IH Uutiset:
"Heinolan kaupunginhallitus on viimein saanut käsiteltyä lausunnon kuntarakennelaista. Kaupunginhallitus toteaa, että Heinola kykenee pysymään itsenäisenä. Kaupunki täyttää kuntarakennelain tärkeimmät kriteerit, esimerkiksi vaatimuksen 20 000 asukkaasta ja yli 80 prosentin työpaikkaomavaraisuudesta.
Lausunnon mukaan Heinola on silti valmis liitosneuvotteluihin muiden Itä-Hämeen kuntien kanssa, jos kunnat näin haluavat".
--------------------------------
Heinola on siis viimein (7.3. oli dead line) käsitellyt Maaningan tekemän lausuntoehdotuksen. Rinnevaara sai palkattua va. kansliapäälliköksi Maaningan, joka ei tiennyt, että hänet oli erotettu, kun esitteli tekemäänsä lausuntoa. Häpeällistä toimintaa erottajilta.
Va, kansliapäällikkö Malinilla (myös kaupunginjohtajana ja henkilöstöjohtana toimineella) on ollut ihan muita kiireita, kuten kaupunginjohtajan erottaminen, joten ei ehtinyt valmistella Heinolan lausuntoa kuntalakiuudistuksesta, Tärkeämpää on kerätä aineistoa kaupunginjohtajan erottamiseksi.
Sysmä on ilmoittanut, että kunta harkitsee tarkkaan onko yhteistyö Heinolan kanssa järkevää. "Heinolan kaupungintalon kriisi on syventynyt siihen pisteeseen, että kuntaliitos on mahdoton ajatus ja yhteiset hankkeetkin uhkaavat hautautua", totesi Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki (Itä-Häme 5.3.-13).
Sysmässä velkaa on asukasta kohti n. 500 e/asukas. Heinolassa vastaavasti 2500 e/asukas. Sysmän vero-% on 19,5 ja Heinolan 20,5,
Kun kuntia aletaan yhdistämään lasuntokierroksen ja yhdistämislakien voimaan tultua, niin hdistämismittareita on useita, ja Heinolan käy silloin mittareiden mukaan huonosti.
Heinolan asukkaiden ikärakenne muuttuu v. 2020 mennessä siten, että Heinolassa on eläkeläisiä (yli 65-v.) ja lapsia (alle 14 v.) enemmän kuin työikäisiä (15 v - 65 v.) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan.
Heinolan työttömyysaste on noussut vuoden kuluessa 1,5 % ja se on nyt 15 %.
Työllisyys on Heinolassa Päijät-Hämeen kunnista huonoin hoidettu.
Elinkeinorakenteen muutos on Heinolassa ollut hallitsematon. Uusia työpaikkoja ei ole saatu syntymään suurten teollisuusyritysten lopetettua.
Vero-prosentti on suuri, 20,5, ja siitä huolimatta velkaa on otettu 2.500 e/asukas.
Vaikka Heinolassa järjestetään kesäteatteriesitys ja jääfestivaalit sekä jyrää-tapahtuma, se ei ole lisännyt työllisyyttä. Heinolan keskusta on täynnä tyhjiä liikehuoneistoja ja kirpputoreja. Viimeisiä lähtijöitä ovat Matka-Vekka ja Spec Savers sitä ennen läksivät Dressman ja useita muita liikkeitä on lopettanut ja lopettaa. Heinola Resort -hanke Hartolan ja Sysmän kanssa tulee kaatumaan, kun Heinola ei ole noudattanut yhteistyössä omaa osuuttaan.
Jos muut lähikunnat tulevat ilmoittamaan Sysmän tavoin, että eivät ole kiinnostuneita yhteistyöstä tai kuntaliitoksesta Heinolan kanssa.
Heinola jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä Heinola pysty neuvottelemaan Heinolan edun (ja itsenäisyyden turvaavaa) sopimusta kuntayhteistyöstä tai -liitoksista pienten lähikuntien kanssa. Ensin Heinola kuihtuu entisestään, työpaikat löytyvät Lahdesta ja muualta kuin Heinolasta ja sitten Heinola tullaan liittämään Lahteen.
"Heinolan kaupunginhallitus on viimein saanut käsiteltyä lausunnon kuntarakennelaista. Kaupunginhallitus toteaa, että Heinola kykenee pysymään itsenäisenä. Kaupunki täyttää kuntarakennelain tärkeimmät kriteerit, esimerkiksi vaatimuksen 20 000 asukkaasta ja yli 80 prosentin työpaikkaomavaraisuudesta.
Lausunnon mukaan Heinola on silti valmis liitosneuvotteluihin muiden Itä-Hämeen kuntien kanssa, jos kunnat näin haluavat".
--------------------------------
Heinola on siis viimein (7.3. oli dead line) käsitellyt Maaningan tekemän lausuntoehdotuksen. Rinnevaara sai palkattua va. kansliapäälliköksi Maaningan, joka ei tiennyt, että hänet oli erotettu, kun esitteli tekemäänsä lausuntoa. Häpeällistä toimintaa erottajilta.
