Voisiko joku kommentoida,jolla on kokemusta,millaista on olla hierojana raskaana? Äidiksi haluaisin, mutta en tiedä onko tuo mahdoton yhtälö...?
Miten hoitaa asiakkaita ja tienata rahaa jos pahat pahoinvoinnit ja työ kun on niin fyysistä niin onko haittaa sikiölle?
Miten hoitaa asiakkaita ja tienata rahaa jos pahat pahoinvoinnit ja työ kun on niin fyysistä niin onko haittaa sikiölle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Varmaan mitään vastausta ei kysymykseesi ole, mutta jos raskaus sujuu normaalisti en usko että työkuvan fyysisyys on sikiölle haitaksi. Raskaudessahan pitää kuunnella omaa kehoaan, aamupahoinvoinnithan kertovat, että kaikki mahassa on hyvin, koska se kertoo että istukka toimii. Minulla pahoinvointi, yökötys loppui joskus rv 10. Jouduin kuitenkin sairaslomalle jo rv 19, istukkaperäisen verenvuodon ja lapsivedenmenon uhan takia. Poikamme syntyi rv 26 5 pikkukeskosena. Puolivuotta meni sairaalassa pojan kanssa, enkä voi ajatellakaan palaavani töihin äitiysloman loppuessa, vaikka näin suunnittelinkin. Opetus: raskautta ei voi ennalta määrätä kuinka se menee, minäkin olin melko pitkään sänkypotilaana ja lapsemme syntyi ennenaikaisesti. Minulle lääkärit sanoivat, että vaikka olisin rehkinnyt pellolla, lapsemme olisi syntynyt! Luonto määrää niinkuin on tarkoitettu ja varsinkin nyt huomaan näin jälkeenpäin miten naiivia on tehdä hirveitä suunnitelmia esim. siitä koska palaa työelämään tai tekee suuria aikataulutuksia siitä kuinka kaiken pitäisi sujua. Lapsi muuttaa kaiken ja hyvä niin, oli kysymys normaaliaikaisesta tai pikkukeskosesta.
Kiitos kun kerroit oman kokemuksesi!
Niinhän se on että luonto päättää ja niin sen pitääkin olla. Olen sivusta seurannut monenlaisia raskauksia, mutta he ovat olleet ns.konttorirottia ja minusta eri asia olla hierojana raskaana. Voi olla oma kuvitelmani... Sittenhän sen näkee kun onnistaa ja elämä alkaa kasvamaan mahassa :)
Ilmeisesti toimeentulo oli jollain lailla sitten teillä turvattu. Kun tietysti sitä haluaisi keskittyä täydellisesti lapseen, mutta jos rahaa ei ole niin aika stressi...
Kai sitten mies elättää koko perheen ainakin jonkin aikaa...?
Hei!
No kyllä tässä kieltämättä rahaa on palanut, mutta onneksi olen ollut työelämässä niin pitkään, että äitiyspäiväraha on ihan kohtuullinen. Hoitovaapaalle jääminen onkin sitten toinen juttu, mutta itse aion nähdä poikani ensiaskeleet. Lisäksi meillä on edessä vielä leikkaus tuossa ensi talvella, joten töihin paluu ennen sitä ei olisi mahdollista. Jos leikkaus onnistuu kerralla niin sitten alan suunnitella sitä paluuta, mutta nyt nautin kotona olemisesta ja tästä meidän ihmeestämme. Tottakai meilläkin on ajoittain aika tiukaa rahasta, mutta sitähän tämä lapsiperheen arki on. Monesti huomaan ostavani pojalle kaikenlaista, vaikka jos olenkin lähtenyt katsomaan itselleni jotain.
Ennen raskautta minäkin pohdin sitä taloudellista puolta ihan stressiin asti, mutta tottakai jostain on aina luovuttava jos haluaa jotain tilalle. Ilman miestäni ja vankkaa parisuhdetta en olisi kestänyt kulunutta vuotta, vaikeahkoa raskautta, synnytystä, sairaalassaoloa sekä myöskin tätä taloudellista puolta. Kyllä tämä on yhteinen juttu! Minusta oli pöyristyttävää kun olin synnyttänyt, niin paikalle tuli joku psykologi, joka kertoi että tällaisen kokemuksen jälkeen (keskosen syntymä), useimmat parit eroavat. Voi paska kyllä lohdutti siinä vaiheessa...Mulle ehkä on ollu eniten apua kumminkin miehestäni, joka on tukenut ja jaksanut minua. Myös miehelleni tämä on ollut vaikeaa aikaa. Rahat on onneksi vielä riittäneet, hoitovapaalla saan 380 euroa, niin katotaa sitten. Ei muuta kuin nauti tulevasta raskaudestasi ja ota vähän rennommin, mutta pyri elämään suht. normaalia elämää.
T. Marjaana
Erittäin paljon kiitoksia! Tuntuu kuin iso kivi olisi pudonnut harteilta.
Olette kestäneet paljon ja toivotan voimia jatkossa koko perheelle.
Kiitos!