, sillä te tiedätte, että Juhani Raattamaa on jälkeen Lestadiuksen säilyttänyt puhtaan opin hänen työkumppaneittensa kanssa."







        Vaikka näitä asioita yrittäisi kieltää niin se ei poista sitä tosiasiaa, että esikoislestadiolaisuus ja uusheräys ovat eriseuroja. On eriseurojen jatkumisen kannalta tärkeää sanoa, että autuaita on joka joukossa ja että ei se eriseura ole synti laisinkaan. Uusheräyksen kiemurtelu historian edessä on vielä toivottomampaa. Mutta esimerkiksi Raattamaa antoi neuvoksi saarnata eriseuraisille "myllynkivestä". Mikä onkin oikein sanottu, koska lain kirous lepää eriseuraisen ja uskottoman päällä.

        Ei voi muuta sanoa kuin hedelmistä puu tunnetaan. Vanhoillisten historia on täynnä valheita ja hirveitä Stalinistisella otteella SRK:n taholta suoritettuja kuulusteluja ja noitavainoja joista vieläkin monet syyttömät tänäänkin kärsii. SRK heilutti semmoisella vimmalla karsimakirvestä että monen pää tiphati pölkyltä. Siellä jos missä ollaan oltu Paavina Paavin paikalla. Siellä on hyljätty jo aikaa sitten Raattamaan ja Laestadiuksen opetukset ja sen myötä saaneet oman valaistuksen käsittämään ed. mainutulla tavalla Raamattua jota ei elävä kristillisyys vahvista. Eipä ihme jos aikoinaan onkin esikoisuudessa saarnattu sitä hirmuista oppia vastaan jota eriseura opettaa. Ainakin hedelmät sen osoittavat kun tarkastellaan 1900- luvun vanhoillisuutta. Se on kaukana Laestadiuksen ja ennenkaikkea Raamatun opetuksista.


      • Jussi
        Nuin kirjoitti:

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon

        Lestadius kirjoittaa joissakin saarnoissaan, että niin monta kertaa, kun ihminen lankeaa pois armosta on hänen uudesti synnyttävä.


      • Jussi
        Nuin kirjoitti:

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon

        Mutta ihminen voi kuolla hengellisesti kuinka monta kertaa tahansa sitä itse edes huomaamatta. Kyllä Lestadius on ollut aivan oikeassa eikä sekoile niin kuin me nyt tässä.
        Eihän kukaan väitä......
        Alkaa kuulostaa samanlaiselta kuin Nikodemuksen järkeily kuinka ihminen voi aikuisena uudesti syntyä ja mennä äitinsä kohtuun.
        Se mikä hänestä syntynyt elää....
        Kyllä ihminen voi langeta uudesti syntymänkin jälkeen on tälläisiä tapauksia paljon raamatussakin ja tälläkin etsikon ajalla riittämiin.


      • Eslest
        Elmeri kirjoitti:

        Mistä voit tietää mikä on faktaa ja mikä ei ole, mistä erotat ne toisistaan, kun et ole edes elänyt niitä aikoja. Vaikutat kovin kokemattomalta. Historian tietosikin vaikuttaa kovin suppealta. Väitätkö että Havaksen historia olisi oikeata faktaa, kovin olet musta valkoinen.

        En tietääkseni ole missään väittänyt Havaksen Lestadiolaisuuden historian olevan kokonaisuudessaan totuudenmukainen, joskin siinä on PALJON faktaa. Koko totuus se ei ole. Ja hyvä veli, tämä faktan ja fiktion erottaminen tässä onkin vaikeaa, siitähän olen koko ajan puhunut. En liioin ole väittänyt eläneeni niitä aikoja. Sellaisia ihmisiä ei liene kuin kourallinen ja nekin noina 1800-1900-lukujen vaihteen aikoina eläneet ja edelleen elossa olevat olivat enintään vauvoja.

        Mustavalkoisuuttaa tässä asiassa voit hakea sieltä, missä noiden tuona aikana eläneiden ihmisten puolueellisia ja usein vihan vimmassa lausumia ja kirjoittamia asioita pidetään faktoina. Tuona aikana ei kerätty puolueettomien tai puolueettomuuteen pyrkivien ihmisten lausuntoja - ainakaan minä en ole niitä juuri tavannut. Lihan vimmassa toinen toisiaan sättivien ihmisten sanomisia on sitäkin enemmän - niitäkö sitten pidät tosiasioina?


      • Oliko?
        Jussi kirjoitti:

        Mutta ihminen voi kuolla hengellisesti kuinka monta kertaa tahansa sitä itse edes huomaamatta. Kyllä Lestadius on ollut aivan oikeassa eikä sekoile niin kuin me nyt tässä.
        Eihän kukaan väitä......
        Alkaa kuulostaa samanlaiselta kuin Nikodemuksen järkeily kuinka ihminen voi aikuisena uudesti syntyä ja mennä äitinsä kohtuun.
        Se mikä hänestä syntynyt elää....
        Kyllä ihminen voi langeta uudesti syntymänkin jälkeen on tälläisiä tapauksia paljon raamatussakin ja tälläkin etsikon ajalla riittämiin.

        Täällä on paljon pelkkää lörpöttelyä.

        Ihminen syntyy uudesti Hengestä ja vedestä vain YHDEN kerran.

        On yksi usko ja yksi Kaste ja seuraavaksi tulee piste.

        Lörpöttelijät uskokoot omat lörpötyksensä jos uskovat.


