Onko totta

Se kuulemma haihtuu pois prosessissa.
http://hommaforum.org/index.php?topic=77255.35;imode

Kasviöljyjen teollinen prosessointi:

1. Öljysiemenet murskataan ja paahdetaan noin 120 asteessa. Näin öljy irtoaa paremmin, mutta samalla herkkien öljyjen hapettuminen (härskiintyminen) alkaa.

2. Puristus ruuvipuristimessa noin 85-95 asteessa. Öljyä irtoaa lisää ja hapettuminen jatkuu.

3. Kemiallinen liotus. Jäljelle jääneen siemenkakun rasvapitoisuus on vielä 9-18%. Tämä loppu uutetaan irti esim. heksaanilla, joka on hyvin myrkyllinen liuotin ja saatu öljy yhdistetään puristettuun öljyyn.

4. Siemenrouhe toimitetaan rehuteollisuuden käyttöön ja sitä kautta tuotantoeläinten ruokaan.

5. Liuottimen poistaminen. Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150 asteen lämpötilassa.

6. ”Degummingn” –käsittely. Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni), lesitiini, öljykuidut, polysakkaridit ja muut luonnolliset yhdisteet ja ravinteet erilaisilla suodatusmenetelmillä (sekoittamalla öljy fosforihappoon) tai 110 asteen lämpökäsittelyllä. Öljystä riippuen siitä voidaan se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.

7. Lipeäkylpy. Öljy sekoitetaan natriumhydroksidiin joka poistaa siitä vapaat rasvahapot ja loput mineraalit.

8. Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270 asteen lämpötilaa.

9. Valkaisu. Happokäsitelty savi ja suodattimet poistavat öljystä luonnolliset värit ja suodattavat saippuajäämät joita jäi edellisistä vaiheista.

10. “Talvikäsittely”. Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.


Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle.


Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:

11. Öljyn kovettaminen. Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.


90-luvun puoliväliin asti kasvisöljyjen kovettaminen tapahtui hydrogenoinnilla, jossa syntyi runsaasti transrasvoja. Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.

Tämän jälkeen tulivat statiinit markkinoille ja yleiseen käyttöön.


Öljyn vaihtoesteröinnillä on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin.

Valmistuksessa käytetyt hyvin korkeat lämpötilat sekä vaihtoesteröinti tuhoaa öljyn kaikki ravinteet ja muuttaa rasvahapot ”vaaralliseen” muotoon, jota ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään.

12. Tämän jälkeen seos pastöroidaan (kuumennus, jotta kaikki bakteerit tuhoutuvat), jolla varmistetaan hyvä mikrobiologinen laatu.

13. Lisäaineet. Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö, tuoksu sekä “vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja. Riippuen margariinista siihen lisätään kasvirasvaa (palmurasva, joka on luonnollisesti kovaa huoneenlämmössä), vettä, maitoa, suolaa, sitruunahappoa, aromia, emulgointiainetta ja säilöntäainetta (kaliumsorbaatti).


Margariineja ei voi mitenkään verrata välttämättömien rasvahappojen lähteenä juokseviin kylmäpuristettuihin (luomu) kasviöljyihin.


Margariinien ravinto ja rasvahapposisältöjä ei ole saatavilla nykyisten margariinien osalta.


Valio, Arla-Ingman ja Bunge eivät suostu kommentoimaan mitenkään ylläolevaa kasvisöljyjen ja margariinin valmistusmenetelmää.


Syökää voita tai jotain muuta terveellistä, jos leipää syötte ja sitäkin kohtuudella sitä leipää eli 2 palaa päivässä.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm