Vauva jo 4kk ja mehavaivat ei hellitä!

En voi ku toivotella jaksamisia. Meillä huudettiin ensin koliikkia ekat 3kk, sen jälkeen oli pieni suvantovaihe ja sitten huudettiin jotain muuta syytä. Aloitin kiinteät, helpotti hetkeksi taas ja sitten alkoi raivoamaan sitä, ettei malttanut nukkua kun piti yrittää liikkeelle. Alkoi pyöriskellä ympäri taloa 4kk iässä ja onneksi 6kk iässä lähti konttaamaan niin alkoi elämä helpottamaan. Äänekäs tuo neiti on yhä, semmonen vaakatyttö, että kaikki on joko tosi hyvin tai tosi huonosti, mutta onneksi niitä hyviä päiviä on enemmän ja melkoinen vekkuli ja vitsiniekka hän silloin onkin. Eli taitaa tällä neidillä vain luonne olla sellainen "äänekäs" :D

MSAS-analyysi on ihana ja ihmeellinen todella nopeasti helpottava juttu!
katso http://www.terveysanalyysi.fi/msasprofessional

Meillä koliikki jatkui 5-6 kk vanhaksi. Velliä sai neuvolan suosituksesta 2,5 tai 3kk vanhasta (hyvä muisti). Kiinteitä alettiin syöttää aamuisin 3,5kk iässä ja ri aiheuttanut enempää itkuja. Mallas ja disflatyl olivat ainoita keinoja jolla sai vähän hillittyä itkua.

Meillä nuorimman ollessa 4kk, ei voinut enää korvikkeilla pelkästään porskuttaa eteen päin. Syntymäpaino pieni ja oli vielä tuon ikäisenä pieni, ehkä jopa nenämahaletku historia syntymänsä jälkeen oli aiheuttanut refluksitaipumuksia. Hän ei voinut syödä maitoa (itseltäni loppui rintamaidon tulo) niin paljon, jotta olisi kylläinen. Joten hän huusi aikansa kunnes sai ylimääräiset ulos. Aloitin vellin syöttämisen aluksi pieniä määriä yhdessä korvikkeen kanssa ja maito jäi joksikin aikaa kokonaan pois. Ei valitellut enää oloaan. Nukkui koko yön iltatankkauksen jälkeen. Kannattaa kokeilla maissivelliä, se on miedoin vatsalle, ensin vain vähän. Toivottavasti tämä joitakin voisi auttaa. Tuskaisen kuuloinen vauva tuo hirveästi huolia.

Onko vauva liikunnallisesti kehittynyt hyvin?
Kääntyileekö?
Pystyykö vatsalla ollessaan pitämään päätä hyvin pystyssä?
Ojentuuko jo käsivarsien varaan?
Varaako jalkoja hyvin alle, tykkääkö pomppia sylissä?
Aloitteleeko peräti jo ryömimistä?

Koliikkivaivat helpottavat, kun lapsen vastan seudun lihakset kehittyvät tukemaan ruuansulatusta.

Voitte yrittää jumpata vauvaa ja pitäkää niin vähän kuin mahdollista häntä sitterissä. Lattialla peiton päällä oleminen on parempi vauvan liikunnalliselle kehitykselle.

Vyöhyketerapia auttoi meillä. Kolme käyntikertaa riitti ja itku loppui. Tästä on jo vuosia aikaa, vyöhyketerapia teki silloin tuloaan ja onneksi kokeiltiin. On kyllä ihme, ettei siitä olla vieläkään tietoisia, kun on luonnollinen hoitomuoto, ei kovin kallis eikä aiheuta mitään sivuhaittoja. Suosittelen kokeilemaan.

Neuvola on kyllä ihmeellinen paikka kun siellä aletaan suosittelemaan velliä 2 kuukauden ikäsestä.. Sen ikäsen pitäis saada vaan maitoa!! Se on pienen vauvan luonnollisin ravinto. Vatsakipua voi aiheuttaa jos esim rintamaito, ja äiti juo pajon kahvia (myrkkyä lapselle), paljon viljaa, vehnää, sokeria.. Eli äidin terveellinen ruokavalio on myös lapsen terveellinen ruokavalio.
Jos teillä ei itku helpotu, niin kannattaa varmaan tutkia olisiko ruoan takaisin nousua, eli ruoan jälkeen jos alkaa itkeä niin kuuntele nouseeko ruoka takaisin ylös..