      • Eliza
        V.Laest. kirjoitti:

        Esikoislestadiolaiset sanoivat, että Raattamaa siunasi Purnulle "vanhimman tehtävät". Mutta kuten avaus toteaa. Se on hyvin kiero valhe, joka kruunaa tämän Purnun ajaman esikoisten seurakunnan suureksi valheeksi.

        Se on ollut hyvin kieroa, ehkä Purnu ja kumppanit silloin luulivat, että kukaan ei saa tietää tästä valheesta. Tämä valhe on noin sata vuotta ollut haudattuna, mutta nyt se astui ylös haudasta.

        Uskon että Purnu oli jo "vanhin" ennen tätäkin. Lapinmaalla käytetään sanaa wanhin laajasti, niin silloin kuin nytkin. Kyllä tämä kivi vaan hiertää vl-kengässä ajasta aikaan ja iankaikkisuuskaan ei tätä totuutta muuta, ei se pala (helvetin) tulessakaan, se että Purnulla ja Raattamaalla oli sama usko, oppi ja henki.

        Käsittääkseni Raattamaa delegoi Joonas Purnulle tiettyjä tehtäviä, ei siis wanhimmuutta joka tällä jo oli. Mutta miten hän olisi voinut ottaa sen poiskaan ? Vanhimmuuden ? Mutta wanhimmuutta ei voi olla seurakunnassa niillä jotka ovat hengellisesti keskenkasvuisia, aina oppivaisia muta ei koskaan totuuden tuntoon tulevaisia; taikka korvasyyhy-porukalla ?

        Kuitenkin taivaaseen pääsee, vaikkei olisi koskaan tiennyt mitään historiasta joka on tapahtunut Pohjan perukoilla.


      • el kirahwi
        Jussi kirjoitti:

        Otetaanpas nyt huomioon kun raamatussa puhutaan kasteesta, niin usein puhutaan myöskin Pyhän Hengen tulikasteesta. Tässä mennään monta kertaa sekaisin, kertoohan Johannes kastaja minä kastan teidät vedellä , mutta minun jälkeeni tulee Hän joka kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Usein Lestadius mainitsee joissakin saarnoissaan kastetut pakanat. Ehkä nämä pakanat eivät ole kuitenkaan uudesti syntyneet tuossa kasteessa.Ratkaisevinta on nähtävästi juuri tuo Pyhän Hengen kaste jonka Jeesus itse vuodattaa sen päälle joka uskoo.

        Minusta silloin tulee kaksi kastetta, jos puhutaan 1. vesikasteesta ja 2. tulikasteesta. Raamattu kuitenkin sanoo varsin selvästi "yksi kaste".


      • el kirahwi
        Jussi kirjoitti:

        Lestadius kirjoittaa joissakin saarnoissaan, että niin monta kertaa, kun ihminen lankeaa pois armosta on hänen uudesti synnyttävä.

        Vihjeenä voin kertoa, että sellainen lainaus on yllä olevan otsikon "Lainauksia LLL:n saarnoista" alla...


      • el kirahwi
        V.Laest. kirjoitti:

        Esikoislestadiolaiset sanoivat, että Raattamaa siunasi Purnulle "vanhimman tehtävät". Mutta kuten avaus toteaa. Se on hyvin kiero valhe, joka kruunaa tämän Purnun ajaman esikoisten seurakunnan suureksi valheeksi.

        Se on ollut hyvin kieroa, ehkä Purnu ja kumppanit silloin luulivat, että kukaan ei saa tietää tästä valheesta. Tämä valhe on noin sata vuotta ollut haudattuna, mutta nyt se astui ylös haudasta.

        Kuulemani mukaan myös esikoislestadiolaisuutta pidetään ainakin nykyään tätä Raattamaan kättenpäällepanemista Purnun päälle myyttinä. Mutta ilmeisesti joku joskus on sellaista väittänyt, koska vanhoillislestadiolaiset sitä ovat kritisoineet. En tiedä onko se koskaan ollut osa esikoislestadiolaisuduen "virallista" opetusta.


      • Eliza
        el kirahwi kirjoitti:

        Kuulemani mukaan myös esikoislestadiolaisuutta pidetään ainakin nykyään tätä Raattamaan kättenpäällepanemista Purnun päälle myyttinä. Mutta ilmeisesti joku joskus on sellaista väittänyt, koska vanhoillislestadiolaiset sitä ovat kritisoineet. En tiedä onko se koskaan ollut osa esikoislestadiolaisuduen "virallista" opetusta.

        Muistaakseni asia tulee ilmi FP:n Tositietoja-lehdykässä. Pitänee tarkistaa kotona.
        Nyt on huomioitava että kätten päälle paneminen on toistuva tapahtuma eri tilanteissa eikä mikään kateederilla tapahtunut seremonia.


      • Jussi
        el kirahwi kirjoitti:

        Minusta silloin tulee kaksi kastetta, jos puhutaan 1. vesikasteesta ja 2. tulikasteesta. Raamattu kuitenkin sanoo varsin selvästi "yksi kaste".

        Ne ovat yksi ja sama kaste, joka ei usko jää ilman jälkimmäistä osaa Pyhää Henkeä. Tämän jälkimmäisen antaa Hän joka näkee kastettavan uskon. Gunnar on aikoinaan tästä aiheesta saarnannut selkeästi ehkä useamminkin. Muistaakseni myöskin Apostolien teoissa on viittauksia jotka vahvistavat Gunnarin saarnaa.


