Kuinka monelle

Minä olen just kolmekymppinen, ja vuosi sitten tuli "halolla päähän", jos nyt tällaista kielikuvaa käyttää. Olen ollut kaksi kertaa pitkäaikaisessa suhteessa ja asunutkin molempien herrojen kanssa nuorempana, toisesta erosin kakis vuotta sitten. Ystäväpiirini on laaja ja suurin osa harrastukseni tanssin kautta homoja, ja en ollut koskaan edes ajatellut asiaa sen tarkemmin, he olivat mun rakkaita ystäviä, mutta en itse ajatellut vaihtoehtona naisen kanssa seurustelua, mutta enmyöskään ollut ajatellut sitä mitenkään poikkeavana asiana. No kuitenkin vuosi sitten eräänä iltana olin baarissa uuden ystävättäreni kanssa, ja hän kertoi olevansa bi-seksuaali ja seurustelevansa naisen kanssa, kun asiaa hetken tuumasin, huomasin tienneeni sen koko ajan, mutta en ollut oikeasti ajatellut sitäkään mitenkään erilaisen ajuttuna. No sitten ihastuimme tämän naisen kanssa, ja se oli jotain ihan tajutonta aikaa mun elämässä.Joskin se, että hän seurusteli oli vakava paikka, koska en halunnut mennä väliin ja hän ei tiennyt mitä tehdä. Emme sitten lopulta tehneet juurikaan mitään, ja annoimme itsellemme luvan olla ikuisia ystäviä - ja se toimii. Kuitenkin kiinnostuin kovasti ajatuksesta kokea tämä tunne - rakkaus naiseen- kokonaisena, ja koska en ole mikään baari-ihminen vastasin eräänä iltana deittipalstan "nainen hakee naista"-ilmoitukseen ja sain vastauksen ja nyt olemme olleet yhdessä vajaan vuoden. En suoraansanottuna ole koskaan kokenut näin ihanaa rakkautta. Ja nyt kun asiaa mietin, aina kun seurustelin miehen kanssa, häiritsi minua jokin asia, ja en koskaan saanut silloin selville mikä se oli. Nyt kuitenkin luulen sen tajuavani...naisen kanssa on vaan niin älyttömän ihanaa olla. Ystävieni ja sukulaisteni kommentti asiaan oli, että "jaa, sinulta nyt vois odottaa ihan mitä vaan". Äitini tosin epäili aluksi asian olevan vaan joku kokeilujuttu, "koska kaikki ystävänikin ovat homoja". Itse en usko niin olevan ja se, että ystäväni ovat homoja ei tee minusta naista rakastavaa naista - tosin ehkä madalsi kynnystä antaa itselleen luvan siihen ja olla pelkäämättä "erilaisuutta".
Elämä on älyttömän ihanaa kunhan sitä vaan uskaltaa elää!!!

Alunperin olen ollut poikien kanssa.Seksiä 12 vuotiaasta asti. Tyttöjen kanssa pussailu alkoi 15-16 vuotiaani.Vuosia meni miesten kanssa eläessä ja välillä naisten kanssa halailua & suutelua. Seksi naisten kanssa alkoi muistaakseni 19-vuotiaana. Ihana tanskalasnainen...Sen jälkeen olen ollut useiden hetero, homo ja bi miesten kanssa ja erittäin valikoiden muutaman naisen kanssa. Useisiin näistä naisista minulla on vieläkin suhde yllä. Miehet ovat vaihtuneet. Tällä hetkellä minulla on oma hetero aviomies. Bi-mies rakastajana. Ja bi-nainen rakastajana. Aviomieheni tietää minun naissuhteesta ja hyväksyy täysin. Mieheni ei tiedä bi-miehestäni. Olenkin nyt siinä tilanteessa että avioero on lähellä. Bi-miehen kanssa on kaikki niin ihanaa ja helppoa.