Lapseni nukkuessa tyytyväisenä yöuniaan jo on aikaa äidinkin hengähtää. Ihmettelen tuota miinustamis systeemiä. Koliikki ei ole aina "koliikki", voi olla allergiaperäistä, ilmaa kehittyy kenties väärässä asennossa syöden ja monia muita. Meillä oli pikkuruinen syntyessään ja oli todella tuskainen, syödessään liikaa pelkkää maitoa ja kokonsa tähden ei pystynyt syömään myöskään tarvittavia määriä. Joko päätin, että yöt menee hissukseen syöden ja jatkuvasti vastiketta lämmitellen pieniä määriä tai sitten haluan toisen vaihtoehdon. Oikeasti mitä parhaita äitejä luulette olevanne, jos toiselle ei voi antaa vinkkiä, joka voisi olla esim. refluxperäistä (on yleisempää, kun arvaattekaan, oottakaa kun ikääntyessänne teille tulee vastaavat oireet ehkä muistatte sitten jotakin)kenties voisi olla ehkä selvitettävissä tarkemmin mikä vaivaa, eikä tuota ainaista koliikkipaskaa, joka tuutista "koliikkia", esim. refluxvaiva=vika löytyykin mahaportista ja voi hoitua itsestään, jos tilanne ei pääse etenemään liian pitkään ja siihen on jo olemassa oikeita apukeinoja, joista voipi neuvolastakin kysyä. Neuvolasta oltiin tyytyväisiä, että olin päättäväisesti halunnut vauvani tuskat loppuvan, kun muuta en enää keksinyt, siirryin varovasti mato velli kokeiluun ja tuttelin vaihdoin toiseen merkkiin, suositeltiin vaihtaa tutteli muuhun. Neuvoloihin, jos kerrotte koliikki, he voivat antaa tällaisia neuvoja kannattaa ensin kokeilla varoen, mikä ärsyttää mahaa ja mikä ei, pieninä määrinä, näin tuo meidän neuvolatätikin jatkosta neuvoi. Oikeasti loukkaatte minua, kun ystävällisyyttäni yritin vain toiselle kertoa, että nämä voisi auttaa, koska ei ole välttämättä tavallista koliikkia. Pelkkä koliikkihan ei selitä yhtään mitään, jokin sen aiheuttaa.

Se suuri ero mun lapsen ja teidän lapsilla varmaankin on, että itku oli tuskaista, katkonnaista, ääni hävisi välillä ym. mahahappojen poltellessa, jos havaitsette hikisen, tulipunaisen, tuskaisen, vaikea ja vaivalloista itkua ja äänihäviää jo pienen ajan jälkee, selkä kaareutuu ja potkii ajoittain vimmatusti. Kysykää vaikka ensimmäisenä neuvolasta olisiko tuo voimakas takaisinvirtaus (närästyksen kaltainen) mahdollista. Ei tuosta sen enempää, enne kuin löysin oikean ruokinnan salat, kokeilin asentoja vaihdella, hieroen hellästi vatsaa ja laittamalla haalealla kostutetun rievun otsalle, meillä antoi sentään hieman lohtua tuohon olemiseen. Pahimmoillaan meillä ei pystynyt vauva sylissäkään välillä kunnolla olemaan saati sitten lattialla makoillen, tai turvaistuimessa istuen,koska jännitti koko vartalonsa ja pahaolo aiheutti sen, että lapsi oli täysin kaarella. Joten meilläkin vauvan olo on ollut todella kurjaa. Koliikinhan myös aiheuttaa aina jokin/jotkin tekijät, yllättävän monen olen saanut saavan tuon meillekin annetun diagnoosi tarkempien tutkimusten jälkeen (koliikkiepäily ensin). Koliikki monesti taitaa olla tauotonta itkua pitkään, meillä ei kunnolla edes pystynyt itkemään ja ääni hyvin vaimeaa, mutta hyvin kärsivän oloinen lapsi. Tämä oli todellakin vain oma näkemys ja joskus samoja keinoja on ehdoteltu myös koliikkiin. Älkää nyt aina miinustako, jos ei sama vaiva kyseessä, vaan ottakaa huomioon se, että muitakin yhtä suurta huolta aiheuttavia vaivoja on, vaikka huuto ei nyt kovaa olisikaan, mutta sen tuskanvääntelyn ja muun näkeminen kyllä huolettaa myös paljon.

Kiikutin omani aikoinaan lastenlääkärille. Toisella maitoallergia ja toisella reflux. Keskimmäisen mahavaivoihin auttoi ruokien karsinta omasta ruokavaliosta eli maito,muna,viljat,mausteet,suklaa. Eli mä veisin kyllä lääkäriin tutkimuksiin. Kaverin vauva oli hirvee koliikkihuutaja, leikki-iässä vasta todettiin maitoallergia. Turhaan kärsivät huudosta,samoin lapsi.

Aika jännä kun 90-luvulla vielä soseet aloitettiin 2 kk iässä, nyt pitäis maidolla pärjätä 6kk asti. Itse imettänyt yhdellä rinnalla 6kk. Ja aloitin soseet 4kk iässä. Ja tämä lapsi oli allergikko ja jatkuvasti sairas, imetyksestä huolimatta. Varmaan soseitten vika tai se etten imettänyt kouluikään asti???

Meillä disflatyl auttoi iltaitkuihin. Itku alkoi parin viikon iässä, itki joka ilta klo.21-00 tauotta. Neuvolasta suositeltiin disflatyliä kaksi kertaa päivässä: aamulla ja illalla, ei tehonnut.. nostettiin annoskertoja kolmeen kertaan päivässä ja avot, iltaitkuista päästiin :)