      • Jussi
        el kirahwi kirjoitti:

        Vihjeenä voin kertoa, että sellainen lainaus on yllä olevan otsikon "Lainauksia LLL:n saarnoista" alla...

        Huomasin ne myöhemmin ja kopioin koneelle olivat hyviä kohtia


      • Jussi
        Oliko? kirjoitti:

        Täällä on paljon pelkkää lörpöttelyä.

        Ihminen syntyy uudesti Hengestä ja vedestä vain YHDEN kerran.

        On yksi usko ja yksi Kaste ja seuraavaksi tulee piste.

        Lörpöttelijät uskokoot omat lörpötyksensä jos uskovat.

        Lutheria ja Raamattua löytyy, mutta paikkoja en tähän viitsi kaivaa esiin. Lutherilta löytyy tekstiä tästä aiheesta, joten tutkimaan oi herra auta.


      • kakkonen
        Jussi kirjoitti:

        Lutheria ja Raamattua löytyy, mutta paikkoja en tähän viitsi kaivaa esiin. Lutherilta löytyy tekstiä tästä aiheesta, joten tutkimaan oi herra auta.

        2 Piet.2:19- löytyy tästä esimerkki. Eli ihminen, joka on uudestisyntynyt, voi vajota uudelleen epäuskoon. Tällainenkin ihminen voi kuitenkin saada vielä palaamisen armon, ja uudestisyntymä voi tapahtua uudelleen.


      • Yksi ainoastaan
        Jussi kirjoitti:

        Lutheria ja Raamattua löytyy, mutta paikkoja en tähän viitsi kaivaa esiin. Lutherilta löytyy tekstiä tästä aiheesta, joten tutkimaan oi herra auta.

        Ihminen syntyy uudesti vedestä ja Hengestä. Ja vain siis yhden kerran.

        Pyhän Hengen uudistava voima toimii kyllä koko ajan. Pyhä Henki uudistaa meitä ja kasvattaa Jumalan koulussa. Hän kantaa uupuneet ja nostaa langenneet uuteen toivoon.

        Kristuksen veri puhdistaa meitä virran lailla sekunnista aina toiseen toiseen sekuntiin.

        Uskova ihminen on Pyhä ja puhdas Kristuksen veren tähden, memme missään tapauksessa itse meistämme ja teoistamme, se on Jumalan lahja.


      • Eetu
        Nuin kirjoitti:

        Olen hänen saarnojaan lukenut itse ja kuunnellut alun kuudettakymmentä vuotta, mutta tuolta kannalta en ole osannut asiaa katsoa.

        On tutta että ihminen palaa kasteen armoliittoon tultuaan uskoon kenties pitkänkin epäuskossa eletyn jakson jälkeen, mutta Jumalan Kristuksen kautta lahjoittama vanhurskaus ei ole hänestä kadonnit minnekään ei sekunniksikaan. Kristus meissä ei ole lkiinnitettynä suinkaan meidän uskoomme, vaan meidän uskomme on kiinni Kristuksessa. Kun Kristuksen Henki on tullut meihin kasteessa, se ei sieltä poistu.

        Mutta jos me kiellämme meissä olevan Kristuksen OMASSA epäuskossamme, niin silloin me olemme tiellä kohti helvetin vaivaa.

        Mutta me saamme kastettuina toivottaa Kristuksen tervetulleeksi elämäämme Jumalan lahjoittamalla USKOLLA, joka hetki. Sitä hetkeä Isä odottaa, enemmän kuin mitään muuta, että poika/tyttö palaa kotiin ja Hän saa hänet armahtaa Poikansa Kristuksen veren tähden.

        Ja tämä on palaamista takaisin Isän huoneeseen Isän kotiin, tuhlaajapojan lailla.

        Me saamme uskovina joskus myöskin täyttyä Pyhällä Hengellä aivan erityisellä tavalla.
        Itselläni on tällainen lähtemättömästi mieleen panunut yliluonnollinen kokemus, siitä kiitän Jumalaa rakasta Isääni hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Mutta en minä siinä syntynyt vaan olen ollut Jumalan lapsi jo kasteestani asti. Ja uskon kyllä että jos sitä ennenkin olisin kuollut ajallisesti, olisin pelastunut Kristuksen veren tähden.

        Tuo vastaus ei kyllä sovi raamatun kanssa yhteen, ei mitenkään. Silloin kun Pyhän Hengen on täytynyt paeta sydämestä on ihminen kadotetussa tilassa. Tämän tilan ihminen hankki ihan itse kieltämällä sanoin, teoin ja epäuskoisen elämän kautta. Kuulostaa niin melleriläiseltä hapatukselta.

        Hes.3:20 Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudesta ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta- mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.


      • Nuin
        Eetu kirjoitti:

        Tuo vastaus ei kyllä sovi raamatun kanssa yhteen, ei mitenkään. Silloin kun Pyhän Hengen on täytynyt paeta sydämestä on ihminen kadotetussa tilassa. Tämän tilan ihminen hankki ihan itse kieltämällä sanoin, teoin ja epäuskoisen elämän kautta. Kuulostaa niin melleriläiseltä hapatukselta.

        Hes.3:20 Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudesta ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta- mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.

        Jumalan vanhurskautta ei ole muussa Kun Kristuksessa. Kristuksen vanhurskauden voi omistaa AINOASTAAN uskolla.

        Tämä vanhurskaus annetaan lahjaksi jokaiselle joka uskoo. Teoilla ei ole merkitystä.