Va, kansliapäällikkö Malinilla (myös kaupunginjohtajana ja henkilöstöjohtana toimineella) on ollut ihan muita kiireita, kuten kaupunginjohtajan erottaminen, joten ei ehtinyt valmistella Heinolan lausuntoa kuntalakiuudistuksesta, Tärkeämpää on kerätä aineistoa kaupunginjohtajan erottamiseksi.
Sysmä on ilmoittanut, että kunta harkitsee tarkkaan onko yhteistyö Heinolan kanssa järkevää. "Heinolan kaupungintalon kriisi on syventynyt siihen pisteeseen, että kuntaliitos on mahdoton ajatus ja yhteiset hankkeetkin uhkaavat hautautua", totesi Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki (Itä-Häme 5.3.-13).
Sysmässä velkaa on asukasta kohti n. 500 e/asukas. Heinolassa vastaavasti 2500 e/asukas. Sysmän vero-% on 19,5 ja Heinolan 20,5,
Kun kuntia aletaan yhdistämään lasuntokierroksen ja yhdistämislakien voimaan tultua, niin hdistämismittareita on useita, ja Heinolan käy silloin mittareiden mukaan huonosti.
Heinolan asukkaiden ikärakenne muuttuu v. 2020 mennessä siten, että Heinolassa on eläkeläisiä (yli 65-v.) ja lapsia (alle 14 v.) enemmän kuin työikäisiä (15 v - 65 v.) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan.
Heinolan työttömyysaste on noussut vuoden kuluessa 1,5 % ja se on nyt 15 %.
Työllisyys on Heinolassa Päijät-Hämeen kunnista huonoin hoidettu.
Elinkeinorakenteen muutos on Heinolassa ollut hallitsematon. Uusia työpaikkoja ei ole saatu syntymään suurten teollisuusyritysten lopetettua.
Vero-prosentti on suuri, 20,5, ja siitä huolimatta velkaa on otettu 2.500 e/asukas.
Vaikka Heinolassa järjestetään kesäteatteriesitys ja jääfestivaalit sekä jyrää-tapahtuma, se ei ole lisännyt työllisyyttä. Heinolan keskusta on täynnä tyhjiä liikehuoneistoja ja kirpputoreja. Viimeisiä lähtijöitä ovat Matka-Vekka ja Spec Savers sitä ennen läksivät Dressman ja useita muita liikkeitä on lopettanut ja lopettaa. Heinola Resort -hanke Hartolan ja Sysmän kanssa tulee kaatumaan, kun Heinola ei ole noudattanut yhteistyössä omaa osuuttaan.
Jos muut lähikunnat tulevat ilmoittamaan Sysmän tavoin, että eivät ole kiinnostuneita yhteistyöstä tai kuntaliitoksesta Heinolan kanssa.
Heinola jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä Heinola pysty neuvottelemaan Heinolan edun (ja itsenäisyyden turvaavaa) sopimusta kuntayhteistyöstä tai -liitoksista pienten lähikuntien kanssa. Ensin Heinola kuihtuu entisestään, työpaikat löytyvät Lahdesta ja muualta kuin Heinolasta ja sitten Heinola tullaan liittämään Lahteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä vähemmän kauppoja keskustassa, sitä kalliimpi maanalainen parkkihalli rakennetaan - kenelle?
Hidenin mies, Oiva Hilden, on kaupunkikuvatoiminnan jäsen ja entinen Asuntomessujen johtaja, joka kihlautui Hildenin kanssa asuntomessujen aikaan.
Täytyyhän Jäppisen saada maanalainen parkkipaikka, jonne kesäteatteriin tulevat voivat pysäköidä autonsa, onhan se makeeta.
Paikoistushallista hissi suoraan Jäppisen palatsiin, jota suunnitellaan WPK-talon pihaan ja veronmaksajat maksavat...
Mitä maksaa - mitä siitä - veronmaksajat maksavat. Otetaan lisää velkaa kaupungille:
- paikoitusshalli maan alle (yhteen kerrokseen noin 15 miljoonaa euroa
- WPK-talon pihaan kulttuuritoimisto, johon kesäteatterin lipunmyynti ja väliaikatarjoilu 500.000 - 1.000.000. Lopullinen hinta määräytyy rakentamisen aikana.
Parkkihallista seuraa se, että kaikki paikoitus muuttuu maksulliseksi. Ja parkki-pirkot tulevat tulevat sakkolappuineen. Kaupungin virkamiehet saavat luonnollisesti omat parkkipaikat parkkihallista eikä se maksa mitään.
Ne muutamat yritykset, jotka vielä sijaisevat torin ympärillä eivät pysty rahoittamaan maanalaista parkkihallia, joten sen maksavat heinolalaiset veronmaksajat.