        Jos sata kertaa päivässä huorannut uskoo illalla syntinsä Kristuksen tähden anteeksi ja kuolee seuraavana yönä hän pelastuu. Näin on Luther myös kirjoittanut, että vaikka olisit sata kertaa huorannut päivän aikana niin sinun pitää uskoman, muulla et pelastu.

        Mutta vaikka sinä enkelien kielollä päivän laulaisit ja kaikkea mahdollista hyvää tekisit lähimmäisillesi ja kaiken kuuliaisuutesi yhdistyspomoille vielä osoitat, mutta et usko Kristuksen lahjavanhurskautta täydellisesti omaksesi illalla, niin sinä menet helvettiin sen kaiken hyvän kanssa mitä sinulla on.
        Mene siis ja myy kaikki mitä olet ansainnut ja anna vaivaisille, seuraa Jeesusta niin sinulla on puuttumaton tavara taivaassa.

        Myös sellainen ihminen kääntyy siis pois Jumalan vanhurskaudesta, joka alkaa itse omin teoin tienata pelastustaan, tavalla taikka toisella.


      • Anonyymi
        Miguel kirjoitti:

        Ei voi muuta sanoa kuin hedelmistä puu tunnetaan. Vanhoillisten historia on täynnä valheita ja hirveitä Stalinistisella otteella SRK:n taholta suoritettuja kuulusteluja ja noitavainoja joista vieläkin monet syyttömät tänäänkin kärsii. SRK heilutti semmoisella vimmalla karsimakirvestä että monen pää tiphati pölkyltä. Siellä jos missä ollaan oltu Paavina Paavin paikalla. Siellä on hyljätty jo aikaa sitten Raattamaan ja Laestadiuksen opetukset ja sen myötä saaneet oman valaistuksen käsittämään ed. mainutulla tavalla Raamattua jota ei elävä kristillisyys vahvista. Eipä ihme jos aikoinaan onkin esikoisuudessa saarnattu sitä hirmuista oppia vastaan jota eriseura opettaa. Ainakin hedelmät sen osoittavat kun tarkastellaan 1900- luvun vanhoillisuutta. Se on kaukana Laestadiuksen ja ennenkaikkea Raamatun opetuksista.

        Miguel juuri näin ! Me emme usko vanhoillisten omanvanhurskauden oppia


      • Anonyymi
        Eliza kirjoitti:

        Uskon että Purnu oli jo "vanhin" ennen tätäkin. Lapinmaalla käytetään sanaa wanhin laajasti, niin silloin kuin nytkin. Kyllä tämä kivi vaan hiertää vl-kengässä ajasta aikaan ja iankaikkisuuskaan ei tätä totuutta muuta, ei se pala (helvetin) tulessakaan, se että Purnulla ja Raattamaalla oli sama usko, oppi ja henki.

        Käsittääkseni Raattamaa delegoi Joonas Purnulle tiettyjä tehtäviä, ei siis wanhimmuutta joka tällä jo oli. Mutta miten hän olisi voinut ottaa sen poiskaan ? Vanhimmuuden ? Mutta wanhimmuutta ei voi olla seurakunnassa niillä jotka ovat hengellisesti keskenkasvuisia, aina oppivaisia muta ei koskaan totuuden tuntoon tulevaisia; taikka korvasyyhy-porukalla ?

        Kuitenkin taivaaseen pääsee, vaikkei olisi koskaan tiennyt mitään historiasta joka on tapahtunut Pohjan perukoilla.

        Anteeksi jos joku ymmärtää minut " Juu " mieheksi mutta sinä Eliza kirjoitit juuri OIKEIN ! Esikoislestadiolaisuus on pysynyt alkuperäisessä kristillisyydessä josta kaikki muut " haarat " ovat pois poikenneet .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi jos joku ymmärtää minut " Juu " mieheksi mutta sinä Eliza kirjoitit juuri OIKEIN ! Esikoislestadiolaisuus on pysynyt alkuperäisessä kristillisyydessä josta kaikki muut " haarat " ovat pois poikenneet .

        Tuo on esikoislestadiolaisille opetettu ”totuus”, jonka jaksaa uskoa sitä paremmin mitä vähemmän on asiaan perehtynyt muutenkin kuin vain esikoislestadiolaisten näkemysten perusteella .
        Ajatus ”pysynyt alkuperäisessä kristillisyydessä” ja siihen liitetty väite, että esikoislestadiolaisuus on niin tehnyt kertoo kirjoittajan tutustuneen asiaan vain Purnun eriseuran puheiden ja kirjoitusten pohjalta?


      • Anonyymi

        Turha määkiä nimimerkki V.laest
        Iankaikkinen totuus on että vanhoilliset lähtivät 1902 maailman rakkauden ja omanvanhurskauden riettaan vaikutuksesta omiin porukoihin. Omaavanhurskautta on kristityissä vaikka kuinka paljon mutta kristitty ahkeroi siitä tehdä parannusta . Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turha määkiä nimimerkki V.laest
        Iankaikkinen totuus on että vanhoilliset lähtivät 1902 maailman rakkauden ja omanvanhurskauden riettaan vaikutuksesta omiin porukoihin. Omaavanhurskautta on kristityissä vaikka kuinka paljon mutta kristitty ahkeroi siitä tehdä parannusta . Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen

        Tuollainen käsitys on aivan yksinkertaisen typerä ja lapsellinen uskomus, jota voivat toki muutamat esikoislestadiolaiset pitää totuutena.

        Ajattelen kuitenkin, että noin typerästi kirjoittava on trolli.

        "Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen"

        Voiko joku järjissään oleva ihminen, jolla on mahdollisuus tutustua ja ottaa selvää lestadiolaisuudesta, sen historiasta, ihan tosissaan kirjoittaa noin. Tuollainen on aivan käsittämätöntä fanaattisfundamenttalismia.

        Siinä on ainoa ajatus se, "ETTÄ VAIN ME OLEMME OIKEASSA"! Vain meille on annettu oikeus olla oikeassa! Ja niin edelleen....

        Tämä kirjoitti todella, että iankaikkinen totuus..... ei voi olla muu kuin trolli .. tai sitten esikoislestdiolainen? Kuka tietää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turha määkiä nimimerkki V.laest
        Iankaikkinen totuus on että vanhoilliset lähtivät 1902 maailman rakkauden ja omanvanhurskauden riettaan vaikutuksesta omiin porukoihin. Omaavanhurskautta on kristityissä vaikka kuinka paljon mutta kristitty ahkeroi siitä tehdä parannusta . Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen

        "Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen"

        Miten se poikkeaa esimerkiksi anteeksi nyt vaan vaikkapa noiden muiden kymmenien lestadiolaisjoukkojen saarnaamasta armonjärjestyksestä?

        Eikä vastaukseksi riitä sellainen selitys, että me nyt vaan ollaan oikeassa!!!


      • Anonyymi
        Miguel kirjoitti:

        Ei voi muuta sanoa kuin hedelmistä puu tunnetaan. Vanhoillisten historia on täynnä valheita ja hirveitä Stalinistisella otteella SRK:n taholta suoritettuja kuulusteluja ja noitavainoja joista vieläkin monet syyttömät tänäänkin kärsii. SRK heilutti semmoisella vimmalla karsimakirvestä että monen pää tiphati pölkyltä. Siellä jos missä ollaan oltu Paavina Paavin paikalla. Siellä on hyljätty jo aikaa sitten Raattamaan ja Laestadiuksen opetukset ja sen myötä saaneet oman valaistuksen käsittämään ed. mainutulla tavalla Raamattua jota ei elävä kristillisyys vahvista. Eipä ihme jos aikoinaan onkin esikoisuudessa saarnattu sitä hirmuista oppia vastaan jota eriseura opettaa. Ainakin hedelmät sen osoittavat kun tarkastellaan 1900- luvun vanhoillisuutta. Se on kaukana Laestadiuksen ja ennenkaikkea Raamatun opetuksista.

        Kävi kuten Ameriikassa. Synnillinen paatumus ja eriseuraisuus sai voiton. Ihmiset eivät hyväksyneet Kristusta eikä toisiaan. Vuorisaarnakin jäi lukematta.


      • Anonyymi
        Nuin kirjoitti:

        "Ainakin esikoislestadiolaisuudessa esiintyy myös opetusta vain kerran tapahtuvasta uudestisyntymisestä (Laestadiuksen mukaan voi tapahtua monta kertaa)." Kirjoittaa el kirahwi.

        Onko totta että Lestadius tosiaan puhuisi jossakin useampaan kertaan tapahtuvasta uudestisyntymisestä?

        Sehän tarkoittaisi sitä että Lestadius ei olisi ollut uskonopiltaan luterilainen lainkaan, tai siis olisi mutta vain osittain.

        Tiedän että Lestadius oli pietisti ja saanut vaikutteita uus-lukijaisuudesta. Mutta olisiko hän näin kesleisessä kristinopin kohdassa sekoillut noinkin paljon.

        Eihän kukaan väitä, että ihminen luonnolisestikaan syntyisi kahta kertaa, eikä hän synny myöskään Hengestä kahta kertaa.

        Ihminen voi tietenkin opillisesti sekoilla ja pyöriä pelkkää häränpyllyä, mutta synnyttäjä Kristus ei pyöri, hän on sama tänään ja iankaikkisesti.

        Ja se mikä HÄNESTÄ on syntynyt elää IANKAIKKISESTI.

        Joka kerran on Kristukseen kastettu ei kasteta Kristukseen toista toista kertaa. Joka toisen kerran kastetaan kieltää pois siinä ensimmäisen kasteensa epäuskossaan. (Ei siis usko Kristuksen pysyvän iankaikkisesti kasteessaan johon hänet, siis kastettava, on kastettu. Silloin ihminen on langennut epäuskoon

        Nimimerkki Nui !
        Oliko herra Nuilla noin kova selittelyjen tarve
        Nimittäin rovasti Laestadius saarnaa meille näin : Meillä täytyy olla samanlainen kristillisyys kuin Lutherilla ja toisessa paikassa : Luther on ymmärtänyt Jumalan sanan oikein . Kristityillä on se usko ja kokemus Pyhässä Hengessä että tämä kristillisyys on oikea .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollainen käsitys on aivan yksinkertaisen typerä ja lapsellinen uskomus, jota voivat toki muutamat esikoislestadiolaiset pitää totuutena.

        Ajattelen kuitenkin, että noin typerästi kirjoittava on trolli.

        "Oikea armonjärjestys saarnataan edelleenkin esikois lestadiolaisuudessa amen"

        Voiko joku järjissään oleva ihminen, jolla on mahdollisuus tutustua ja ottaa selvää lestadiolaisuudesta, sen historiasta, ihan tosissaan kirjoittaa noin. Tuollainen on aivan käsittämätöntä fanaattisfundamenttalismia.

        Siinä on ainoa ajatus se, "ETTÄ VAIN ME OLEMME OIKEASSA"! Vain meille on annettu oikeus olla oikeassa! Ja niin edelleen....

        Tämä kirjoitti todella, että iankaikkinen totuus..... ei voi olla muu kuin trolli .. tai sitten esikoislestdiolainen? Kuka tietää?

        Nimimerkki Anonyymi !
        Veljeni herrassa kirjoitit että vain me olemme oikeassa mutta sitten seuraavan lauseen : Vain meille on annettu oikeus olla oikeassa
        Juuri tässä lauseessa tuli omanvanhurskaus sanan selittäjäksi . Nimittäin kaikki maailman ihmiset ovat luomisen armosta Jumalan lapsia . Sanassa on siten kirjoitettu että sydänmen uskolla tullaan autuaaksi ja suun tunnustuksella pelastetaan. Kysymys kuuluu seuraavasti : Keille on annettu oikeus olla oikeassa ? Niille jotka on sovitettu Jumalan kanssa totisen katumuksen ja parannuksen kautta . Vanhoilliset ovat pois poikenneet kun he ymmärtävät että vain vanhoilliset voivat saarnata syntien anteeksi saamisen evankeliumin . Mutta he ovat unohtaneet oppi - isämme tohtori Martti Lutherin opetuksen että vaikka aasi saarnaisi . Heränneelle täytyy olla Jeesuksen opetuslapsi joka sen sovinto saarnaa mutta kristitty saa uskoa vaikka Australian aboriginaali sen saarnaisi . Kun me erotamme seurakunnasta veljen tai sisaret ylitsekäymisten vuoksi eikö se ole hirmuinen synti . Usko nyt kaikki synnit anteeksi herran Jeesuksen viattomassa ja kalliissa ulosvuotaneessa sovintoveressä .


    • pELerin

      Muutamaan kohtaan kommentti, ei ole aikaa perusteellisemmin paneutua asiaan, kun pitää toimittaa normaali-ihmisen työasioita.

      VÄITE:
      Joonas Purnu alkoi puuhata omaa ehtoollisen jakoa. Silloin Raattamaa: "Minä riennän turmeluksen napaan koettaakseni hävittää paholaisen juonet". Purnu luopui puuhistaan.

      VASTAUS:
      "Kun Joonas Purnusta sanotaan, että hä on hankkinut ehtoollisleipää ja muita tarveaineita, niin se on ilmeinen valhe. On totta, että eräs Jons Mattsson-niminen mies Vitträskissä (Polkimar-Jons) yhdessä muutamien muiden kera oli tilannut hopeapikarin ehtoolliskalkiksi, mutta ei leipää eikä muutakaan. Ja kun Joonas Purnu sai siitä tiedon, niin hän sanoi: Ette saa ruveta mihinkään puuhiin tässä asiassa, ennen kuin Raattamaa tulee.
      Raattamaa tuli matkustaen tapansa mukaan lännen suuntaan kuten aina vuosittain. Ja kun he heti tekivät parannuksen ja osoittivat kuuliaisuutta eikä niin muodoin kenenkään kristillisyys ollut joutunut turmioon, ei tätä asiaa saisi kukaan enää muistaa."

      VÄITE: - - - Tämän jälkeen annettiin Purnulle seurakunnan päätöksen mukaisesti julkinen varoitus.

      VASTAUS:
      "Useat saarnaajat lännestä olivat mukana mainitussa Vittangin kokouksessa. Totta on, että Lundbergilla Lannavaarasta oli jotakin kannetta Joonas Purnua vastaan, mutta niin hän hiljalleen tuli esille Raattamaan luokse kysymyksineen seuraavasti: 'Olisi minulla eräs asia esitettävänä täällä kristityille.' Raattamaa vastasi: 'Enpä tiedä, onko meillä aikaa kuunnella teidän juorupuheitanne.'
      Aamusaarnassaan seuraavana päivänä Raattamaa puhui, kuitenkin ilman tekstiä. Hän puhui aivan lyhyesti. Kun hän oli lopettanut, kysyi Lundberg, voisiko hän nyt esittää kysymyksensä. "Kysykää vain, Raattamaa vastasi, niin ei teidän tarvitse olla kipeinä. Silloin Lundberg kysyi Raattamaalta, sitten Erkki-Antilta, Poromaan Iisakilta, Antin Pietiltä ja viimeksi Joonakselta, oliko Suomessa asuva Laitinen uudestisyntynyt. Tähän vastattiin myöntävästi. - - - (Tilannekuvaus jatkuu Lundbergin kyselemisellä) - - - Ei kenelläkään ollut mitään sanottavaa Joonaasta. Lundberg tuli neuvottomaksi eikä osannut mitään tehdä. Sen vuoksi hän kääntyi Joonakseen sanoen: "Pidän Joonasta kalliina veljenä. Puhukaa Te nyt."
      Raattamaa, joka huomasi, että Lundbergin käyttäytyminen oli ajattelematonta, meni sorinan kestäessä kamariin. Juuri paikaltaan noustessaan hän sanoi: "Voi voi näiden pappien kunniaa."

      1900 - Ensimmäiset erillään pidetyt seurat el vl.
      VASTAUS:
      Kun saarnaajat Samuel Vettasjärvim Isak Kuoksu, Isak Niku ja Frans Parakka olivat kolmatta päivää kokousta pitämässä (Vaskivuoressa eli Svappavaarassa), niin tulevat Aug. Lundberg, Juhani Sirkanmaa ja Mikko Pääkkölä samaan kylään ja tekivät toiset kokoukset erään jumalattoman taloon…

      VÄITE: Purnu sai kyseisessä kokouksessa varoituksen, ei siunausta. (Lannavaara)

      VASTAUS:
      Paitsi esikoisten seurakunnan kirjettä, on myös esikoisuuden ulkopuolelta tullut lausuma:
      Tohtori Uuras Saarnivaara: "Eräs 'kirkkokuntalainen' kristitty Ylitornion Korpilombolosta, Jalmar Kyrö, Elo, Mich. kertoi tämän kirjoittajalle, että kaksi itälestadiolaisiin kuuluvaa saarnaajaa, Isak Ohtana Pajalasta ja Nikkari-Tuomas Ylitorniolta olivat mukana Lannavaaran kokouksessa 1897 ja kertoivat sieltä palattuaan (Jalmar Kyrö sanoi kuulleensa sen omin korvin) että Raattamaa oli siunannut erityisesti Joonas Purnun toimimaan "esikoisten seurakunnan" johtajana, koska hän itse ikänsä vuoksi tunsi, ettei hän kykene siihen. - - - Kyrön käsityksen mukaan Raattamaa antoi johtajan tehtävät Purnulle, mutta että Purnu käytti niitä väärin… (Mutta sehän on jo toinen kysymys…)

      Jos avauksen tekijän lähteenä on ollut Zidbäck, pyydän saada huomauttaa, kuinka esim. tohtori M. Miettinen mainitsee A. Zidbäckistä ja hänen julkaisuistaan niiden olevan "tieteellisyyden nimissä kulkeva harhauttava esitys…"

      VÄITE:
      1923 - Esikoisl. Salomo Rautio saa Amerikassa parannuksen armon ja tunnustaa seurakunnalle olleensa osallinen siihen syntiin, kun esikoiset väärensivät Raattamaan kirjeitä ja painoivat niitä nimellä ”vanhinten kirjeitä”. Katso kohta ”1898”.

      KOMMENTTI:
      Tämä kohta kiinnostaa minua. Varmaan Salomo Rautio on kertonut jollekulle, miten kirjeitä on väärennetty ja kuinka paljon. Minä tiedän yhden tapauksen, jossa kirjeen jälkikirjoitus on jätetty pois (Poisjättö oli turhaa). Olisiko kyse tästä??? Jos sanotaan, että esikoiset VÄÄRENSIVÄT Raattamaan KIRJEITÄ, - siis useita - , niin se on aika kova väite.

      1939 syyskuun 18 -
      VÄITE (A I:n saarnaa?): "Siellä jumaloitaan ja lauletaan ja lopuksi myyvät omaa p....tään”.

      KOMMENTTI: Olen kuullut että kyseinen saarnaaja oli (liiankin) ronski suustaan, mutta olisiko Zidbäck kuitenkin kuullut väärin???? Tuntuu sopimattomalta puheelta.

      Voi olla, että sanoja kommentteja on jo annettukin, en ole ehtinyt lukea kaikkia vastauksia... joten sori jos on tårta på tårta...

      • V.Laest.

        Kohta 1: Ok!


        Kohta 2: Esikoiset kirjoittavat kirjeessään, että Raattamaa pani kätensä Purnun päälle ja lausui: "nyt me jätämme kaikki tämän hallituksen ja toimen sinun päällesi". Tuon yksityiskohdan voisi tietysti tarkistaa, koska kuulemma Lannavaaran kokouksista on pidetty jonkinlaista pöytäkirjaa. Ja kuten mainittua, Lannavaaran kokouksessa vuonna 1907 kiistetään tapahtunut. Kumma juttu etteivät esikoiset ole näihin Lannavaaran kokouksiin 1897 jälkeen enää osallistuneet.

        Tuossa kuvauksessa on lueteltu "vanhimpia". Raattamaa, Erkki Antti, Poromaa, Antin Pieti. Kaikki kuolivat juuri kun hajaantumiskehitystä alkoi esiintyä. (1899, 1900, 1904, 1898). Katkelmat Poromaan ja Erkki Antin kirjeistä löytyvät avauksesta.


        Kohta 3: Näiden seurojen taustalla on Svappavaaralaisten pyyntö Purnulle tulla saarnaamaan. Hän ei itse lähtenyt, vaan hänen sijastaan menivät Vettasjärvi, Kuoksu, Niku ja Parakka. Lundberg, Sirkanmaa ja Pääkkölä tulivat muutama päivä myöhemmin. Heidän tuloaan esikoiset ovat kommentoineet näin: "Lunberg saapui sinne pari päivää myöhemmin kahden h e i l l e j a m e i l l e vieraan saarnaajan Sirkanmaan ja Pääkkölän kanssa...". Ilmeisesti tuntemattomaksi jääneen keskustelun jälkeen he menivät pitämään seuroja toiseen taloon.

        Toki voi arvuutella keskustelun sisältöä. Huomioitavaa, että Sirkanmaa ja Pääkkölä osallistuivat myös ryövärinsynodiin, jossa heidät mitätöidään tuntemattomina. ("en tiedä missä oleskelivat, olivatko maan alla..."). Aivan kuten Svappavaarassa. Ryövärinsynodissa taasen heidän väitetään tulleen helvetistä piirittämään pyhäin kaupunkia. Tämä muiden saarnaajien mitätöinti on niin tunnusomaista esikoisuudelle, että myös Svappavaarassa on luultavasti esiintynyt samaa.

        Esimerkiksi Tampereella eräs saarnaaja oli käynyt pitämässä seuroja ja lähtiessä isäntäperhe pyysi häntä myös tulomatkalla poikkeamaan seurojen pidossa. Isäntäperhe oli sillä välin mennyt esikoisuuteen ja kun saarnaaja heidän pyynnöstään paluumatkalla poikkesi seuroja pitämään: "niin he tulivat ulos häntä esikoisten tavoin pahoilla sanoilla haukkumaan, eivätkä ottaneetkaan enää huoneeseensa". Hullunkurisinta tässä kertomuksessa on se, että saarnaajan oppi ei ollut muuttunut mihinkään, silti häntä ei enää pidetty uskonveljenä.


        Kohta 4: Voithan tarkistaa asian Akv. sivulta 155. Mitä Amerikkaan kirjoitetaan kokouksen sisällöstä. Samaisessa kokouksessa ollut Poromaa kirjoitti aika voimakkaasti esikoisuutta vastaan. Myös Lannavaaran kokous 1907 käsitteli asiaa.



        Kohta 5: Tuosta on seurakunnan edessä tehty parannus. Luit oikein, kyseessä on monikko. Lainaus kirjasta: "Olen Calumetissa, Mich, kesäkuulla 1923 S.Rautiolta itseltään kuullut asiasta tarkan selostuksen. Kyllä on kauheaa, kun totuus on pois otettu, niin että valheet eksyttävät vielä nykyisiäkin tutkijoita ja tiedemiehiä. - - samoin koko Calumetin seurakunta aikanaan, kun Rautio teki parannuksen." Minä ajattelen, että se on toteutettu sillä tavalla, että kirjeet on julkaistu väärennettyinä kirjassa ja alkuperäiset kirjeet on hävitetty. Kukaan tutkija ei voi jälkikäteen tietää asiasta.


      • Anonyymi

        Mitähän ajatteli tuollaiset tekstit kirjoittanut henkilö 2004?

        Miksi ei ymmärtänyt lainkaan kuinka ihmisvoimin esikoislestadiolaisuutta rakennettiin, luuli sitä joksikin johdatukseksi. Ei siis tajunnut sitä kunnianhimoa mitä nuo ihmiset silloin toteuttivat, saattoi olla taloudellisiakin ajatuksia ainakin joillakin "lähetysmiehillä"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitähän ajatteli tuollaiset tekstit kirjoittanut henkilö 2004?

        Miksi ei ymmärtänyt lainkaan kuinka ihmisvoimin esikoislestadiolaisuutta rakennettiin, luuli sitä joksikin johdatukseksi. Ei siis tajunnut sitä kunnianhimoa mitä nuo ihmiset silloin toteuttivat, saattoi olla taloudellisiakin ajatuksia ainakin joillakin "lähetysmiehillä"?

        Pata kattilaa soimaa. Hyvin kyllä kuvaa tämänkin viestiketjun avaus, millaisista asioista lestadiolainen liike hajosi. Liike itse ja henkilöt liikkeessä oli nostettu Kristuksen yläpuolelle.
        Kammottavaa jälkeä on syntynyt vanhoillislestadiolaisessa liikkeessäkin, moista en ole 65 vuoden esikoislestadiolaisuusaikanani liikkeessä tavannut. Nyt kun esikoislestadiolaisuus luopui 2016 nimellisestäkin luterilaisuudesta, se oli pakko jättää.


    • lantti

      Tässä on lantti, painikaa pojat!

      Mukava seurata sivusta kun kiihkoilijat taas käyvät toistensa kurkkuun kiinni. Voi että kun saisi annettua teille oikeat aseet, niin pääsisitte pudottelmaan toistenne päitä oikeasti. Voin pyydettäessä heittää ensimmäisen kiven, vaikka olenkin jo valmiiksi syntinen.

    • El Onnela

      Aivan uskomatonta. Sota pitäisi olla pimeyden henkivaltoja vastaan ja täällä tapellaan kuin turkkilaiset ja tattarit!

      Samasta puusta ollaan ja edelleen (eri oksalla?) samassa puussa, vaikka kuinka yritettäisiin saada riitaa mehukkaammaksi. Kannattaako edelleen jauhaa 100 vuotta sitten ajankohtaista "kuka meistä on suurin" -keskustelua. Nyt olis aika paljon muutakin tekemistä.

      Onpahan mun mielestä yksi mielettömimmistä keskusteluista mitä täällä on näkynyt; näinkö evankeliumi etenee? Niinkuin tuolla joku kirjoitti: syylliset ja todistajat ovat jo maatuneet aika pahaan kuntoon; olisiko aika tämä riitely lopettaa ja ottaa akuutimmat teemat esiin?

    • Anonyymi

      Eihän puritaaninen elämäntapa mikään OPPI ole. Kun tämän päivän VL touhua kuulee ja lukee, niin ekslusiivisemmaksi ja lakihenkisemmäksi voi tuskin päästä. Ihmisoppeja on liikkeessä pilvin pimein käytössä. Kirkkoherra Grapeen on ihan turha vedota tänä päivänä, samoin kun muihinkaan 120 vuotta sitten kuolleisiin herätysliikkeen vetäjiin.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      18
      1545
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1315
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1212
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1112
    5. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1045
    6. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      10
      1026
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      999
    9. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      2
      996
    10. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      991
    Aihe